MItä mieltä jos huomaatte että 17 vuotiaat lapsenne?

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
ap
Alkuperäinen kirjoittaja nn:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja nn:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Alkuperäinen kirjoittaja nn:
Kehitysvammainen ei todellakaan ole sama asia kuin terve 17-vuotias.
Jotkut ovat siten kehitysvammaisia, että heihin seksuaalisesti kajoavat voivat saada rangaistuksen vaikka tämä keh.vammainen olisi aikuinen.

ymmärrän ap:n mietinnät.
Tuota asiaa mulle on sanottu tuolta kehitysvammapalvelusta? Sä olitkin ainoa ketä minua ymmärsi.
Monesti heillä kuitenkin seksuaalisuus on täysin normaalia ja ovat siihen oikeutettuja toki mutta koska kyse kehitysvammasta, niin ei se ole ihan sama asia kuin terveen kohdalla.

Googletapa esim. : kehitysvamma seksuaalisuus tai kehitysvammaisuus seksuaalisuus.

Luulen, että löytyy jotain ok artikkeleita
Juu kiitti sulle ja kopsaan tuon ja huomenna katselen paremmin tietoa tuosta.

Eipä mitään =)
Ymmärrän sinua.. kirjoittaisin tähän enemmänkin mutten niin kauheasti kuitenkaan tiedä asioista joten kehotin googlettamaan...

Voimia ja hyvää jatkoa perheellesi
Kiitti ja samoin sinulle!
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Juu onhan kuule niistä otettu ja paperisotaa käyty. Mutta meillä on hiukkasen eri tilanne kyseessä kuin sun tyttäres kanssa? Sun tytöllä ei ole mitään ymmärryksessä vaan fyysisiä ongelmia kaiketi.
Ei ole, mutta koska olen ollut näiden parinkymmen vuoden aikana varsin aktiivinen erilaisissa vammaisiin liittyvissä yhteisöissä, tuttavapiiriini kuuluu toistakymmentä kehitysvammaistakin. Ihan niistä täysin autettavista, kuuroista, sokeista ja puhekyvyttömistä Downin syndroomaa sairastaviin asti. Ja lähes jokaisessa näiden kehtisyvammaisten perheissä... jopa niissä, joissa lapsen palvelutalossa asuminenkaan ei ole ollut kovin realistinen vaihtoehto, lasta on aina kannustettu eikä koskaan vähätelty, lapsen kykyyn pärjätä on uskottu enemmän kuin kykenemättömyyteen, lapsen kasvua ja kehitystä tukeviin asioihin on panostettu paljon enemmän kuin perheen vammattomien lasten kohdalla, lapsen kehityksestöä on otettu selvää jne. Ja näin pitää vammaisen lapsen vanhemmilla ollakin.

 
Ap
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Juu onhan kuule niistä otettu ja paperisotaa käyty. Mutta meillä on hiukkasen eri tilanne kyseessä kuin sun tyttäres kanssa? Sun tytöllä ei ole mitään ymmärryksessä vaan fyysisiä ongelmia kaiketi.
Ei ole, mutta koska olen ollut näiden parinkymmen vuoden aikana varsin aktiivinen erilaisissa vammaisiin liittyvissä yhteisöissä, tuttavapiiriini kuuluu toistakymmentä kehitysvammaistakin. Ihan niistä täysin autettavista, kuuroista, sokeista ja puhekyvyttömistä Downin syndroomaa sairastaviin asti. Ja lähes jokaisessa näiden kehtisyvammaisten perheissä... jopa niissä, joissa lapsen palvelutalossa asuminenkaan ei ole ollut kovin realistinen vaihtoehto, lasta on aina kannustettu eikä koskaan vähätelty, lapsen kykyyn pärjätä on uskottu enemmän kuin kykenemättömyyteen, lapsen kasvua ja kehitystä tukeviin asioihin on panostettu paljon enemmän kuin perheen vammattomien lasten kohdalla, lapsen kehityksestöä on otettu selvää jne. Ja näin pitää vammaisen lapsen vanhemmilla ollakin.
Jospa siihen ei saa mistään muualta tukea vaan on aivan totaalisen yksin! Ja siis poika ei itse edes halua mennä tuonne missä käy siksi että oppisi itsenäistymään mutta mitä siitäkin on hyötyä jos käy siellä syömässä ja nukkumassa!? Meillä on vaan kaikki mennyt päin vittua kaikessa!

