Mitä tehdä?

  • Viestiketjun aloittaja epätoivoinen
  • Ensimmäinen viesti
epätoivoinen
Onko kukaan huomannut vuosien yhdessäolon ja perheen perustamisen jälkeen että mies ei olekaan semmoinen kuin haluat miehesi ja parisuhteesi olevan?

Minä olen todennut näin pitkän ajan ja erittäin pitkän pohdinnan jälkeen. Me vain yksinkertaisesti olemme kasvaneet erillemme. Tätä ei ollut helppoa myöntää itselleen. Meillä kaikki muuttui kun esikoinen syntyi, enkä olisi mitenkään kyennyt ajattelemaan että elämämme muuttuisi näin lapsen myötä. Miehelle on työ ja harrastukset erittäin tärkeitä, toki perhettään arvostaa ja tykkää siitä. Itse haluaisin miehen joka jakaa arjen kanssani ja haluaa todella viettää aikaa perheensä kanssa yhdessä olemalla. Enkä tarkoita kotitöiden tekemistä, sillä minä hoidan ne koska olen kotiäitinä. Mutta ihan tavallista olemista toivoisin. Olen sanonut näistä asioista miehelleni monia kertoja, mutta ei niin ei.

Mutta ongelma on etten tiedä mitä tekisin. Toisaalta omatuntoni sanoo että pitäisi yrittää vaan mutta toisaalta kaipaan hyvää parisuhdetta ja tätä tavallista yhdessäoloa. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia jos on vastaavanlaisia. Kiitos jo etukäteen!
 
En voi antaa sinulle elämänohjeita, mutta voin oman tarinani kertoa. Esikoiseni isä oli kova harrastamaan ja kävi vielä 3.vuorotyössä. Jos vielä jäi aikaa meni hän esim. mieluummin baariin kavereiden kanssa kun oli kotona. Tämä johti siihen että vääjäämättä kasvoimme erillemme ja halusin erota. Itse kaipasin juuri perheen yhdessä oloa enemmän kuin mitään muuta. Tuntui niin kurjalta mennä aina yksin puistoon pojan kanssa ja joka paikkaan muuallekin. Sitten olinkin piiiiitkään yksin kunnes löysin ihmisen joka haluaa elää samoin kuin minä :heart: En voisi parempaa enää toivoa, kannatti odottaa :heart: :heart: :heart:
 

Yhteistyössä