Keskeltä kumpujen
Mullasta maan
Isät ylpeinä katsovat poikiaan (rahaa, rahaa syydetään)
Laiskuus, viina, kokkeli ja tukeva perhe
Pilvihanki, poliisi ja viimeinen erhe! (viimeinkin)
Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa
Jonka tuhansiin järviin juosta saa- jos uskaltaa!
Katajainen kansa, jossa ei ole mitään itsesäälin määrää:
Ei mittaa järki, eikä mikään määrää
Vain lauluissa hukkuvat elämän valttikortit,
Mutta todellisuudessa kiinni ovat jo taivaan portit...
tuoltakin,
tumpelolta, jolla kädessään on vieläkin,
vain turhat maalliset kortit.