Mitä sinä jätit/jätät tekemättä kun synnytys lähestyy?

Tuli vaan mieleen kun aina puhutaan et mies ilman muuta jättää alkoholin pois kokonaan rv 34 -> koska ei voi tietää koska synnytys alkaa, niin mitä sinä, raskaana oleva nainen, jätit tekemättä sen takia?
Jätitkö menemättä kauppaan kun pelkäsit et vedet voi mennä kesken reissun? Jätitkö menemättä toisella puolella kaupunkia koska sieltä olisi niin hankala lähteä sairaalan? Olitko menemättä elokuviin/lätkämatsiin/teatteriin? Olitko kokonaan ajamatta autoa sen varalta et jos supistukset yhtäkkiä alkaa voisit ajaa kolarin? Välitkö kotona yksin olemista sen pelossa että et yksin saisi apua soitettua?

 

En mitään. Mä elin ihan normaalia elämää "loppuun asti"

 

Mä jätin pakkaamatta sairaalakassin. Mies toi mun kamat.

 

en mitään

 

En mitään. Täysillä loppuun asti.

 

En mitään eli en muuttanut tapojani mitenkään.

 

Mä en lähtenyt firman pikkujouluihin koska ne oli Turussa ja itse asuin Helsingissä. Olivat ihan lasketun ajan tienoilla. Hesaan olisin kyllä mennyt.

Muuta ei tule mieleen.

 

En lähtenyt veneilemään saaristoon. Siis yöpymään saaressa.

 

no ihan viimeisinä viikkoina en olis esim. laivalle lähtenyt. taisin olla rv 34 mut sen myöhempään en välttis olis uskaltanut lähtee. muuten ihan normisti. onhan niitä synnytys sairaaloita suomessa monta.

 

En yhtään mitään.
...Tai no, en ratsastanut enää viikon 38 jälkeen.

Tosin enpä mä ole miestänikään vaatinut jättämään yhtään mitään väliin missään vaiheessa.

 

Ihan loppuvaiheessa en enää lähtenyt bändikeikoille heilumaan.

 

en jättänyt tekemättä mitään,taisin tehdä vielä juttuja joita en normaalisti tekisi Olen maalannut alakerran seinät päivää ennen synnytystä,kerran olen ollut yöllä katsomassa baarissa bändiä vaikka jo hiukan supisteli,sieltä kotiin lepäämään ja aamulla sairaalaan.

 

En lähtenyt reissuun huonojen kulkuyhteyksien taakse (esim saareen) tai alkeellisiin oloihin ulkomaille tai ylipäätään ulkomaille ollenkaan koska en halunnut joutua tilanteeseen, jossa synnytys käynnistyisi esim laivalla, lentokoneessa tms tai että synnyttäisin ulkomailla.

En vaatinut miestä olemaan vesiselvänä, koska tarvittaessa sairaalaan pääsee taksilla mutta tottakai oletus on, että mies tulee mukaan synnytykseen joten ei hän mitään perskännejä vedellyt lasketun ajan lähestyessä. Miehelleni tämä onneksi oli itsestäänselvyys ilman minun vaatimuksia. Samoin se, ettei hän enää synnytyksen lähestyessä lähtenyt reissuun kauas kotoa, mistä hankala päästä paikan päälle kun tositoimet alkaa...

 

Mitään en jättänyt tekemättä synnytyksen odottamisen takia, jo olisi aikakin käynyt pitkäksi, jos olisi pitänyt odottelemaan alkaa.

 

uskalla matkustaa kovin kauaksi,viikonlopun autoilu sai hirveet supistukset aikaan ja kuopus syntyi tosi nopeaan,joten pysyn 30km säteellä sairaalasta..paikalliset festarit jätän väliin vaikka aioin mennä aiemmin,en jaksa enkä pysy hereillä oltiin vasta konsertissa,ja känniset ihmiset+röökin käry tuntui ahdistavalta vaikka muuten hyvä keikka olikin.

 

Ihan normielämää loppuun asti koska raskaus sujuu normaalisti. Perheessämme kaks alle kouluikäistä lasta ennestään joten hekin säätelee tätä asiaa paljon. Ei oikein voi aamusta iltaan makoilla ja ootella synnytystä.