mitä pelkäsit viimeksi?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
Viimeks pelkäsin varmaan joulun tienoilla. Myöhään illalla rappukäytävässä joku hakkasi ulko-ovea/sen vieressä olevaa lasiseinää vähän väliä ja piti kummallista ulisevaa ääntä. Ei ole aiemmin sattunut täällä vastaavaa. Me asutaan ekassa kerroksessa ja kurkistusaukosta näkee sinne ulko-ovelle. No siitä kun kurkkas niin näytti et siin seisoo joku hullu "Bob" suoraan Twin Peaksista ja tuijottaa meiän ovea. Vähän aikaa touhua kuuntelin ja soitin poliisit. Poliisit sit tuli ja jututti tyyppiä, mut lähtivät sit pois. Tyyppi jäi siihen viel hetkeks hakkaamaan lasiovea ja ulvomaan. Päivä pari myöhemmin kurkkasin taas kurkistusluukusta ja se "Bob" oli siin taas ja tuijotti. Sit tuli jotain sisään ovesta ja meni hissiin, eikä noteerannut mun "Bobia" mitenkään. Avasin oven ja kurkkasin ja ei siellä ketään ollut. Selvis et pimeällä rappukäytävän valo heijastuu ikkunaan jotenkin jännästi ja kurkistusaukon reunalla olevat sotkut saa aikaseks sellasen trikkiefektin, et näyttää et siin seisoo joku "Bob" ja tuijottaa, vaikka siel ei oikeesti ole ketään. Et näin. :ashamed: Mut hitto et pelotti...
Hyvinpä tässä parin viinilasin jälkeen unohtuu asiat. Viimeksi siis pelkäsin pääsiäisen alla et sisko kuolee kun sille tehtiin todella suuri elinsiirto. Luojan kiitos elossa vielä on ja yllättävän hyvinvoivana. :heart:
 
huih
Viimeks pelkäsin varmaan joulun tienoilla. Myöhään illalla rappukäytävässä joku hakkasi ulko-ovea/sen vieressä olevaa lasiseinää vähän väliä ja piti kummallista ulisevaa ääntä. Ei ole aiemmin sattunut täällä vastaavaa. Me asutaan ekassa kerroksessa ja kurkistusaukosta näkee sinne ulko-ovelle. No siitä kun kurkkas niin näytti et siin seisoo joku hullu "Bob" suoraan Twin Peaksista ja tuijottaa meiän ovea. Vähän aikaa touhua kuuntelin ja soitin poliisit. Poliisit sit tuli ja jututti tyyppiä, mut lähtivät sit pois. Tyyppi jäi siihen viel hetkeks hakkaamaan lasiovea ja ulvomaan. Päivä pari myöhemmin kurkkasin taas kurkistusluukusta ja se "Bob" oli siin taas ja tuijotti. Sit tuli jotain sisään ovesta ja meni hissiin, eikä noteerannut mun "Bobia" mitenkään. Avasin oven ja kurkkasin ja ei siellä ketään ollut. Selvis et pimeällä rappukäytävän valo heijastuu ikkunaan jotenkin jännästi ja kurkistusaukon reunalla olevat sotkut saa aikaseks sellasen trikkiefektin, et näyttää et siin seisoo joku "Bob" ja tuijottaa, vaikka siel ei oikeesti ole ketään. Et näin. :ashamed: Mut hitto et pelotti...
Huh... Mulla ois tullu kakka housuun. Bob on mun aikuisiän mörkö... Säpsähdän aina kun näen jonkun Bobin näköisen tyypin kaupungilla. *brrr*

Mä pelkäsin tänään autossa, anoppi kuskina. Rupesin oikeasti miettimään, näenkö enää huomista.
 
Nykyään useimmat pelkoni liittyvät yksin kävelemiseen pimeällä. Alkaa mielikuvitus laukata ja kuulee kaikkia ääniä. Samoin se Varkauden puukotus on kyllä järkyttänyt ja tapahtui vielä päiväaikaan ja ihan yllättäen, eikä uhri ollut edes yksin.
 
syöpäpelkoinen
Rintasyöpää ja/tai imusolmukesyöpää. Mulla kipuili rinnat ja kainalot ja kävin lääkärissäkin asian takia. Lääkäri kokeili rinnat ja kainalot eikä löytänyt mitään poikkeavaa. Liekö sitten mielettömän iso stressireaktio aiheuttanut oireet tai sitten joku isomman puoleinen lihasjumitus. Nyt ei ole kuin toinen rinta enää vähän kipeä ja hartiat ihan jumissa.
 
