mitä rippijuhlissa juhlitaan? Sitä että joku kävi viikon leirin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja dsfsd
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D

dsfsd

Vieras
Eli jos mä menen ratsastusleirille, voinko pitää juhlat? En oikeasti ymmärrä, mitä rippijuhlissa juhlitaan.

Nimim: En ole käynyt rippikoulua, menin kirkossa naimisiin.
 
Konfirmaation merkitys

Konfirmaatio on rippikoulun päätteeksi järjestettävä juhla. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Jumala toimii konfirmoitujen vahvistajana, seurakunta rukoilee heidän puolestaan, ja heidät siunataan apostolisella siunauksella.

Saatuaan rippikoulussa opetusta kastettu tunnustautuu konfirmaatiossa Jeesuksen seuraajaksi. Hän yhtyy samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat hänen kastetilaisuudessaan. Uskontunnustuksessa nuori liittyy sukupolvien ja maailman kristittyjen kakstuhatvuotiseen ketjuun.

Konfirmaatiossa on kyse omakohtaisesta tunnustautumisesta kristilliseen uskoon. Konfirmaatioon osallistuminen on vapaaehtoista. Konfirmoitava antaa vahvistuksen sille, että hän uskoo sen mitä hänelle on opetettu ja ilmaisee halunsa kasvaa kristillisessä uskossa, elämässä ja rakkaudessa.
Konfirmaatio tuo oikeuksia

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Ennen konfirmaatiota hän on voinut osallistua ehtoolliseen vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan kanssa. Rippikouluaikana nuori voi ehtoollisopetusta saatuaan osallistua ehtoolliseen rippikoulun opettajan kanssa.

Rippikoulu ja konfirmaatio antavat oikeuden toimia kummina. Konfirmoitu voidaan myös vihkiä kirkollisesti avioliittoon, ja hän voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin täytettyään 18 vuotta. Rippikoulun käynyt voi hakea seurakunnan isoskoulutukseen ja toimia itse rippileirillä isosena eli ryhmänjohtajana.

http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/D177B33F072418BCC22570810022B7E7?OpenDocument&lang=FI
 
No rippijuhlat on vanha perinne, eli kai kyse enemmän siitä perinteestä. Rahankeruujuhlathan ne ovat. En ymmärrä mitä niissä on juhlimista.
Me emme kuulu kumpikaan edes kirkkoon, emmekä käyneet rippikouluja teininä. Kirkkohäät silti pidimme, koska paikkakunnallamme on ihana pieni vanha puukirkko.
 
Mun lapseni aikoinaan kärvistelivät viikon kirkolla päivärippikoulussa, kun kaverinsa viettivät hiihtolomaa. Kumpikaan ei olisi halunnut koko rippikoulua edes käydä, mutta suvun painostus oli suuri. Mun puolestani olisivat saaneet olla käymättäkin, mutta varsinkin kuopuksen isä oli ehdoton asiassa. Lahjoin pojan 500 eurolla rippikouluun ja näin vältin riidat exän kanssa :D
 
[QUOTE="vieras";24058248]Konfirmaation merkitys

Konfirmaatio on rippikoulun päätteeksi järjestettävä juhla. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Jumala toimii konfirmoitujen vahvistajana, seurakunta rukoilee heidän puolestaan, ja heidät siunataan apostolisella siunauksella.

Saatuaan rippikoulussa opetusta kastettu tunnustautuu konfirmaatiossa Jeesuksen seuraajaksi. Hän yhtyy samaan uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lukivat hänen kastetilaisuudessaan. Uskontunnustuksessa nuori liittyy sukupolvien ja maailman kristittyjen kakstuhatvuotiseen ketjuun.

Konfirmaatiossa on kyse omakohtaisesta tunnustautumisesta kristilliseen uskoon. Konfirmaatioon osallistuminen on vapaaehtoista. Konfirmoitava antaa vahvistuksen sille, että hän uskoo sen mitä hänelle on opetettu ja ilmaisee halunsa kasvaa kristillisessä uskossa, elämässä ja rakkaudessa.
Konfirmaatio tuo oikeuksia

Konfirmaation jälkeen nuori saa käydä itsenäisesti ehtoollisella. Ennen konfirmaatiota hän on voinut osallistua ehtoolliseen vanhempansa tai muun hänen kristillisestä kasvatuksestaan huolehtivan kanssa. Rippikouluaikana nuori voi ehtoollisopetusta saatuaan osallistua ehtoolliseen rippikoulun opettajan kanssa.

