mitä voi odottaa puolison aikuisilta lapsilta?

  • Viestiketjun aloittaja tyrmistynyt
  • Ensimmäinen viesti
tyrmistynyt
Hei! Aviomiehelläni on aiemmasta liitosta kaksi aikuista (noin kolmikymppistä) lasta. Perheeseeemme kuuluu lisäksi minun aiemmasta liitostani olevat lapset, joista toinen jo asuu omillaan + yhteinen vielä alle 10v lapsi. Miehen lapset eivät ole missään vaiheessa asuneet luonamme, koska olivat jo omillaan (avoliitossa nyk. puolisoittensa kanssa) uusioperhettä perustaessamme. Mitäpä mieltä olette tästä: Miehen lapset sivuuttavat yhteisen lapsemme ikäänkuin häntä ei olisikaan. Esim. jouluna käydessään eivät KOSKAAN muista häntä lahjalla, eivät keskustele kuulumisa hänen kanssaan , eivät muista syntymäpäiviä tai mitenkään muutenkaan noteeraa häntä. Sen sijaa kehtaavat tulla keskenään jakamaan aikuisten ihmistenkin kesken pakettejaan luonamme vieraillessaan. Ja kehtaavat ilmoitella isälleen lahjatoivomuksiaan. Voiko kolmikymppisiltä odottaa jo aikuisen käytöstapoja, edes jonkinlaisia ? Olen niin tyrmistynyt, että en näinä kymmenenä vuonna ole pystynyt ottamaan asiaa puheeksi. Alkuvaiheessa ajattelin, että pitää "ymmärtää" ettei uuden sisarpuolen syntymisen hyväksyminen ole välttämättä helppoa ja kiintymys syntyy vähitellen. _Sitä ei kuitenkaan näytä tapahtuvan, eikä tietysti voi ketään velvoittaakaan pitämään sisarpuolestaan...mutta JOTENKIN PITÄISI KOLMIKYMPPISTEN KUITENKIN JO PYSTYÄ KÄSITTELEMÄÄN TUNTEITAAN JA KÄYTTÄYTYMÄÄNKIN KUIN AIKUINEN! Vai mitä mieltä olette?
 
ymmärrän
Sinua ja sitä, että tuollainen käytös on loukkaavaa. Kyllä voisi odottaa toisenlaista käytöstä ja voisihan teidän eri-ikäisten lastenne elämää rikastuttaa tutustuminen ja lähentyminen. Mutta, minkäs teet... Pakottaa ei kiintymystä voi. Eikä aikuisia lapsia voi enää uudelleen kasvattaa empaattisemmiksi tai hyväkäytöksisemmiksi. Ei kai auta muu kuin jättää omaan arvoonsa ja tarvittaessa selittää nuorimmaiselle asian taustoja. Jaksamista.
 
Aikuiset osaavat
... ajatella omilla aivoillaan. Jos eivät tajua huomioida vielä lapsuusikäistä sisaruspuolta, niin no can do... Meille eivät olisi tervetulleita sellaisen jälkeen.
 
Kuulostaa todella inhottavalta. Kannattaisi varmaan keskustella suoraan näiden "lasten" kanssa vähän käytöstavoista, tai ottaa asia puheeksi ainakin miehen kanssa. Tartu vaan härkää sarvista! Minusta tuo haiskahtaa pahemman laatuiselta mustasukkaisuudelta. Luultavasti siinä pelätään vähän perintöjenkin puolesta. Harmittaako näitä aikuislapsia jotenkin, että tyttärenne "saa" jotain "enemmän"? Viheltäkää tuollainen typerä peli poikki. Eihän tyttärenne ole mitään pahaa näille aikuislapsille tehnyt. Mutta te voitte tehdä sen, että puolustatte häntä!
 
Minkä takia sinua haittaa se, että miehesi antaa aikuisille lapsilleen lahjoja? Koetko itse että se on omalta tyttäreltäsi 'pois'? Olen itsekin kolmekymppinen ja vanhempani aina utelevat minulta lahjatoiveita ja yleensä ostavatkin sen mitä pyydän. En koe omaavani huonoja käytöstapoja sen takia :/ Ja minulla on itseäni reilusti nuorempi velipuoli. Ihan mukavahan se olisi että aikuiset lapset muistaisivat pienintä sisarusta paketilla juhlapäivinä, miksi näin eivät tee, sitä on vaikea sanoa. Luultavasti eivät tunne tytärtäsi 'omakseen'. Hän on heille 'vain' sinun tyttäresi? Syyt tähän saattavat olla syvällä, entäs jos itse olet käyttäytynyt kovin mustasukkaisesti menneisyydessä ja aikuisten lasten on kovin vaikea suhtautua sinuun tai lapseesi? Ja mikseivät sisarukset saisi jouluna antaa lahjoja toisilleen? Koit senkin jotenkin loukkaavana. Jos he viettävät jouluna tuon illan yhdessä, niin kait he voivat toisilleen paketteja antaa. Ei se ole sinun lapseltasi pois. Eivät kaikki äitipuoletkaan mukavia ole.
 
kummallista
Kummallista on, että olet 10 vuotta seurannut hiljaa tätä tilannetta vierestä etkä ole edes miehellesi sanonut mitään ??? !!!

