Mitähän tässä tekisi...ylläriraskaudesta kyse

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ulalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
unelmoin joskus että sterilisaatioini pettäisi ja huomaisin olevani raskaana sillä muuten ei meille enää lasta tule, se on varma. Niin se vaan on nämä hoivaamisen ja äidin vaistot meihin naisiin sisälle rakennettu. Ap:lle voimia ratkaisuusi, mitä nyt kirjoituksiasi olen lukenut, taidat jo itsekin tietää mitä haluat :)
 
AP:lle, onnea raskaudesta.

Et selvästikään halua aborttia, joten älä sitä miehen takia tee, äläkä etenkään miehen lähtöuhkailujen takia. Mies ei välttämättä ole elämässäsi pitkään, mutta lapsi on, ja rakastaa sinua ehdoitta - myös vastamäessä.
Jos jäät yksin neljän lapsen kanssa, niin opettele ajoissa asennoitumaan siten että otat vastaan kaiken avun mitä vain voit saada. Ilman tukiverkkoja on usein varsin vaikeaa.
 
Meillä oli tuo vastaava tilanne viime kesänä ja tulos syntyy joskus helmi-maaliskuulla. Onneksi on aikaa sopeutua, mulla siihen meni ekat 20 raskausviikkoa. Mies oli kyllä ekan päivän jälkeen, että kiva kun meille tulee taas pieni. Meillä lasten iät 7 v, 4 v ja 2 v. Ja todella olin sitä mieltä, etten enään jaksa aloittaa alusta, kaikki syöttämiset ja vaipanvaihdot. Katsotaan miten sitä sitten jaksellaan muutaman kuukauden kuluttua. Osin ratkaisin pulman niin, että nuo keskimmäiset menee hoitoon, ihan yksinkertaisesti sen vuoksi, että minä tarvitsen hieman happea niistä.
 
Kaivoin tämän tammikuisen ketjun ja ajattelin päivittää tietoja. Eli tämä raskaus meni sitten kesken ja aika rankka vuosi miehen kanssa koettu. Mutta tämä kokemus on nyt avannut silmiäni...ehkä jopa molempien hyvällä tavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kaivoin tämän tammikuisen ketjun ja ajattelin päivittää tietoja. Eli tämä raskaus meni sitten kesken ja aika rankka vuosi miehen kanssa koettu. Mutta tämä kokemus on nyt avannut silmiäni...ehkä jopa molempien hyvällä tavalla.

Pysyitte kuitenkin ilmeisesti yhdessä?
 
pakko vastata vaikka ketju aikoja sitten,,,En keskeyttäisi,ei sopinut vastaukseksi meille vaikka alussa vaikeaa olikin asian kanssa, nyt aivan ihana asia! ja varsínkin kun siskoni alaosastolla olevan syövän takia joutuu painimaan sen asian kanssa ettei koskaan saa biologista lasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiina:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kaivoin tämän tammikuisen ketjun ja ajattelin päivittää tietoja. Eli tämä raskaus meni sitten kesken ja aika rankka vuosi miehen kanssa koettu. Mutta tämä kokemus on nyt avannut silmiäni...ehkä jopa molempien hyvällä tavalla.

Pysyitte kuitenkin ilmeisesti yhdessä?

Kyllä. Monta kertaa ero oli hilkulla, mutta nyt tuntuu että asiat on järjestynyt. Vauvakuume tietysti jäi päälle :)
 

Yhteistyössä