Se käyttäytyy nyt kuin murkkuikäinen!
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Jospa siihen ei saa mistään muualta tukea vaan on aivan totaalisen yksin! Ja siis poika ei itse edes halua mennä tuonne missä käy siksi että oppisi itsenäistymään mutta mitä siitäkin on hyötyä jos käy siellä syömässä ja nukkumassa!? Meillä on vaan kaikki mennyt päin vittua kaikessa!

Se käyttäytyy nyt kuin murkkuikäinen!
Ole iloinen siitä, että käyttäytyy kuin murkkuikäinen =) Kehitysvammaisena hän on kehityksestä jäljessä vammattomiin ikätovereihinsa verrattuna, joten on ihan aikakin - ja siis pelkästään positiivista - että se murkkuikä sieltä nousee =) Tukea ja apua saa tänä päivänä ihan internetistäkin, on saanut jo vuosia. Kehitysvammaliitto on teille varmasti jo ihan tuttu, eikö vain? Itsenäistymistä harjoitellaan koko lapsuus ja nuoruus eikä vasta 17-vuotiaana. Edes kehitysvammaisen kohdalla vaan koko kasvatushan perustuu - olipa lapsi vammainen tai vammaton - siihen, että aikanaan lapsen siivet kantaa niin hyvin kuin vain mahdollista. Murkkuikäinen ei välttämättä ole erityisen yhteistyöhaluinen, mutta sekin on ihan normaalia. Myös kehitysvammaisten kohdalla. Mistä ja millaista tietoa olette vuosien varrella poikanne hyväksi etsineet? Kysyn tätä siksi, että jos voisin löytää jotain muitakin tahoja, joilta voisi saada apua ongelmiin. Opiskeleeko poikasi jossain nyt? Miten hän suoritti oppivelvollisuutensa? Kyselen näitäkin siksi, että riippuen kehitysvamman vaikeusasteesta, on olemassa jatko-opintojapaikkoja myös vammaisille nuorille. Hyvän ystäväni kuuro Down-tyttö asuu omillaan palvelutalossa ja käy päivisin töissä. Minusta hänellä on varsin hyvä elämä ja on itsekin oikein tyytyväinen tilanteeseensa. Raha-asioita hänellä hoitaa holhooja, mutta muuten elää hyvinkin itsenäisesti.

 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Jospa siihen ei saa mistään muualta tukea vaan on aivan totaalisen yksin! Ja siis poika ei itse edes halua mennä tuonne missä käy siksi että oppisi itsenäistymään mutta mitä siitäkin on hyötyä jos käy siellä syömässä ja nukkumassa!? Meillä on vaan kaikki mennyt päin vittua kaikessa!

Se käyttäytyy nyt kuin murkkuikäinen!
Ole iloinen siitä, että käyttäytyy kuin murkkuikäinen =) Kehitysvammaisena hän on kehityksestä jäljessä vammattomiin ikätovereihinsa verrattuna, joten on ihan aikakin - ja siis pelkästään positiivista - että se murkkuikä sieltä nousee =) Tukea ja apua saa tänä päivänä ihan internetistäkin, on saanut jo vuosia. Kehitysvammaliitto on teille varmasti jo ihan tuttu, eikö vain? Itsenäistymistä harjoitellaan koko lapsuus ja nuoruus eikä vasta 17-vuotiaana. Edes kehitysvammaisen kohdalla vaan koko kasvatushan perustuu - olipa lapsi vammainen tai vammaton - siihen, että aikanaan lapsen siivet kantaa niin hyvin kuin vain mahdollista. Murkkuikäinen ei välttämättä ole erityisen yhteistyöhaluinen, mutta sekin on ihan normaalia. Myös kehitysvammaisten kohdalla. Mistä ja millaista tietoa olette vuosien varrella poikanne hyväksi etsineet? Kysyn tätä siksi, että jos voisin löytää jotain muitakin tahoja, joilta voisi saada apua ongelmiin. Opiskeleeko poikasi jossain nyt? Miten hän suoritti oppivelvollisuutensa? Kyselen näitäkin siksi, että riippuen kehitysvamman vaikeusasteesta, on olemassa jatko-opintojapaikkoja myös vammaisille nuorille. Hyvän ystäväni kuuro Down-tyttö asuu omillaan palvelutalossa ja käy päivisin töissä. Minusta hänellä on varsin hyvä elämä ja on itsekin oikein tyytyväinen tilanteeseensa. Raha-asioita hänellä hoitaa holhooja, mutta muuten elää hyvinkin itsenäisesti.
käy tukitoimena vai miksi sanotaan tukitöissä kun ei kouluun päässyt! Tarkoitus hakea uudestaan keväällä vaikka poika tahtois yhteen kouluun ja sittei haluakkaan mihinkään kouluun.

