Ei ne meidän omaisuutta ole mutta riippuvaisia meistä. Eikä se että 18 vuotta kun tulee ikää niin tarkoita millään lailla aikuisuutta. Mä olen ainakin varautunut 30 ikävuoteen asti myös holhoamaan.
Ootko sä mun anoppi?
Muistuttaa mua 28-vuotiasta äitiä, että muistan vaihtaa taaperon vaipan ym...Ehkä mäkin pääsen kahden vuoden päästä houlhouksen alaisuudesta, vaikka epäilen...Teeppä se niin käy kuten mulle ja mutsille, muutin mahollisimman kauas päästäkseni irti. Ei tod oo tarkotus mamman aikusta lastaan holhota. Sekään 19v ei enää ole holhouksen alla vaikka äitee miten haluis pitää napanuoraa kiinni.
Et sä minnekään lähtisi ilman lupaani jos olisit lapseni. Olisin takavarikoinut passisi ja eu-korttisi. Jos olisit ehtinyt niin ruikuttaisit kuitenkin jo viikon jälkeen rahaa ja ei minua mikään estäisi hakemaan sinut takaisin kotiin tai joku lähtisi hakemaan. Alkaisin tekemään sellaisia juttuja että aivan varmasti palaisit ja tiedän kyllä miten epätoivottuja suhteita katkotaan. Viimeisenä keinona pelottaisin sinut takaisin. Se kaikki olisi sinun omaksi parhaaksesi vaikka ei se äidin apu aina siltä sillä hetkellä tuntuisikaan.
Eiköhän tuossa ole ihan riittävä syy. Turkkissa voi joutua helposti vaikka joukkoraiskatuksi.Ootko sä mun anoppi?
Mutta oikesti, aikuinen lapsi tekee itse päätökset. Joistakin asioista vanhemmat voivat hienotunteisesti yrittää puhua, mutta mitään oikeutta puuttua asioihin edes keskustelulla heillä ei ole, paitsi jos lapsi nyt jonkun hengen vaarantaa tms.
Mutta lain edessä yli 18v on täysi-ikäinen jonka elämää ei voi säätää ja määrätä. Eriasia sellaset jotka ei syystä tai toisesta kykene ja tarvii holhoajan. Sellasta ei normaali tarvi. Sitäkään 19v ei mamma voi pitää nuorassa ja tosiaan voi käyä kuten mulle että tein välimatkaa saadakseni olla rauhassa. Se vaan on hyväksyttävä että vanhempien raja on se täysi-ikäisyys. Ajattelitteko estää lastenne kotoa lähdönkin ja pakottaa asumaan kotona oman kodin sijaan?Alkuperäinen kirjoittaja mitäs sitten teet;29824587:
Se on varmasti ollut teidän molempien suuri häviö ja sun syytäsi. Kärsit siitä itsekin kamalasti ja varsinkin mahdolliset lapsesi. Ei ole oikein toimia noin ja etenkin viet lastesi elämästä heille rakkaan ihmisen kokonaan pois.
Haluan mä luonnollisesti tietää mitä on ajatellut ja onko siinä mitään järkeä. Ajatukset voi olla täysin epärealistisia ja olisi se nyt aivan kummallista ettei sellaiseen saisi puuttua. Matkustaa saa ja asuakin ulkomailla mutta paikan täytyy kyllä olla turvallinen ja hyvä. Samoin muuttamisen kanssa. En mä halua huolehtia loppuelämääni päivittäin.
Kuule, mä olen yli 40v ja äitini edelleen valistaa ja opastaa mua liki päivittäin.Ootko sä mun anoppi?
Mutta oikesti, aikuinen lapsi tekee itse päätökset. Joistakin asioista vanhemmat voivat hienotunteisesti yrittää puhua, mutta mitään oikeutta puuttua asioihin edes keskustelulla heillä ei ole, paitsi jos lapsi nyt jonkun hengen vaarantaa tms.
1) sinä haluat kontrolloida, et ymmärtääAlkuperäinen kirjoittaja kyllä pitää myös puuttua;29824635:
