Miten 2,5v nukkumaan?

Onko muilla ongelmaa saada lasta nukkumaan säädyllisessä ajassa? Meillä 2,5v poika ei oikein enää helpolla mene nukkumaan sen jälkeen, kun siirryttiin pinnasängystä pois. Hän ei vaan jäisi sinne, alkaa hyörimään ja leikkimään, vaatii äitiä viereen nukkumaan, eikä silti ala nukkumaan ja saattaa nousta pois sängystä. Sitten vaan takaisin sänkyyn ja juttu menee uusiksi. Välillä on jo ihan tuskainen, kun on jo tunti yritetty nukkumaan mennä, eikä onnistu. Tunnistan selvää valtataistelua mutta en saa sitä aina poikki. Välillä hän tosin menee helpostikin mutta näitä onnettomia iltoja on aika paljon. Mikä neuvoksi? Päiväuniakin on lyhennetty, tuloksetta. Kertokaahan vinkkejä.

 

Monelta poika herää aamuisin?Viimeistään kahdeksalta ylös, jo se voi auttaa iltakukkujilla. Päiväunen pituudella ei oo niin suurta merkitystä, kuin kellonajoilla. Meillä 2 vuotias herää 8:lta aamulla, päiväunilta herää puol kolmen maissa ja nukkumaan puol kymmeneltä. Heti jos aikatauluissa mättää, ei asetu illalla.

 

Samaa mieltä edellisen kanssa. Meillä saatiin katkaistua tuo valtataistelu sillä että kun poika lähti sängystä tai alkoi pomppia sängyssä :\| niin nostin hänet matkasänkyyn mistä ei pääse pois. Kahtena iltana kokeili päättäväisyyttäni huutamalla kuin hinaaja, mutta sen koomin ei ole ongelmia ollut ja on pysynyt omassa sängyssään ja nukahtaa melkein heti.

Muista viettää aikaa lapsen kanssa illalla, ettei hänelle jää `halipula´ nukkumaan mennessä.

 

Meillä 2,5 vuotias käy päikkäreille maitopullonsa kanssa, mutta illalla oon köllötelly ite vieressä, ei muuten asetu. Oon ajatellu, että en viitti käydä edes tappelemaan tuon nukkumaan menon kanssa, tuleepahan oltua pojan kanssa siinä samalla, kun tuntuu välillä ettei saa tarpeeksi huomiota (kolme sisarusta). Niin meillä on tullu tuosta illasta ihan mukava yhteinen hetki unilauluineen ja höpötyksineen... =)

 

meillä kävi niin, että kerran hermostuin tyttöön kun hän oli noin 2-vuotias eikä suostunut asettumaan millään aloilleen vaikka oli selvästi väsynyt. käärin sitten tytön peittoonsa ja lähestulkoon makasin hänen päällään, että sain pysymään paikallaan. no huutohan siitä tuli, mutta sitten keksin kertoa tytölle, että hän on nyt pussissa ja pussissa nukkuminen on kivaa. no, yllätyksekseni seuraavana päivänä tyttö pyysi itse, että "äiti, pussiin". sen jälkeen meillä on menty suht koht asiallisesti nukkumaan siten, että käärin tytön tiukasti peittoon ja makoilen itse vieressä ja hyräilen hiljaa korvaan "jouluyö, juhlayötä" (sopivan rauhallinen ja tylsä melodia)...

 

Meillä kans illat hirveetä sählinkiä, meillä pari vuotiaat kaksoset, ni keksivät kimpassa jos jonkunlaista virkistystä ja eivät meinaa millään rauhottua. Yritettiin yhteen aikaan, et nukutettiin, ei siitä mitään tullu, ois pitäny olla kaks nukuttajaa, kun menit toisen viekkuun, ni toinen kömpi kans samaan sänkyyn, ja sit hihittelivät keskenään ja könysvät. Lopulta luovuttiin siitä, nyt yritetään vaan pitää kova komento, joskus menee illat suht hyvin, mut sit toisinaan meinaa meiltä vanhemmilta käpy palaa, kun hillutaan ja pompitaan, eikä totella. Nykyään yritetään illalla väsyttää ne niin, että ovat sippejä nukkumaan mennessä, ja pidetään samat iltarutiinit samassa järjestyksessä ja kova komento. Joskus tosin itellä paha mieli, kun pitää niin tiukasti sanoa että punkkaan, mut pakko, mikä pakko, kerran kun siimaa erehdyt antaa, ni sit saatkin antaa aina.