neuvoton surullinen
appiukko ei halua olla mun kanssa tekemisissä eikä näköjään enää noteeraa lastenlasten synttäreitäkään vaikka kutsuttiin.
Melkein joka päivä lapset puhuu heistä jotakin, tykkävät paljon heistä.
Mitä oikein pitäisi sanoa lapsille, he kohta ihmettelevät kun papasta ja hänen vaimosta (jota mummuksi kutsuvat) ei kuulu enää mitään. Ihan kun oltaisiin koko perhe ilmaa vaan.
Me ei ehkä kutsuta heitä enää kenenkään lapsemme synttäreille koska jättivät yhden täysin noteeraamatta niin ei tunnu reilulta jos toinen noteerataan.
Ei me tiedetä mitä tässä pitäisi tehdä!
Melkein joka päivä lapset puhuu heistä jotakin, tykkävät paljon heistä.
Mitä oikein pitäisi sanoa lapsille, he kohta ihmettelevät kun papasta ja hänen vaimosta (jota mummuksi kutsuvat) ei kuulu enää mitään. Ihan kun oltaisiin koko perhe ilmaa vaan.
Me ei ehkä kutsuta heitä enää kenenkään lapsemme synttäreille koska jättivät yhden täysin noteeraamatta niin ei tunnu reilulta jos toinen noteerataan.
Ei me tiedetä mitä tässä pitäisi tehdä!