MITÄ TEKISITTE, JOS KUMPPANINNE ILMOITTAISI JÄTTÄVÄNSÄ SINUT?

Kertoisi, ettei hän tunne enää mitään.
Haluaa olla yksin, ei halua enää suhdetta.

Tekisittekö kaikkenne, jotta mies tulisi toisiin ajatuksiin?
Pitäisittekö kiinni kynsin hampain?
Vai antaisitteko hänen vain lähteä ilman sen suurempia tunteenpurkauksia, aneluja, jne.?

 

Sais sitten mennä. Luulen että jos noin sanoisi niin olisi sen sitten sen verran tarkkaan miettinyt että ei siinä anelut ja itkut auttaisi

 

ehkä yrittäisi keskustella asiasta, riippuen tunteista sitä miestä kohtaan. tämä nykyinen säätö jos päättäisi mennä omille teilleen niin kerran ainakin lähestyisin sitten varmaan luovuttasin ja etsisin uuden

 

sanoisin että heippa ja pitäisin huolen ettei vie yhtään mun tavaraa

 

Sanoisin että soon moro sitte...

 

Itkisin itseni kipeäksi. Takertuisin punttiin kiinni. Ihan varmasti kaikkea hyvin epätoivoista. :ashamed:

 

Miten anelemalla voisin saada toisen rakastamaan mua? En tietenkään roikkuisi!

Olisin hyvin surullinen, todellakin palasina. Soittaisin ystävälle, pakkaisin laukullisen tavaroitani ja lähtisin ystävän luokse siksi aikaa, että saisin väliaikaisasunnon. Ystävän kanssa puitaisiin paljon asiaa, samoin äidin kanssa. Punaviiniä ja suklaata nassuun ja hiljalleen alkaa pohtia miten sitä uuden elämänsä järjestäisi.

 

Sanoisin, et terve moro hei ja pakkaisin muksut matkaani.

Mutta tottakai yrittäisin asiaa selvittää kunhan alkujärkytyksestä on toipunu.

 

Itkisin itseni kipeäksi. Takertuisin punttiin kiinni. Ihan varmasti kaikkea hyvin epätoivoista. :ashamed:

Samalla linjalla :ashamed:

 

Olisin surullinen,mutta en rupeaisi anelemaan tms.. sanoisin,että jos kerta näin on,niin sille en mitään mahda-sopisin yhdessä kaikki asiat jne..ja alkaisin ettiä itelleni ja lapsille kämppää.

 

En mä alkais anelee jäämään. Kehottaisin vaan vielä kerran miettimään haluaako tosiaan luopua musta ja pojasta ja tästä tulevasta vauvasta.
Jos tosiaan haluis, niin soon moro sitte.
Hittoako mä miehellä joka ei mua haluis.

Mut toivottavasti noin ei tuu ikinä käymää :attn:

 

Itkisin itseni kipeäksi. Takertuisin punttiin kiinni. Ihan varmasti kaikkea hyvin epätoivoista. :ashamed:

Samoin :|

 

No jos se tuommoisia asioita ilmoittaisi niin saisi mennä, itkemään ehkä jäisin mutten estellä yrittäisi. Perkele. :kieh:

 

Minäkin olisin epätoivoinen ja takertuisin häneen, roikkuisin. Niin teen aina kun hän erolla uhkailee. Taidan roikkua jo nyt. En vaan pärjää yksin.

 

Eihän se rakkaus hetkessä nimittäin kuole, ja jos kumppani kokee vain olevansa ahdistunut tai väsynyt esimerkiksi riitoihin, arjen pyörittämiseen tms., asiat luulisi olevan vielä korjattavissa.
Siksi itse ainakin olisin todellakin epätoivoinen, tekisin KAIKKENI.

 

sais mennä ja viedä nää tuholaiset mennessään..minäkö muka täysi lapsien venkoilua?

 

Minäkin olisin epätoivoinen ja takertuisin häneen, roikkuisin. Niin teen aina kun hän erolla uhkailee. Taidan roikkua jo nyt. En vaan pärjää yksin.

