Mitä miehesi otti asunnosta, kun erositte?

Ottiko keittiövälineitä, huonekaluja, pyyhkeitä? Vai ei mitään?

 

Kun erosimme, otin puolet astioista ja liinavaatteita. Sekä lasten sängyt ja koulupäydät yms. Kirjahyllyssä otin suurimman osan. Mies jäi entiseen kotiin.

 

Annoin miehen mukaan melkein kaikki huonekalut, astiat ym. jaoin puoliksi.
Koin syyllisyyttä ja siks annoin hänelle enemmän.

 

Mies muutti pois ja otti mukaansa vain omat tärkeimmät vaatteet, muut saa kuulemma vaikka heittää pois. Täälä on 7-vuoden edestä miehen tavaraa, vaatetta, työkaluja, ajovaatetta... kiva ruveta niitä paikkailemaan pois, kun toinen lähtee kahta kättä heilutellen

 

Vaatteensa,henkilökohtaiset tavaransa,astioita ja liinavaatteita. Minä jäin 1v kanssa asumaan asuntoon.

 

Exästä aikanaan erosin nii nakoin sen vaatteet anopille, ja ne muutamat tavarat mitkä oli sen henkilökohtasia, loput pietin ite.
Ja se oli sille kuulema ok.

No ei menny kauaakaan ko suljetulta pääsi ja tuli ja pisti palasiksi koko kämpän, tosin ei sen takia ettei enempää tavaraa saanu vaan ihan siksi ko oli sekopää hullu. Repi kaapitki seinistä :xmas:
Ei se mittään. Uus sisustus oliki sitte paljon parempi ja oli helpompi jatkaa ko ei ollu muistuttamassa MITTÄÄN vanhasta paskasta...

 

Jätin miehelle kaiken muun paitsi kahvinkeittimen,omat ja lasten vaatteet otin mukaan kun häivyin.

 

Otti mitä lystäsi. Muutti pois eikä ilmoittanut minulle, asuin eri osoitteessa jo silloin. Vei siis mukanaan paljon. Parhaat häälahjat ainakin. Oli antanut lemmikkimme pois eikä koskaan suostunut kertomaan minne Jotenkin törkeää, olisin halunnut tietää mitä niille kuuluu, ovatko edes hengissä jne. Ellei sitten heittänyt niitä luontoon kuten jotkut törkimykset
Jouduin kinuamaan tavaroitani takaisin, siis sellaisia mitkä olivat mun jo ennen avioliittoa ja joilla oli tunnearvoa. Oli sekin tosi reilua, mokoma paskiainen. Toivottavasti tukehtuu vielä ylpeyteensä.

 

Mä en tajua millä entinen meinaa kämppäänsä sisustaa, kun ulosottovelkaa on korviin asti ja irtisanoutui työstäkin... eli lapsia ei ainakaan voi ottaa niin kauan kun kaverin sohvalla makoilee.

 

Otin henkilökohtaiset tavarat..siis meikit ja vaatteet. Ja kaikki lasten tavarat,huonekalut kaikki jätin. nii ja yhen kukan vein mukana:xmas:

 

mies jäi yhteiseen omistusasuntoomme, otti minun osuuteni lainasta itselleen. Olin ostanut suurimman osan huonekaluista, astioista jne, mutta en ottanut mitään vaan "myin" miehelleni omat tavarani.

 

Jotain omia vaatteitaan ja stereot.

 

Murto-osan keittiövälineistä/astioista.. sängyn, x-boxin ja stereot. Jotain pojan juttuja tottakai myös. Mulle jäi suunnilleen kaikki.

 

Saitteko rahaa sossuta, että saitte uusia huonekaluja vai kuinka saitte asuntonne täytettyä?

 

Henkilökohtaiset tavaransa ja huonekaluista vei isomman telkkarin, sohvan, sohvapöydän, pari matalaa jakkaraa ja lampun. Lumilingon se vei myös. Lopuille tavaroille tein niin, että pakkasin ne miehelle valmiiksi säkkeihin tai pusseihin ja pistin sen mukaan aina kun tässä kävi ja osan heitin suoraan roskiin tai pistin eteenpäin. On täällä vieläkin 2 vuoden jälkeen jotain exän tavaroita, mutta ne nyt ei taida olla mitenkään tärkeitä, ainakaan sille.

 

Saitteko rahaa sossuta, että saitte uusia huonekaluja vai kuinka saitte asuntonne täytettyä?

Tiesin jo etukäteen, että saan kaverilta halvalla käytetyn sohvakaluston ja äidilleni oli varastossa keittiön pöytä tuoleineen. Sitä käytin 3v ja palautin sitten. Jäi mainitsematta, että otin tiskikoneeseen ja pyykkikone jäi ex:lle. Tämä siksi, koska minusta ison porukan on helpompi pestä vaatteet pyykkituvalla päivisin kuin yhden vuorotyössä olen varailla pyykkitupaa ja käyttää 7-10 kg koneita.

