Tilitom
[QUOTE="aku";22555566]mobilat on toisinpäin talidom[/QUOTE]
Mobilat on toisinpäin talibom!
Mut ihan hyvää koodeilua! Ja joo onhan se peilikuvana talidom...
Mobilat on toisinpäin talibom!
Mut ihan hyvää koodeilua! Ja joo onhan se peilikuvana talidom...
=====
Meillapain on laakarina talidomi nainen, hieman aina vaikeaa valittaa omia vaivoja kun toisella ei ole kunnon kasia. Han pystyy kuitenkin normaali tutkimukset tekemaan, tulee toki vaan ihan liki niiden lyhyiden kasien kanssa.
tidiii
Hämmenetään tätä soppaa nyt vielä sellaisella tiedolla, että nykyään lääkkeestä osataan erotella isomeerit. Tässä tapauksessa käsittääkseni vain toinen isomeeri aiheutti ongelmia, joten luultavasti se ei enää sisälly tuotteeseen. Tuskin sitä raskaana oleville tarjotaan siltikään, kun maine meni.
"Helekutti"
Joo, näin on. Stereokemia on kehittynyt huimasti tuon tapauksen jälkeen.... Luottamus lääkkeeseen on silti mennyt täydellisesti.
Mun mielipide
Mä en vaan käsitä eläinkokeita. Siinä kohtaa, kun sikainfluenssarokotetta tuikatiin ihmisiin pelkästään eläinkokeiden perusteella saatujen tietojen nojalla, oli pakko kieltäytyä. Ainahan kaikessa on riskinsä, mutta ei nyt tyhmä pidä olla. Ärsyttää, että on olemassa luotettavampiakin keinoja testata lääkkeitä, mutta silti luotetaan eläinkokeisiin, koska nuo muut vaihtoehdot ovat kalliimipia ja hankalampia. Pyh.
Kerrotko mitä ne muut kalliimmat ja hankalammat vaihtoehdot ovat?Mä en vaan käsitä eläinkokeita. Siinä kohtaa, kun sikainfluenssarokotetta tuikatiin ihmisiin pelkästään eläinkokeiden perusteella saatujen tietojen nojalla, oli pakko kieltäytyä. Ainahan kaikessa on riskinsä, mutta ei nyt tyhmä pidä olla. Ärsyttää, että on olemassa luotettavampiakin keinoja testata lääkkeitä, mutta silti luotetaan eläinkokeisiin, koska nuo muut vaihtoehdot ovat kalliimipia ja hankalampia. Pyh.
Nataly
"Kerrotko mitä ne muut kalliimmat ja hankalammat vaihtoehdot ovat?"
Multa ei kysytty, mutta tässä vähän asiasta jotakin tietoa.
Erilaisia menetelmiä
Eläinkokeita korvaavat menetelmät eivät ole selkeästi määriteltävä ryhmä tiettyjä tutkimusmenetelmiä. Niillä voidaan tutkia usein myös sellaisia ilmiöitä, joita ei eläinkokein edes saataisi selville. Siksi vaihtoehtoiset menetelmät tuottavat vain harvoin täysin samanlaista tietoa kuin eläinkokeet. Yleisimmät tavat korvata eläinkokeita ovat erilaiset kudosviljelymenetelmät, tietokonemallien käyttö, kemiallis-fysikaaliset menetelmät, kivuntunnoltaan kehittymättömien eliöiden käyttö (esim. kasvit, bakteerit ja hiivasolut) sekä vapaaehtoisilla ihmisillä tehtävä tutkimus (esimerkiksi työssään altistuvat henkilöt tai potilastutkimus).