Rippikoulu ja konfirmaatio antavat oikeuden toimia kummina. Konfirmoitu voidaan myös vihkiä kirkollisesti avioliittoon, ja hän voi asettua ehdokkaaksi seurakunnan luottamustoimiin täytettyään 18 vuotta. Rippikoulun käynyt voi hakea seurakunnan isoskoulutukseen ja toimia itse rippileirillä isosena eli ryhmänjohtajana.

Konfirmaation merkitys | Evl.fi - Suomen ev.lut. kirkko[/QUOTE]


KUINKAHAN MONI mahtaa juhlia ripille pääsyä moisin perustein? Ehkä yksi sadasta.
 
Minä tunnustin uskoni 8-vuotiaana. Siitä lähtien olen seurannut Jeesusta. Naimisissa olen ja neljä lasta. En tarvinnut rippikoulua mihinkään.
Mutta perinnehän tuo enempi on ja se, että joistakin on kiva kutsua suku koolle.
 
Mun mielestä kihlajaisetkin ovat turhia. Eihän siinäkään juhlita oikeen mitään. Tai no sitä, että tämä pari menee joskus naimisiin. Mun mielestä se itse avioliitto on siinä se, mitä voi juhlia isommalla porukalla jos tahtoo. Me ei edes erikseen menty kihloihin. Sovimme heti naimisiin menosta ja se oli siinä.
 
Sitä, että kasteessa saatu yhteys Jumalaan vahvistetaan konfirmaatiossa. Samalla rippilapsesta tulee täysivaltainen seurakunnan jäsen, hänestä voi tulla kummi, hänet voidaan 16 vuotta täytettyään valita seurakunnan luottamustehtäviin ja hänet voidaan vihkiä avioliittoon kaikkivaltiaan kasvojen edessä. Se, että rippijuhlille annetaan nykyisin myös muita merkityksiä aivan kuten joululle ja juhannukselle, kertoo yhteiskuntamme muuttumisesta.
 
Mä olen vähän samaa mieltä, että kihlajaiset ja rippijuhlat on aika tekaistuja juhlia. Tottakai sitä jokainen saa juhlia vaikka toisen nimensä nimipäivää jos haluaa.
Meilläkään erikseen mitenkään menty kihloihin. Mies kosi ja häät sovittiin seuraavalle kesää ja silloin mentiin naimisiin. Sen kummemmin menty siis kihloihin. Ei ole edes kihlasormusta ;)
 
[QUOTE="hih";24058274]Sitä, että kasteessa saatu yhteys Jumalaan vahvistetaan konfirmaatiossa. Samalla rippilapsesta tulee täysivaltainen seurakunnan jäsen, hänestä voi tulla kummi, hänet voidaan 16 vuotta täytettyään valita seurakunnan luottamustehtäviin ja hänet voidaan vihkiä avioliittoon kaikkivaltiaan kasvojen edessä. Se, että rippijuhlille annetaan nykyisin myös muita merkityksiä aivan kuten joululle ja juhannukselle, kertoo yhteiskuntamme muuttumisesta.[/QUOTE]

Kyllä se yhteys Jumalaan syntyy ja vahvistuu tai on syntymättä ja vahvistumatta ilman mitään rippikoulujakin.
 
[QUOTE="vieras";24058266]Minä tunnustin uskoni 8-vuotiaana. Siitä lähtien olen seurannut Jeesusta. Naimisissa olen ja neljä lasta. En tarvinnut rippikoulua mihinkään.
Mutta perinnehän tuo enempi on ja se, että joistakin on kiva kutsua suku koolle.[/QUOTE]

Juuri näin :) Mä olen kyllä ihan iloinen siitä, että esikoinen kävi aikoinaan rippikoulun. Oli siihen aikaan niin kahden vaiheilla uskonasioiden kanssa, että rippikoulun käyminen oli tytön kannalta pelkästään hyvä asia. Välittömästi sen jälkeen luopui lopullisesti kristinuskosta ja nyt 10 vuotta myöhemmin on ollut erittäin tyytyväinen siihen, että riparilla sai lopullisen varmistuksen elämänkatsomukselleen.
 