 

Ukolle jäi talo, autot, lähes kaikki materia. Omat vaatteeni, sohvan ja kirjotuspöydön otin.

 

About kaiken, ja vielä viime hetkillä taisteli itselleen muuttoautosta lastenhuoneen maton. Sentteri pystyssä kypsästi totesin että ainakin erolle oli tosiaan syynsä. En kaipaa noista tavaroista mitään. Pikkuhiljaa tässä on rakennettu ja ostettu uutta, jotain saatu ja tarvittaessa lainattu.

 

vei kaiken muun paitsi lastensängyt..

 

Minä vein erossa mukanani vaatteet, omat henkilökohtaiset tavarani sisältäen tärkeät paperit jne.. Astioita joita olen saanut lahjaksi 15 vuotiaana ja omat muumimukini. Yhden pienen kattilan jonka miehen piti vielä pilata, juuri ennen muuttoa. Ruokapöydän ja kaksi tuolia jotka olivat odottaneet varastossa kaatopaikalle viemistä, itse tosin aikoinaan ostin tuon pöydän. Kaksi homehtunutta mattoa ja muutaman liinavaatteen ja pari pyyhettä. Muutaman lapsen vaatteen otin mukaani, että on jotain päälle puettavaa... Kaikki muu jäi exälle. Minun ostamat sohvat, ruokahuoneen kalusteet, auto, televisiot jne jne.. Materiaali on materiaalia, mutta kylläpä on vituttanut yrittää hankkia asioita joihin ei ole rahaa! Ex on aivan älytön materian perään ja rahan. Olen kuulemma hänelle vielä paljon rahaa velkaa, vaikken koskaan ole mitään häneltä lainannut! Olkoon tyytyväinen siellä, minun tavaroiden kanssa. Lähiakoina olisi suunnitelmissa hakea yksi minulle erittäin tärkeä pieni lipasto exän luota. Otan mukaani veljeni ja muutaman muun että välttyy tappelulta. Ja parit kukat haluan ottaa mukaan. Eron aikana ex päästi koirani tahallaan vapaaksi, hääti pois pihalta ja toivoi että jää auton alle! Itse olin tuolloin töissä ja ex kiukkusi yksin kotona! Luoja mikä hullu, mutta onneksi ex!

 

Me muutimme molemmat pois yhdessä ostetusta isosta omakotitalosta ja tavarat jaettiin suurin piirtein "tuo mulle" "tuo sulle" tyyliin.
Minä sain esim olohuoneen sohvakaluston ja mies takkahuoneen sohvan ja nojatuolin
Keittiön pöydän tuoleineen sain minä, mies sai meidän parisängyn yöpöytineen.
Suurimman osan lasten huoneiden kalusteista sain minä (sillä lapset asuvat pääsääntöisesti minun luonani)
Keittiön astioita, liinavaatteita, pyyhkeitä ym jaettiin vähän fiilisperusteella aika sopuisasti.

Emme onneksi kumpikaan jaksaneet tavaroista niin hirveästi siinä tilanteessa riidellä. Enemmänkin se oli sellaista puolin ja toisin sellaista "ottaisitko sinä sitten tuon ruokapöydän" -ehdottelua

 

Mä aikanaan tein miehelle helpoksi kun erottiin;
sillä välin kun se oli töissä muutin kaikki tavarani pois yhteisestä asunnosta. Ja otin vaan omani, miehelle jäi kaikki mitä hän omisti->kirjahylly, vaaleanpunainen muoviroskis, yksi räsymatto ja viherkasvi ilman ruukkua(ruukku oli mun).

Oli kuulema ikimuistoinen kotiinpaluu miehelle kun pääsi töistä. Minulle ei vittuilla.

 

Kaiken. Mä vein vain omat henkilökohtaiset tavarani ja astiani ym. Eli kaikki jäi miehelle. Mä lähdin ns. tyhjin käsin.

 

ei mitään, mutta mä pakkasin sille kaikki kamalat ja parittomat kupit, liinavaatteet ja pyyhkeet sekä sen vaatteet isoihin säkkeihin.

 

Minä olin se joka otin. Jätin jotain.

Ensin muka jaettiin, mutta sitten alkoikin miehen suku lyödä nyrkkiä pöytään ja hankaloittaa asiaa sekaantumisellaan- se siitä jaosta.

Eli tehtiin raaempi jako, otin omani :kieh:, jolloin miehelle jäikin paljon vähemmän ja epäkäytännöllisempää tavaraa. Se olin nimittäin minä joka olin pistänyt rahani sisustamiseen ja astioihin sekä tuonut niitä paljon tullessani. Miehellä oli muassaan kahvimuki ja termari.... sekä isuäireeltään saatu posliinininen yyberhienosteleva kahvikalusto
Mutta eipä päästy sanomaan että vein kaiken lahjaksi saadunkin.



(sanottiin silti.... mutta mitäs sitten, mokomat kateelliset kantturat )