Miehesi edell. liiton lapset eivät ole varmaankaan luoneet minkäänlaista kiintymyssuhdetta, lapsi on siis heille vieras, koska ikäero on niin iso ja ovat asuneet eri paikassa koko tämän hännänhuipun olemassaolon ajan.

Se, etteivät he noteeraa lasta ollenkaan, on huonoa käytöstä. Ja vanhemmat opettavat lapsilleen ne käytöstavat.

Lahjojen pyytäminen on vähän lapsellista, mutta noin 3-kymppiset OVAT lapsellisia.
Lahjojen ostaminen sisaruksille toisilleen, on hieno tapa. Se, ettei tämä 10 v kuulu näihin sisaruksiin, on harmillista, syitä on varmaan monia.

 
tyrmistynyt
Hei!
Kiitos mielipiteistänne. Sevennykseksi tuohon yhteen kommenttiin, jossa kysyttiin, miksi minua haittaa jos mies antaa näille omille aikuisille lapsilleen lahjojs...haluaisin täsmentää, että minua EI todellakaan se haittaa. Minusta se on ihan ok. vaan minua ällistyttää vuodesta toiseen se, että he eivät huomioi omaa sisarpuoltaan mitenkään. ESim. yhteisen lapsemme pienempänä ollessa (esim. noin 2-3v) .
 
tyrmistynyt
jatkoa edelliseen, tuli katkos....
siis esim. lapsemme ollessa 2-3v ikäinen , hän oli aika ihmeissään, kun nämä tytöt (ikää silloin noin 25v:n kieppeissä) antoivat lapsen nenän edessä toisilleen paketteja.
Mielestäni korrekteihin käytöstapoihin kuuluu kyllä jopa aivan vieraiden lastenkin huomiointi kyläillessä esim. keskustelussa, mutta eivätpä nämä leidit ole kertaakaan kysyneet esi. miten koulussa sujuu, ootko luistellut tai mitään muutakaan edes helppoa tai neutraalia asiaa. Ei varmaan kestään isostakaan ihmisestä ole kiva, jos aikuiset käyttäytyvät ihan kuin sinua ei olisi olemassakaan.
No, minun puolestani tämä keskustelu saa jäädä tähän. Omille lapsilleni yritän opettaa toisen ihmisen huomioimista ja ehkäpä nämä pikkuasiat voi sitten muistaa vaikkapa testamenttia tehdessä heidän isänsä kanssa :LOL:
Hyvää talven jatkoa kaikille ja terveisiä kaikille uusperheen äideille ja isille, sekä aikuisille lapsille...
 
teoreettisesti
Olen lukenut jostain, että siihen, kuinka nopeasti lapsi hyväksyy vanhempansa uuden perheen tai sopeutuu siihen, kuluu aikaa noin 2 x lapsen ikävuodet silloin, kun uusi perhe muodostuu. Aikuiset lapset ovat usein hyvin konservatiivisia eronneiden vanhempiensa uusien suhteiden kanssa.

Muuten olen samaa mieltä kuin useimmat vastaajat, että on kyllä jossain vikaa, jos ei mitenkään huomioi kyläpaikan pientä lasta. Etenkin, kun se on oma sisarus (joskin tässä -puoli ja ikäeron vuoksi etäinen). Hyvänen aika, jos jossain käydään kylässä, niin rapsutetaanhan sitä koiraakin! Kuuluu yleiseen kohteliaisuuteen! On kieltämättä ihmeellinen soppa. Ja sille vastaajalle, joka lähti ronkkimaan äitipuolen toiminnasta virheitä - ei se lapsi ole yhtä kuin äitinsä. Vaikka äitipuoli olisi ollutkin noille isoille sisaruksille etäinen tai tyly, AIKUINEN IHMINEN ei saisi sen antaa heijastua siihen, miten suhtautuu VIATTOMAAN PIKKULAPSEEN. Että näin.

Alkuperäiseltä kysyisin vielä, huomaako isä tätä ristiriitaa ja jos huomaa, mitä hän siihen sanoo?
 

Yhteistyössä