Mun mielestä kihlajaisetkin ovat turhia. Eihän siinäkään juhlita oikeen mitään. Tai no sitä, että tämä pari menee joskus naimisiin. Mun mielestä se itse avioliitto on siinä se, mitä voi juhlia isommalla porukalla jos tahtoo. Me ei edes erikseen menty kihloihin. Sovimme heti naimisiin menosta ja se oli siinä.

Ehkäpä sillä oli ennen enemmän merkitystä, koska naimisiin ei "voinut" mennä ennen kuin perheen elatus ja muut sellaiset asiat olivat selvillä. Toisilleen omistautunut pari kihlautui ja alkoi sitten tehdä työtä sen eteen, että pääsisivät naimisiin asti jonain päivänä. Nykyajan kaikki mulle heti -sukupolvet eivät näe vaivaa minkään eteen, joten merkitykset ovat laimentuneet. Mikään ei enää tarkoita mitään eikä mikään ole pyhää.
 
  • Tykkää
Reactions: Merenkuohu ja zenn
Mä olen vähän samaa mieltä, että kihlajaiset ja rippijuhlat on aika tekaistuja juhlia. Tottakai sitä jokainen saa juhlia vaikka toisen nimensä nimipäivää jos haluaa.
Meilläkään erikseen mitenkään menty kihloihin. Mies kosi ja häät sovittiin seuraavalle kesää ja silloin mentiin naimisiin. Sen kummemmin menty siis kihloihin. Ei ole edes kihlasormusta ;)

Minulle kihlaus merkitsi hyvin paljon eikä todella ollut turha asia, nämä monesti kihlautuvat ovat sen pilanneet, mutta meillä se oli oikea kihlaus. ;)
 
Mä olen vähän samaa mieltä, että kihlajaiset ja rippijuhlat on aika tekaistuja juhlia. Tottakai sitä jokainen saa juhlia vaikka toisen nimensä nimipäivää jos haluaa.
Meilläkään erikseen mitenkään menty kihloihin. Mies kosi ja häät sovittiin seuraavalle kesää ja silloin mentiin naimisiin. Sen kummemmin menty siis kihloihin. Ei ole edes kihlasormusta ;)

Mä olen niin vanha - ja vanhanaikainen - että meillä morsiamen vahemmat kustantaa häät ja sulhasen vanhemmat kustantaa kihlajaiset. Näin on meidän suvussa menty sukupolvesta toiseen. Mutta vain kerran, uudelleen kihlautumisia tai uudelleen vihkimisiä ei enää vanhemmat kustanna.
 
Mä kävin rippikoulun aikoinani ihan vain siksi, että saan rahaa. Sain rippirahaa 2000e ja lähdin pariisiin kummien perheen kanssa ja shoppailin itseni kipeäksi. Enkä usko olevani poikkeus. Kyllä se raha ja "kun kaveritkin" on nykyään monelle suurin motivaatio.
 
No onpa taas vääntöä. Ihan sama kuin joku ei tajuaisi, miksi juhlitaan syntymäpäiviä. Joka vuosihan sitä vanhenee tai itseasiassa joka päivä. Mitä eroa siinä on, että onko ikää tasan 50v tai vaikka 42v 3kk ja 6 pvää?
 
Kyllä mun suhde Jumalaan on kunnossa ja vahva, eikä minunkaan kohdallani ole rippikoululla asian kanssa mitään osaa ei arpaa. Kihlautuminen on sopiminen naimisiinmenosta. Sitä en ymmärrä,miksi jotkut menevät kihloihin, mutta eivät naimisiin.
 
Kihlaus on lupaus avioliitosta ja olen myös sitä mieltä, että se itse avioliitto on se juhlan aihe. Sitäkin voi juhlia pari kahdestaan. Heidän juhlahan se on. Toki häät ovat ihania yms, mutta parin juhlahan se on. Ei pidä tuomita niitä, jotka eivät häitä pidä.

Rippijuhlat nyt ovat ihan naurettavia.
 

Uusimmat

Yhteistyössä