Mitä mieltä olet "SuperNanny" - ohjelmasta? Itse olen jälleen alkanut ohjelmaa

seurata ja se vain jaksaa aina hämmästyttää, miten perhe loppujen lopuksi tosin hyvinkin tenavansa ruotuun saa.

Itsellä on aina vain tunne isommasta lapsesta, että hän on kuin liukas saippuapalanen mihin ei otetta saa ja joka aina vain luiskahtaa käsistä veks'.

 

No, pistä sille isommalle lapsellesi rajat, siihenhän tuo Supernanny opettaa. On aivan mainiota seurata miten hän saa hullut perheet ja lepsut vanhemmat raiteilleen ja arjen rullaamaan. Itse ihmettelen, miten ihminen voi olla reagoimatta sen ensimmäisen kerran, kun lapsi örveltää. Itse reagoin niin, että ekalla kerralla olin vain hämmästynyt, mutta kun tuli toinen kerta, reagoin luontaisella vanhemman vaistolla. Kaikki on sujunut erittäin hyvin ja lapsi on jo 15-vuotias.

 

Erityislapsen kanssa on arki sitä sun tätä. Ei aina mene niin putkeen kuin pitäisi. Myönnän, että tuleva murkkuikä jo nyt hermostuttaa minua. Varsinkin kun toinen taatusti kasvaa pitemmäksi, kuin itse nyt olen.

 

Kauheen ankaraa! Jäähypenkki sairasta! Ja tiukat säännöt LAPSILLE!!! huh huh ei saa olla lapsikaan siinä!!!

 

[QUOTE="Terhi";29639034]Kauheen ankaraa! Jäähypenkki sairasta! Ja tiukat säännöt LAPSILLE!!! huh huh ei saa olla lapsikaan siinä!!![/QUOTE]

Rajat ovat rakkautta. Kaikilla, myös lapsilla on helponpaa kun säännöt selvät.

 

sen periaate on että on jämäkkä eikä anna periks se nänny. Siis lapset kokeilee miten tahdon saa läpi? Se uhma häviää sitten kun muuttaa pois kotoa .

 

Ohjelma toistaa itseään. En ole jaksanut sitä katsoa pitkiin aikoihin. Boooring. Muutenkaan vapaa-ajallaan ei huvita katsoa huonosti käyttäytyviä lapisia.

Sitä mieltä.

 

pääosin tykkään näkemästäni, mitä olen katsonut. toki Nannykin menee mukaan siihen amerikalaiseen hapatukseen, mutta on samoissa asioissa samaa mieltä aina ja kuin minäkin. tosin keksii kaikenaikaa kaikkea ihmekrumeluuriaskarteluja perheen yhteisen ajan vietoksi, mikä ei aina tääl suomen oloissa välttis toimisi. mutta jäähyt, kuri, omaan sänkyyn nukkumaan ja itse sinne nukahtaminen, tutista ja pullosta luopuminen, näissä asioissa olen samaa mieltä. lapsi saa olla lapsi, mutta lapsi kehittyy vauvasta nuoreksi hyvin nopeasti, ei yhteen vaiheeseen saa ja voikaan jäädä laahaamaan, kuten johonkin viereen nukutukseen kuusivuotiaalle.

 

Selliasen vaikutelmanhan siitä väkisinkin saa kun tunnin ohjelmaan on leikattu räikeimmät kohokohdat ekaan osioon ennen Nännin saapumista ja tokaan osioon makeimmat lässytyskohdat....enen ja jälkeen. Totuus on luultavasti jotain siltä väliltä?

 

hahhah mielestäni kaikki amerikkalaiset tv reality tv sarjat onainakin osittain näyteltyjä.Ei varmastikkaan noitten ihmisten elämä oikeessa elämässä oo nannyn kahden päivän keikan jälkeen onnea ja auvoa.

 

pääosin tykkään näkemästäni, mitä olen katsonut. toki Nannykin menee mukaan siihen amerikalaiseen hapatukseen, mutta on samoissa asioissa samaa mieltä aina ja kuin minäkin. tosin keksii kaikenaikaa kaikkea ihmekrumeluuriaskarteluja perheen yhteisen ajan vietoksi, mikä ei aina tääl suomen oloissa välttis toimisi. mutta jäähyt, kuri, omaan sänkyyn nukkumaan ja itse sinne nukahtaminen, tutista ja pullosta luopuminen, näissä asioissa olen samaa mieltä. lapsi saa olla lapsi, mutta lapsi kehittyy vauvasta nuoreksi hyvin nopeasti, ei yhteen vaiheeseen saa ja voikaan jäädä laahaamaan, kuten johonkin viereen nukutukseen kuusivuotiaalle.

Tämä on jaksanut mua aina hauskuttaa Itse inhoan askartelua, ihan tosi. Inhosin jo lapsena. Ja savityöt.... Puuh. Ei mun juttu laimkaan. Olisin kauhusta kankea jos toi nanny tulisi meille ja "pakottaisi" mut askartelemaan...

 

Oon ihmetellyt, kuinka vanhemmat ovat päästäneet asiat tuollaiselle tolalle. Ei lapsia huutamalla kasvateta.
Onneksi, aina on onnistunut hommassaan.