Kudosviljelytekniikat eli in vitro -tutkimus on merkittävin tutkimusmenetelmä eläinkokeita korvaavista vaihtoehdoista. Ihmiskudoksia voidaan ottaa tutkimuskäyttöön esimerkiksi leikkauksien yhteydessä, kuolemantapauksissa, kudosnäytteitä otettaessa sekä kasvatettaessa kudosta laboratoriossa. Soluviljelyä käytetäänkin lukuisilla lääketieteen aloilla, ja se on lisännyt merkittävästi tietoa ja ymmärtämystä esimerkiksi syövän taustalla olevista mekanismeista, Parkinsonin taudista ja AIDSista. Soluviljelyä käytetään vakituisesti mm. rokotetuotannossa, myrkyllisyystutkimuksissa, lääkkeiden kehittelyssä sekä sairauksien diagnosoinnissa.
Kudosviljelytutkimuksissa käytetään kuitenkin vielä usein eläinsoluja. Tärkeää olisi siirtyä lääketieteellisessä tutkimuksessa ihmissolujen käyttöön, jotta voitaisiin välttää eri lajien käytön aiheuttamat ongelmat tulosten tulkinnassa ja soveltamisessa. Ihmiskudosten saatavuutta voi edistää esimerkiksi allekirjoittamalla Juliana von Wendtin säätiön jakaman kudosluovutuskortin. Kortti voi tilata Animaliasta tai Juliana von Wendtin säätiöltä.
Tietotekniikasta ja kemiallis-fysikaalisista menetelmistä on merkittävää apua eläinkokeiden korvaamisessa. Niillä voidaan simuloida esimerkiksi uuden lääkkeen rakennetta ja vaikutustapaa, ennustaa kemikaalien myrkyllisyyttä ja hyödyntää tietokonemalleja opetuksessa. Tietokoneilla voidaan ylläpitää laajoja tietokantoja ja vähentää siten päällekkäistutkimuksia.
Tutkimusta voidaan suorittaa myös erilaisilla mikro-organismeilla, kuten bakteereilla, hiivasienillä tai kasvisoluilla. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kemikaalien myrkyllisyyden arvioimisessa. Bakteereita voidaan käyttää myös GMO-tutkimuksessa, jossa tuotetaan esimerkiksi insuliinia tai monoklonaalisia vasta-aineita.
Ihmisten itsensä tutkimista olisi myös mahdollista lisätä huomattavasti. Tutkimukset toteutetaan vapaaehtoisilla ihmisillä, jotka esimerkiksi työnsä kautta altistuvat tietyille aineille. Uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat myös vaarattomat ja aiempaa laajemmat tutkimukset täysin terveille ihmisille esimerkiksi aivomagneettikäyrillä (MEG) tai magneettikuvauksella (MRI). Tutkimusta voisi lisätä myös mm. potilastutkimuksin, elämäntapa- ja ravintotutkimuksin sekä lääkkeiden vaikutusten seurannalla. Ihmisistä saatavan tutkimustiedon ehdoton etu on sen suora sovellettavuus ihmisiin.
Vaihtoehtomenetelmien rahoitus
Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien rahoitus Suomessa on hyvin pientä verrattuna moniin muihin EU-maihin. Vuosina 2006/2007 toteutetun tutkimuksen mukaan EU:ssa rahoitetaan vuosittain vaihtoehtomenetelmien tutkimusta n. 17 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen mukaan eniten vaihtoehtomenetelmiä rahoittaa Saksa, joka käyttää niihin vuosittain n. 4,6 miljoonaa euroa. Toisena tulee Tanska, joka rahoittaa vaihtoehtomenetelmiä n. 3,3 miljoonalla eurolla ja kolmanneksi pääsi Ranska, n. 2,75 miljoonan euron rahoituksella. Neljänneksi nousi Ruotsi, joka käytti n. 1,6 miljoonaa euroa vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen.
Suomi on valitettavasti vaihtoehtomenetelmien rahoituksessa EU:n häntäpäässä. Suomessa valtio rahoittaa vaihtoehtomenetelmien tutkimusta vuosittain n. 40 000 eurolla. Lisäksi Juliana von Wendtin säätiö jakaa apurahoja eläinkokeita korvaavalle tutkimukselle. Vuonna 2009 säätiön jakaman apurahan suuruus oli 7 500 euroa.