Kuoleman jälkeistä aikaa.

En omaani, vaan äitini. Yksin kun hoidin häntä, ja muita asioita siinä sivussa, alkoi pelko hiipimään perseeseen että mitä jos en jaksakaan? Vaikka hautajaiset, kuolinpaikka ynnä muut suunniteltiin kyllä hyvissä ajoin äidin kanssa yhdessä, loppuaika hänen elämästään oli rehellisesti sanottuna täyttä helvettiä molemmille, ja molempien henkinen jaksaminen oli erittäin vaakalaudalla. Silloin tuli kyllä mietittyä kaikenlaisia asioita, liittyen pelkotiloihin.
 
Ampiaista ja jumalauta että, tuli vauhtia jalkoihin. Letti tuulessa lepattaen ja hivee mylväsy, meijän 2v tuijotti mua silmät lautasina, lapio kädessä hiekalaatikolla ja hetken päästä nauraa rätkätti tikahtuakseen :D. Ei siinä mitään, mutta nyt noi naapuritkin vissiin luulee että, mulla viiraa päästä kun, mylvin ja juoksen letti lepattaen pitkin pihaa. Mulla on jumalaton ötökkäkammo ja pelkään niitä ihan todella. Pelko oireet tulee fyysisinä mm. vapina, huimaus, kova sydämen tykytys, tuskanhiki kihoo otsalle, päässä humisee, tuntuu että henngitys salpaantuu ja on vaan pakko päästä pakoon henkensä kaupalla.
 
HippuTAR
Ampiaista ja jumalauta että, tuli vauhtia jalkoihin. Letti tuulessa lepattaen ja hivee mylväsy, meijän 2v tuijotti mua silmät lautasina, lapio kädessä hiekalaatikolla ja hetken päästä nauraa rätkätti tikahtuakseen :D. Ei siinä mitään, mutta nyt noi naapuritkin vissiin luulee että, mulla viiraa päästä kun, mylvin ja juoksen letti lepattaen pitkin pihaa. Mulla on jumalaton ötökkäkammo ja pelkään niitä ihan todella. Pelko oireet tulee fyysisinä mm. vapina, huimaus, kova sydämen tykytys, tuskanhiki kihoo otsalle, päässä humisee, tuntuu että henngitys salpaantuu ja on vaan pakko päästä pakoon henkensä kaupalla.


Sori mutta:LOL:. Ja tiedän miltä tollanen pelko tuntuu ja että se voi tulla aivan järjettömistä jutuista. Mutta toi sun selostus sai aikaan melko elävän mielikuvan :D
 
Toissapäivänä ajoin pyörällä pimeällä kotiin, mutkaista ja mäkistä tietä, pyörässä ei valoa. Ei siinä muuten mitään mutta kun katuvalot valaisi vain tien (eikä ihan joka kohdassa kunnolla sitäkään), jalkakäytävä oli pimeä ja sitten kuulin ja pian näinkin pari tyyppiä hurjastelemassa moottoripyörillä.... Vähän piti miettiä missä kohtaa millonkin ajaa ja mitä vauhtia että pääsee varmasti elävänä kotiin asti...
 
Eilen lenkillä ollessani (koiran ja vauvan kera) ohitin autiotalon, joka oli peitetty pressuilla ja muutenkin se metsä oli todella aavemainen; eikä myöskään ristinsielua missään! Se itsessään oli jo karmivaa, kunnes tajusin että siellä autiotalon viereisessä metässä seiso joku vanha mies.. HYI
 
tartsika
Joku aika sitten näin painajaista missä olin hoitamassa vauvaa jota vanhemmat oli pahoinpoidelly ja sen päälle oli heitetty happoa. Samassa unessa sen vauvan narkkari-isä raiskas mut. Herätessä keskellä yötä oli kyllä tosi pelokas ja ahdistunut olo. Pelkäsin että se uni toteutuu niin että mun vauvalle tapahtuu jotain.
 

Yhteistyössä