Mitä sinä tekisit? Tuosta onko lapsesi ruma - ketjusta poimittua.

peesi kaikille erilaisuuden puolustajille. Mun tytöllä on hörökorvat, tosi söpöt ja meillä ei ole aikomustakaan mennä niitä leikkelemään. Isänsä puolella kaikilla on vastaavantyyliset ja eipä ne aikuisellakaan lainkaan rumat ole, päinvastoin

Tärkeintä on tosiaan kasvattaa sellainen itsetunto lapselle, et kestää mahdollisen kiusaamisen. Kuten myös sellainen luonne, jolla ei kiusata ketään ulkonäköseikoista. Loppupelis se kiusaaminenkin voidaan aloittaa ihan mistä vaan jos niikseen tulee. Ja jos on vahva ihminen niin ei siitä loppuelämän traumoja saa.

 

No meillä on näitä höröttäviä korvia, joiden annetaan olla, koska ovat minusta todella kauniit. Olen niitä kehunut lapsille pienestä asti. Hassuinta tässä on, että tajusin, että lapset hieman säälivät minua, kun korvani ovat aika litteät. Sanoivat, että ei ne kuitenkaan näy, kun on hiukset edessä. No, niillä ei ole mielestäni sellaiset korvat, joita edes suostuttaisiin korjaamaan, koska ei niissä mitää rustovirhettä ole. Koulussa ei ole kiusattu. Aika vaikea olisikin kiusata sellaisesta, mistä lapsi itse pitää.

Pojalla on hämähäkkiluomi poskessa, jonka poistoa olen ehdottanut, mutta hän ei tahdo, koska se on hänen merkkinsä. Pitäkööt, ihan hauskahan sekin on. :heart:

 

Korjauttaisin pienenä.Vuosien kiusaaminen jättää ihmiseen todella syvät psyykkiset arvet.

Voiko tollaista edes korjauttaa pienenä? Kasvoissa oleva pieni epämuodostuma kyseessä. Pelkään että siihen muodostuisi arpikudosta, eikä kasvot "kasva" oikein.

En tiedä, minä ajattelen että moni pitäisi minua turhamaisena jos sen leikkauttaisi nyt.

No mutta eikö juuri tuota kannattaisi kysyä lääkäriltä. Ja nimen omaan alan erikoislääkäriltä, ei tk lääkäriltä...Sua harmittaa sit jälkikäteen, jos lasta on kiusattu vuosikausia ja lääkäri sanoo, et olisi kannattanut korjata jo lapsena niin olisi ollut parempi lopputulos....

 

No mutta eikö juuri tuota kannattaisi kysyä lääkäriltä. Ja nimen omaan alan erikoislääkäriltä, ei tk lääkäriltä...Sua harmittaa sit jälkikäteen, jos lasta on kiusattu vuosikausia ja lääkäri sanoo, et olisi kannattanut korjata jo lapsena niin olisi ollut parempi lopputulos....

Nimenomaan näin. Ja riippumatta siitä, onko lasta kiusattu vai ei. Jos epämuodostuma on sellainen, joka pahenee iän myötä ja jonka korjaaminen muuttuu lapsen kasvaessa vaikeammaksi, korjaus kannattaa ehkä tehdä jo varhain. Jos taas tilanne on toisinpäin, voi odottaa. Jos leikkauksen riskit ovat kuitenkin suuret ja onnistumisprosentti huono, niin kannattaa ehkä odottaa lääketieteen kehittymistä. Mutta näihin vastauksen voi antaa vain ammattilainen.

 

No mutta eikö juuri tuota kannattaisi kysyä lääkäriltä. Ja nimen omaan alan erikoislääkäriltä, ei tk lääkäriltä...Sua harmittaa sit jälkikäteen, jos lasta on kiusattu vuosikausia ja lääkäri sanoo, et olisi kannattanut korjata jo lapsena niin olisi ollut parempi lopputulos....

