Mitä tehdä???

Olemme siis kohta 13v yhdessä ollut avopari, ei vielä lapsia.
Rakastamme toisiamme ja yhteiselo on muuten mahtavaa, mutta seksi siitä puuttuu.

Olemme yrittäneet lasta vuoden 2003 maaliskuusta eli tänä vuonna tulee 4v täyteen yritystä.
1- 2 vuotta meni ihan mukavasti (oli viriiliä), mutta kun lasta ei alkanut kuulua, on se vienyt sekstailuhalutkin, erityisesti mieheltäni.

Kävimme vuoden 2005 joulukuussa tutkimuksissa ottamassa selvää, miksi emme saa lasta. Syy lapsettomuuteemme löytyikin miehestä ja se vähensi entisestään hänen kiinnostustaan seksiin.

On tietenkin jokin, mikä saa mieheni syttymään, nimittäin anaaliseksi. Minulla taas halut lopahtaa juuri siihen kun hän aukaisee suunsa ja sanoo haluavansa pyllyä.

No meidän tilanteemme on nyt tämä:
Mieheni runkkaa muutamaa päivää ennen oletettua hedelmöityshoitopäivää. Tällä maksimoidaan sperman ja siittiöiden laatu.
Seuraavan kerran hän runkkaa hedelmöityshoitopäivän aamuna ja sperma toimitetaan klinikalle, jossa se puhdistettuna ruiskutetaan minuun.

Viime rakastelusta on jo yli 2kk ja anaaliseksiä minä en katso rakasteluksi. Eli mieheni halut tyssää siihen, kun en anna pyllyä ja omat haluni tyssää siihen, kun mieheni ei halua #&%?$!*.
Itse en kostu anaaliseksistä yhtään mitään, paremminkin saan vaan #&%?$!* kipeäksi ja jään ilman orgasmia.

Suuseksiäkään mieheni ei enää halua minulle antaa.
Muistan kun silloin seurustelumme alussa oli ihanaa kun mieheni huolehti aina, että minäkin saan orgasmin. Hän teki sen sormilla ja kielellään.

SIISPÄ:
Voiko tämä lapsettomuus olla syynä mieheni muuttumiseen?
Tulee vaan mieleen tuosta hänen mieltymyksestään anaaliseksiin, että samahan se on panna pyllyyn kun ei sitä lasta kuitenkaan tuu.

Minä haluan saada mieheni taas haluamaan ja himoitsemaan minua.
Saan kyllä hänet syttymään seksikkäillä hepenillä ja antamalla hänelle suuseksiä, mutta miten saan mieheni taas kiihottamaan minut orgasmiin asti.
En halua olla aina se osapuoli, joka jää ilman tyydytystä.
Ei ole aina kiva joutua turvautumaan omiin sormiin ja "leluihin".

MITÄ SIIS PITÄISI TEHDÄ???
 
Tämä lapsettomuus on kyllä koetellut minuakin, mutta ei se minua ihmisenä ole muuttanut. Rakastan miestäni ihan yhtä paljon kuin ennenkin.
Se että hänestä löytyi vika lapsettomuuteemme, ei tee hänestä sen huonompaa. Ja niin kauan kuin hoidoilla voi yrittää lasta, emme luovuta.

Miehenikin siis haluaa todella kovasti sitä lasta, ei minun ole tarvinnut häntä patistaa näihin lapsettomuushoitoihin.
Joku masennuskausi hänellä nyt kuitenkin on menossa. Mielessä on käynyt ehdottaa hänelle psykologin juttusilla käymistä, mutta vielä en ole uskaltautunut. Jos tuota kautta vaikka saisi seksin taas kiinnostamaan.

Tuskinpa mieheni on tapauksessaan ainoa, joka on menettänyt halunsa, kuultuaan, että hänessä on vika lapsettomuuteen?

Millehän palstalle voisin laittaa kysymyksen, että tavoittaisin samassa tilanteessa mieheni kanssa olevia/ olleita miehiä? Olisi kiva kuulla heidän selviytymistarinansa ja se miten he ovat saaneet apua ongelmaansa.
Mä haluan saada sen ihanan, hellän miehen takasin joka mulla on ollu.

Ja sit vielä! Vaikka ois kuinka vakiintunu parisuhde, niin eikö kerran kuukaudessa tai kerran 1 1/2 kk:ssa oo liian vähän?
Omat vanhempanikin ovat aktiivisempia...
 

Yhteistyössä