mitä teen??

Olen aika hankalassa tilanteessa..olen naimisissa nyt seitsemättä vuotta mieheni kanssa.meillä on 2 lasta.Mies tekee vuorotyötä.Tuntuu,että meidän välillämme ei enää ole muuta kuin toveruutta.Lämpimät sanat,halailut ym.eivät ole kuuluneet suhteeseemme enää vuosiin.Seksiä harrastamme kerran viikossa,mutta siitäkin puuttuu se kipinä.Vihasena(miehen) sanotut asiat väijyvät mielessäni.Kun mies tulee iltavuoron jälkeen kotiin,hän menee suoraan nukkumaan,aamulla nukkuu pitkään,laittaa ruokaa ja lähtee töihin.Aamuvuorossa töistä tullessaan syä ja menee nukkumaan ja herää klo18.Joka toinen viikko hänellä on lauantaisinkin töitä.Kun hän on vapaa-ajalla hän on suuren osan tietokoneen äärellä.Pojan iltaisin laitaa nukkumaan,mutta muuten lasten kanssa ei juuri ole.
Viime viikonloppuna tapasin ravintolassa ihanan miehen,sain häneltä ihailua ja hellyyttä(ei siis seksiä).Nyt hän on kirjoitellut sähöpostia ja tapaamme viikonloppuna uudelleen.Hän on kovin ihastunut minuun.Minkä tien valitsen...auttakaa!Menetän tuon ihanan miehen jos alan jahkailemaan...

 

kuitenkin vielä katsoa ennenkuin kaduttaa..

Kuulostaa siltä, että arki on jämähtänyt perheessänne. Kuulostaa myöskin siltä, ettei kommunikointi pelaa. Oletko puhunut asiasta miehesi kanssa?

Suosittelen sinua yrittämään kaikkesi ennenkuin annat palaa, voitko sanoa yrittäneesi?

Ota hetki aikaa. Kysy itseltäsi rakastatko vielä, rakastatko edes vähääkään puolisoasi. Mikäli rakastat, on aina keinoja. Mikäli et, älä tuhlaa elämääsi.

Ajattele asiaa tarkemmin. Voit ihastua salaperäiseen ihmiseen, mutta mitä oikein tiedät hänestä? Tällä hetkellä tunteesi käyvät vuoristorataa, mutta varmasti sinäkin haluat elämääsi rauhaa, tasapainoa, oikeudenmukaisuutta, raukkautta ja turvaa. Entäpä jos tämä ihastuksesi kohde onkin kaikkea muuta. Oletko oikeasti valmis riskeeraamaan 7 vuoden yhdessäolon miehesi kanssa sekä lapsiesi eheän elämän oman ihastuksesi vuoksi.

Muistele sitä kuinka ihastuit mieheesi. Millainen hän oli suhteenne alussa. Onko hänessä hyvää, mikä hänessä on sitä hyvää. Huonoja puolia sinä varmaankin hänessä eniten tällä hetkellä näätkin. Ihastus saa sellaisen reaktion aikaan, että ihminen etsii syitä miksi kannattaisi hankkiutua tänne niin hetkelliseen paratiisiin.

Näet ongelmia ja vikoja suhteessanne. Näkeekö miehesi samat viat? Tästä kehottaisin keskustelemaan. Keskustelu kannattaa ottaa vakavasti ja sen tulisi olla rakentavaa. Tiedätkö mitä tarkoitan? En tiedä tavoistanne keskustella, mutta hiljainen lähestyminen ja toisen silmiin katsominen ainakin herättää huolta ettei kaikki ole nyt hyvin. Asiat kannattaisi kertoa asioina, eikä syyttelynä tai vihan siivittämänä raivona.

Tiedät varmasti itsekin, että pitkä parisuhde luo haasteita, kummallekin. Se teettää töitä. Voitko oikeasti sanoa tehneesi oman työsi jo? Perhe on kuin yritys. Sen eteen on tehtävä asioita, välillä menee huonosti välillä hyvin. Mutta se edellyttää sen, että tiimi toimii. Mikäli tiimi ei toimi, neuvottele se toimimaan.

Mieti oikeasti onko ihastuksesi sen arvoinen, että luovut kaikesta, pakkaat tavarasi, sovit lapsiesi tapaamisista ja aloitat uuden elämän. Muista, se elämä ei välttämättä ole edes parempaa kuin mitä sinulla nyt on.

Toisen ihmisen kunnioitus on tärkeintä. Mikäli meinasit jatkaa flingiä ihastuksesi kanssa, ole edes sen verran rohkea ja suoraselkäinen, että jätät miehesi ennenkuin suhde menee pidemmälle. Ei varmaan tuntuisi sinustakaan hyvältä se, mikäli miehesi pohtisi samoja asioita toinen nainen mielessään nyt.

Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin elämässänne ja jokainen voisi olla onnellinen!

 

Älä tee mitään hätiköityä... Kaikki oleellinen olikin tuossa edellisen kirjoittamassa viestissä, mutta tahtoisin vielä muistuttaa itsekkin vuorotyötätekevänä, että se on rankkaa duunia ja vaatii veronsa. TEidän kannattaisi järjestää silloin tällöin jotain extraa, perheen yhteistä kivaa ,kun miehelläsi on vapaapäivä, työpäivän jälkeen tai ennen sitä aika menee usein palautumiseen ja kotiaskareisiin. Miusta se, että miehesi viettää aikaa tietokoneella, eikä esim huitele pitkin kyliä tai kavereiden luona, osoittaa, että hän kuitenkin tykkää olla kotona ja on ainakin saatavilla. Oletko sinä työelämässä? Jos et ole, niin hanki itsellesi joku mielenkiintoinen harrastus ja lapset hoitoon siksi aikaa... Kun on itselläkin jotain muutakin elämässä, niin yhteisistä hetkistä osaa ottaa paremmin ilon irti.

 

tietty se nyt on ihana se uusi tuttu, eikö oman miehenkanssa alussa ollutkin juuri tuollaista, ihanaa ihastumisen tunnetta, uuden viehätystä?
nyt haet sitä muualta kun on oma suhde laantunut
kannattaisi miettiä. kannattaisi yrittää oman miehenkanssa ennen kuin lähtee toisen matkaan, alkuun voitte olla ihastuneita mutta kun aika kuluu olet ehkä samassa tilanteessa taas kun kiinnostus lopahtaa.
tuo kuvailemasi tilanne kotona on vaan sitä tavallista arkea!
sulla on muuten varmaan ihan hyvä mies?
kannattaako rikkoa lapsilta kotia moisen takia?
etsikää se kipinä miehesi kans takaisin, sen voi löytää :heart:

kokemusta on....

 

No mutta sellastahan se elämä on! Ja parisuhde vuosien ja lasten jälkeen. P.aska puhetta, jos joku väittää, että hellyys, s.eksi ym. muut alkuajan jutskat olisi viel vuosien päästä parisuhteessa. Siksihän sitä erotaan ja otetaan uus kokoajan, että säilyis nämä asiat. Miten joku voi olla noin t.yhmä?? Kuka sitä jaksais höylätä samaa ... vuodesta toiseen?

 

Kyllä muuten pysyy. 11 vuotta yhdessä ja paranee....

 

\

Kyllä muuten pysyy. 11 vuotta yhdessä ja paranee....

Sanoahan aina voi... mut niinku sanoin, p.askapuhetta...

 

Voiko rakastella saman miehen kanssa vuosia pettämättä? Olen ollut yli kaksikymmentä vuotta saman miehen kanssa.Näinä vuosina en ole ollut muiden kanssa.Rakastaminen ja rakstelu ovat muuta kuin pelkkä pano. Jos kaikki tähtää vain siihen olemattomaan jyystämiseen ei suhteessa olemuuta kuin seksi.
Ap,lle mieti tarkkaan mitä muuta sinun ja miehesi suhteessa on.Kirjoita vaikka paperille, seventää ajatuksia.
Ihastumisen perään on turha lähteä,se on ohi muutamassa kuukaudessa.