Nimenomaan näin. Ja riippumatta siitä, onko lasta kiusattu vai ei. Jos epämuodostuma on sellainen, joka pahenee iän myötä ja jonka korjaaminen muuttuu lapsen kasvaessa vaikeammaksi, korjaus kannattaa ehkä tehdä jo varhain. Jos taas tilanne on toisinpäin, voi odottaa. Jos leikkauksen riskit ovat kuitenkin suuret ja onnistumisprosentti huono, niin kannattaa ehkä odottaa lääketieteen kehittymistä. Mutta näihin vastauksen voi antaa vain ammattilainen.

Taidan kysyä ensimmäisenä asiaa lastenlääkäriltä ja sit hänen vastauksen perusteella joltain plastiikkakirurgiaan erikoistuneelta yksityislääkäriltä.

 

Jos kyse esim. hörökorvista niin korjauttaisin mahdollisimman pienenä. Se, että jokin kauneusvirhe on sinusta vain söpö, ei tee hänestä söpöä muitten silmissä, ja ihmiset osaavat olla todella julmia.

Sunko mielestä kaikki ihmiset pitäisi leikellä vastaamaan jotain kauneusnormeja, että heidät hyväksyttäisiin? Mitä jos vaikka sen sijaan opeteteltaisiin ja opetettaisiin ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta?

 

kiinnostaa mikä tämä pieni kosmeettinen kauneusvirhe on? miksi lapsesi sitä surisi?

en leikkauttaisi, lapsi saisi itse tehdä päätöksen joskus. en pelkäisi kiusaamista tms. kiusaamisen syyksi riittää lähes mikä tahansa esim etunimi, joten en sen perusteella lähtisi lasta leikkelemään, päinvastoin kannustaisin terveeseen vahvuuteen ja omanarvontuntoon, jokainen on tässä maailmassa omanlaisensa, kahta samanlaista ei ole.

Tähän tulis sellainen kukkapuska! Peesaan täysin.

 

AP kiittää asiallisesta keskustelusta! Minä olin ajatellut etten edes varaa mitään aikaa, mutta kyllä toi kannattaa kuitenkin selvittää milloin se leikkaaminen tulisi tehdä jos joskus aikoo leikata.

 

Jos kyse esim. hörökorvista niin korjauttaisin mahdollisimman pienenä. Se, että jokin kauneusvirhe on sinusta vain söpö, ei tee hänestä söpöä muitten silmissä, ja ihmiset osaavat olla todella julmia.

Sunko mielestä kaikki ihmiset pitäisi leikellä vastaamaan jotain kauneusnormeja, että heidät hyväksyttäisiin? Mitä jos vaikka sen sijaan opeteteltaisiin ja opetettaisiin ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta?

Koska epämuodostuma ei ole periaatteessa kauneusvirhe. Korjataanhan ihmiset joilla on palovammoja, ylimääräisiä raajoja yms. Kosmeettisen ja korjaavan kirurgian ero on hyvä muistaa. Julkisella puolella korjataan esim.hörökorvia jos niistä katsotaan aiheutuvan kohtuutonta sosiaalista haittaa.

 

Taidan kysyä ensimmäisenä asiaa lastenlääkäriltä ja sit hänen vastauksen perusteella joltain plastiikkakirurgiaan erikoistuneelta yksityislääkäriltä.

Tee niin Se, että kysyt asiaa, ei tarkoita, että sun pitäisi laittaa lapsesi nyt leikattavaksi. Ja jos lääkärin näkemys on, että korjauksen voi tehdä myöhemminkin, niin voit rauhallisin mielin jäädä odottamaan ja palata asiaan sitten, jos lapsesi itse alkaa epämuodostumasta jollain tavalla kärsiä tai muuten haluaa itse korjausleikkaukseen. Ehkä asia ei tule koskaan häntä vaivaamaan niin paljoa, että leikkausta haluaisi, mutta ainakin olet selvittänyt sen, mitä odottaminen mahdollisesti merkitsee.