Kehitysvammaliitosta olen kyllä kuullut ja pari kertaa alkuaikoina siellä kävinkin mikä oli sen seudun tapahtumia mutta koin itseni ulkopuoliseksi. Pojalla on keskivaikea/lievä älyllinen kehitysvammaisuus/adhd: tarkkaavaisuushäiriö kummassakin se vaikein.
 
p
Tai mulle koulun palaverissa oli että kun he eivät oikeen saaneet kontaktia että mun ois pitänyt antaa poika huostaanotettavaks että saisi johonkin laitokseen laitettua pojan psykologi sanoi mulle että kehitysvammaisuus sekä siihen lisättynä adhd tarkkaivaisuushäiriä on aika vaativa yhdistelmä.

Muuta tukea en ole saanut muuta kuin selkään puukottamista viiime vuosina!
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
käy tukitoimena vai miksi sanotaan tukitöissä kun ei kouluun päässyt! Tarkoitus hakea uudestaan keväällä vaikka poika tahtois yhteen kouluun ja sittei haluakkaan mihinkään kouluun.

Kehitysvammaliitosta olen kyllä kuullut ja pari kertaa alkuaikoina siellä kävinkin mikä oli sen seudun tapahtumia mutta koin itseni ulkopuoliseksi. Pojalla on keskivaikea/lievä älyllinen kehitysvammaisuus/adhd: tarkkaavaisuushäiriö kummassakin se vaikein.
Kehitysvammaliitolla on ihan työntekijöitä, jotka osaavat neuvoa mitä erilaisimmissa asioissa. Ja nimenomaan kehitysvammaisten asioissa, koska ovat erikoistuneet juuri siihen. Liitto on kehitysvammaisten etujärjetö, joka ajaa poikasi asiaa silloinkin, kun kotikuntasi sosiaaliviraston vammaishuonnon työntekijät tarjoavat eioota. <Ja erityisesti silloin, sillä he tuntevat kehitysvammaisia koskevan lainsäädännön kuin omat taskunsa ja heillä on mm lakimiehet, jotka tarpeen vaatiessa vievät asioita eteenpäin, jos kotikunnan kanssa asiat eivät hoidu. Paikan päällä tai tapahtumissa ei tarvitse käydä eikä osallistua yhteistoimintaan, mutta sieltä liitosta saa tarvittavaa apua ja tietoa, jos jokin asia kehitysvammaisen lapsen kohdalla askarruttaa. Osaavat ainakin ohjata oikeaan paikkaan.

Poikasi kaltaisilla nuorilla syrjäytymisriski on varsin suuri ja siksi onkin tärkeää, että kaikessa suhtaudutte häneen kannustavasti. Vaikka se teinin kanssa onkin joskus ehkä vähän vaikeaa. Kannustavasti siis niiltä osin, kun asia on siihen itsenäistymiseen, opiskeluun, työssäkäyntiin ja omillaan asumiseen liittyvää. Kannattaa myös muistaa, että ei vammatonkaan 17 v vielä välttämättä tiedä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa ja mihin kouluun haluaisi. Tänään voi haluta yhtä, huomenna taas toista.

Mulla on - sattuneesta syystä =) - aika paljonkin tietoa vammaisten nuorten mahdollisuuksista niin asumisen, opiskelun kuin työnkin suhteen. Riippumatta vamman laadusta. Osaan myös aika hyvin etsiä tietoa, mille taholle kannattaisi ottaa yhteyttä lisätietoa saadakseen. Tarkempi kertominene ri vaihtoehdoista kuitenkin edellyttäisi, että kyselisin sulta lisää erilaisia asioita ja näin julkisesti palstalla en rupea kyselemäänkään, koska et ymmärrettävästi varmaan halua yksityiskohtiin vastata. Mutta jos haluat, että miettisin kanssasi erilaisia vaihtoehtoja siihen, miten parhaiten saisitte poikanne asiat järjestymään, rekisteröidy ja laita mulle yytä. Ihan mielelläni koitan auttaa, sillä vammaisen lapsen äitinä tiedän, että kaikki ei aina mene ihan suunnitelmien mukaan ja että vammaisen lapsen kohdalla asiat vaativat vanhemmilta enemmän kuin vammattoman lapsen kanssa. Nyt tosin joudun lähtemään viemään koiraa iltalenkille ja sen jälkeen nukkumaan, sillä aamulla taas työt kutsuu. Mutta huomenillalla olen taas kanavalla =)

 

Yhteistyössä