Alkuvuodesta 2009 Tampereelle avattiin Suomen ensimmäinen Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille (The Finnish Center for Alternative Methods, FICAM). Lääketieteen laitoksen yhteyteen perustettu keskus keskittyy eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöön, kehittämiseen, tutkimukseen ja niistä tiedottamiseen. Myös Animalia työskenteli vuosia keskuksen perustamiseksi.
Rahoitusta keskukselle ei saatu valtion taholta, vaan uuden keskuksen rahoittivat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan TE-keskus. Tampereen yliopiston solututkimuskeskuksessa on jo useita vuosia tehty kansainvälisesti arvostettua tutkimusta. Tampereella eläinkokeita korvaavissa menetelmissä käytetään erityisesti ihmissoluja, joita saadaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tutkimuskudospankista. Solut ovat leikkauksista yli jäänyttä kudosta, joita käytetään potilaan antamalla luvalla. Tulokset ovat tarkasti sovellettavissa ihmisiin, sillä tutkimukset tehdään ihmiskudoksella, eikä esimerkiksi hiiren elimistössä.
Multa ei kysytty, mutta tässä vähän asiasta jotakin tietoa.
Erilaisia menetelmiä
Eläinkokeita korvaavat menetelmät eivät ole selkeästi määriteltävä ryhmä tiettyjä tutkimusmenetelmiä. Niillä voidaan tutkia usein myös sellaisia ilmiöitä, joita ei eläinkokein edes saataisi selville. Siksi vaihtoehtoiset menetelmät tuottavat vain harvoin täysin samanlaista tietoa kuin eläinkokeet. Yleisimmät tavat korvata eläinkokeita ovat erilaiset kudosviljelymenetelmät, tietokonemallien käyttö, kemiallis-fysikaaliset menetelmät, kivuntunnoltaan kehittymättömien eliöiden käyttö (esim. kasvit, bakteerit ja hiivasolut) sekä vapaaehtoisilla ihmisillä tehtävä tutkimus (esimerkiksi työssään altistuvat henkilöt tai potilastutkimus).
Kudosviljelytekniikat eli in vitro -tutkimus on merkittävin tutkimusmenetelmä eläinkokeita korvaavista vaihtoehdoista. Ihmiskudoksia voidaan ottaa tutkimuskäyttöön esimerkiksi leikkauksien yhteydessä, kuolemantapauksissa, kudosnäytteitä otettaessa sekä kasvatettaessa kudosta laboratoriossa. Soluviljelyä käytetäänkin lukuisilla lääketieteen aloilla, ja se on lisännyt merkittävästi tietoa ja ymmärtämystä esimerkiksi syövän taustalla olevista mekanismeista, Parkinsonin taudista ja AIDSista. Soluviljelyä käytetään vakituisesti mm. rokotetuotannossa, myrkyllisyystutkimuksissa, lääkkeiden kehittelyssä sekä sairauksien diagnosoinnissa.
Kudosviljelytutkimuksissa käytetään kuitenkin vielä usein eläinsoluja. Tärkeää olisi siirtyä lääketieteellisessä tutkimuksessa ihmissolujen käyttöön, jotta voitaisiin välttää eri lajien käytön aiheuttamat ongelmat tulosten tulkinnassa ja soveltamisessa. Ihmiskudosten saatavuutta voi edistää esimerkiksi allekirjoittamalla Juliana von Wendtin säätiön jakaman kudosluovutuskortin. Kortti voi tilata Animaliasta tai Juliana von Wendtin säätiöltä.
Tietotekniikasta ja kemiallis-fysikaalisista menetelmistä on merkittävää apua eläinkokeiden korvaamisessa. Niillä voidaan simuloida esimerkiksi uuden lääkkeen rakennetta ja vaikutustapaa, ennustaa kemikaalien myrkyllisyyttä ja hyödyntää tietokonemalleja opetuksessa. Tietokoneilla voidaan ylläpitää laajoja tietokantoja ja vähentää siten päällekkäistutkimuksia.