 

Älä miisa yleistä. Ehkä se on sitten siitä kumppanin sopivuudesta kiinni. Olin kyllä itse ennen samaa mieltä kuin sinä, mutta onneksi kokemus kertoo toista.

Ihana edelleen herätä aamulla siihen kun toinen suukottaa nenän päätä ja paijaa hereille. Ensimmäiset sanat mitä kuulee on kuinka toinen rakastaa. Riitoja? toki. Mutta se onkin se ainoa mikä on muuttunut "negatiiviseksi" alun jälkeen. Ei pidä tyytyä siihen mitä on vain sen takia, että kaikki sanoo että ei se voi olla huumaa enää alun jälkeen. Kyllä se vain voi olla näin. Ja olen onnelinen :heart: Usko sinä mitä haluat. Olet selvästi katkera, mutta kukaan ei voi muutosta tehdä kuin sinä... Sehän on myös itsestäsi kiinni. Olet itse samanlainen vielä vuosien jälkeen? Kaikkeen tarvitaan kaksi.

 

Työ voi ihan totta olla kuluttavaa ja rankkaa. Mun mies tekee osan vuodesta ihan liikaa töitä, kotiin tullessa on aivan tööt. Ei häneltä voi silloi kauheasti odottaa. Lomilla on sitten taas ollut kivaa. Usein keväisin olen sitä mieltä, että hommassa ei ole enää mitään jujua, mutta kyllä se sitten taas löytyy kun on aikaa. Ihmist myös reagoivat väymykseen eri lailla.

 

Tämä tilanne ratkesi tänään,keskustelin perusteellisesti ja rakentavasti mieheni kanssa...jatkamme elämäämme eri osoitteessa.

 

\

Tämä tilanne ratkesi tänään,keskustelin perusteellisesti ja rakentavasti mieheni kanssa...jatkamme elämäämme eri osoitteessa.

:hug:

Toivottavasti teitte oikean ratkaisun.

 

viitsisitkö kertoa tarkemmin mitä kskustelitte ja kuinka miehesi reagoi?

Muuten voimia ja jaksamista sulle, onneksi on näitä nettipalstoja missä purkaa sydäntään :hug:

 

\

No mutta sellastahan se elämä on! Ja parisuhde vuosien ja lasten jälkeen. P.aska puhetta, jos joku väittää, että hellyys, s.eksi ym. muut alkuajan jutskat olisi viel vuosien päästä parisuhteessa. Siksihän sitä erotaan ja otetaan uus kokoajan, että säilyis nämä asiat. Miten joku voi olla noin t.yhmä?? Kuka sitä jaksais höylätä samaa ... vuodesta toiseen?

Samaa mieltä. Kyl se arki astuu kuvoihin aikas pian ainakin lasten jälkeen. Kun on lapset hoitanut ja laittanut nukkumaan, nii kuka jaksaa enää huolehtia miehestä ja parisuhteesta? ei kukaan. Ja entäs äidin oma aika, eihän sitä olis ollenkaan, kun päivät lasten kans ja jos ilta menis ukon kans, nii hohhoijaa...

 

Samanlaiseksi "arkiseksi" se toinenkin suhde muuttuisi ajan myötä, joten ei lasten takia kannata vaihtaa..

 

\

viitsisitkö kertoa tarkemmin mitä kskustelitte ja kuinka miehesi reagoi?

Muuten voimia ja jaksamista sulle, onneksi on näitä nettipalstoja missä purkaa sydäntään :hug:

Kerroin kuinka en jaksa enää jatkaa yhdessä ja sovittiin,että jos kokeiltas asumista yhdessä edes jonkin aikaa.kumpikin voisi tahoillaan miettiä omia fiiliksiään.Samalle paikkakunnalle jäädään ihan lasten takia.