No toi nyt on sitte taas ihan eri asia..
Uhkailla erolla ja erota... Jos ukko uhkailee erolla (tai akka) niin siinä on yleensä vähän vallantunnetta mukana kun toinen anelee ja matelee että elä jätä elä mene ja niin edelleen...
Sori, kukaan ei pyytäny mun kommenttia... mä kommentoisin ihan omalla luvalla...

 

luhistuisin

 

Mitäs siinä on enää tehtävissä, ei toisen tunteita voi muuttaa. Puhuttaisiin varmaan asia halki, että onko tosiaan tunteet hävinneet vai onko esim. arki jäänyt jullaamaan niin pahasti että ei viihdy kotona vai mikä on..

Itkisin, en voisi ymmärtää miten niin on päässyt käymään. Mutta en kuitenkaan punttiin kiinni takertuisi ja rukoilisi jne. Se vaikuttaa varmasti epätoivoiselta ja voisi vaikka vahvistaa kumppanin halua lähtee pois.

 

eiköhän se rakkaus ole kuollut jo aikapäiviä sitten. ei tollasta yhtäkkiä keksi, kyllä sitä on mies varmasti pohtinut ja pohtinut. mä en roikkuisi kiinni. toki surisin, mutta se on eri asia. miksi ette hyvät naiset pärjää ilman miestä???? nyt pikkasen itsekunnioitusta kehiin!

 

Minäkin olisin epätoivoinen ja takertuisin häneen, roikkuisin. Niin teen aina kun hän erolla uhkailee. Taidan roikkua jo nyt. En vaan pärjää yksin.

No toi nyt on sitte taas ihan eri asia..
Uhkailla erolla ja erota... Jos ukko uhkailee erolla (tai akka) niin siinä on yleensä vähän vallantunnetta mukana kun toinen anelee ja matelee että elä jätä elä mene ja niin edelleen...
Sori, kukaan ei pyytäny mun kommenttia... mä kommentoisin ihan omalla luvalla...

Minä en kyllä enää anelis hetkeäkään jos jatkuvaan kerta erolla uhkailis...vois olla siinä sitten loppupelissä niin,että kun eroon suostuis,niin tuo uhkailija oliskín kohta se anelija!!!!

 

No eipä siinä olis sitten paljon tehtävissä, toki voisin pyytää syvällisempää keskustelua, mutta en kyllä väkipakolla alkaisi pakottamaan jäämään. ja olisin kyllä ihan rikki!

 

Sais sitten mennä. Luulen että jos noin sanoisi niin olisi sen sitten sen verran tarkkaan miettinyt että ei siinä anelut ja itkut auttaisi

täysin samaa mieltä.. surullinen kyllä olisin uskoisin, että menisin ihan rikki

 

Minäkin olisin epätoivoinen ja takertuisin häneen, roikkuisin. Niin teen aina kun hän erolla uhkailee. Taidan roikkua jo nyt. En vaan pärjää yksin.

No toi nyt on sitte taas ihan eri asia..
Uhkailla erolla ja erota... Jos ukko uhkailee erolla (tai akka) niin siinä on yleensä vähän vallantunnetta mukana kun toinen anelee ja matelee että elä jätä elä mene ja niin edelleen...
Sori, kukaan ei pyytäny mun kommenttia... mä kommentoisin ihan omalla luvalla...

samaa mieltä sun kanssa.

 

eiköhän se rakkaus ole kuollut jo aikapäiviä sitten. ei tollasta yhtäkkiä keksi, kyllä sitä on mies varmasti pohtinut ja pohtinut. mä en roikkuisi kiinni. toki surisin, mutta se on eri asia. miksi ette hyvät naiset pärjää ilman miestä???? nyt pikkasen itsekunnioitusta kehiin!

Mä pärjäisin koko loppuelämäni ilman miestä mieluusti, mutta ajatus elämästä ilman tuota tiettyä miestä tuottaisi järkyttävää tuskaa.