Tutkimusta voidaan suorittaa myös erilaisilla mikro-organismeilla, kuten bakteereilla, hiivasienillä tai kasvisoluilla. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kemikaalien myrkyllisyyden arvioimisessa. Bakteereita voidaan käyttää myös GMO-tutkimuksessa, jossa tuotetaan esimerkiksi insuliinia tai monoklonaalisia vasta-aineita.
Ihmisten itsensä tutkimista olisi myös mahdollista lisätä huomattavasti. Tutkimukset toteutetaan vapaaehtoisilla ihmisillä, jotka esimerkiksi työnsä kautta altistuvat tietyille aineille. Uudet tutkimusmenetelmät mahdollistavat myös vaarattomat ja aiempaa laajemmat tutkimukset täysin terveille ihmisille esimerkiksi aivomagneettikäyrillä (MEG) tai magneettikuvauksella (MRI). Tutkimusta voisi lisätä myös mm. potilastutkimuksin, elämäntapa- ja ravintotutkimuksin sekä lääkkeiden vaikutusten seurannalla. Ihmisistä saatavan tutkimustiedon ehdoton etu on sen suora sovellettavuus ihmisiin.
Vaihtoehtomenetelmien rahoitus
Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien rahoitus Suomessa on hyvin pientä verrattuna moniin muihin EU-maihin. Vuosina 2006/2007 toteutetun tutkimuksen mukaan EU:ssa rahoitetaan vuosittain vaihtoehtomenetelmien tutkimusta n. 17 miljoonalla eurolla. Tutkimuksen mukaan eniten vaihtoehtomenetelmiä rahoittaa Saksa, joka käyttää niihin vuosittain n. 4,6 miljoonaa euroa. Toisena tulee Tanska, joka rahoittaa vaihtoehtomenetelmiä n. 3,3 miljoonalla eurolla ja kolmanneksi pääsi Ranska, n. 2,75 miljoonan euron rahoituksella. Neljänneksi nousi Ruotsi, joka käytti n. 1,6 miljoonaa euroa vaihtoehtomenetelmien kehittämiseen.
Suomi on valitettavasti vaihtoehtomenetelmien rahoituksessa EU:n häntäpäässä. Suomessa valtio rahoittaa vaihtoehtomenetelmien tutkimusta vuosittain n. 40 000 eurolla. Lisäksi Juliana von Wendtin säätiö jakaa apurahoja eläinkokeita korvaavalle tutkimukselle. Vuonna 2009 säätiön jakaman apurahan suuruus oli 7 500 euroa.
Alkuvuodesta 2009 Tampereelle avattiin Suomen ensimmäinen Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille (The Finnish Center for Alternative Methods, FICAM). Lääketieteen laitoksen yhteyteen perustettu keskus keskittyy eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöön, kehittämiseen, tutkimukseen ja niistä tiedottamiseen. Myös Animalia työskenteli vuosia keskuksen perustamiseksi.
Rahoitusta keskukselle ei saatu valtion taholta, vaan uuden keskuksen rahoittivat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan TE-keskus. Tampereen yliopiston solututkimuskeskuksessa on jo useita vuosia tehty kansainvälisesti arvostettua tutkimusta. Tampereella eläinkokeita korvaavissa menetelmissä käytetään erityisesti ihmissoluja, joita saadaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tutkimuskudospankista. Solut ovat leikkauksista yli jäänyttä kudosta, joita käytetään potilaan antamalla luvalla. Tulokset ovat tarkasti sovellettavissa ihmisiin, sillä tutkimukset tehdään ihmiskudoksella, eikä esimerkiksi hiiren elimistössä.
Thalidomide on lääkkeen nimi, käytetään yli 65-vuotiaiden multippelin myelooman hoidossa.
Talidomedium
Oli muuten niin häijy kommentti että meni status-päivitykseen. Mietin myös tunnusten tekoa tänne. Vaikutuin.
vierailija
Moni muu on käyttänyt ja onhan tuo yhä myynnissä?
vierailija
On niitä elossa paljonkin, vaikka tuostakin on 10 vuotta kulunut.
