Mitä jaksatte työpäivän jälkeen?

Onko ihan normaalia,että olen työpäivän jälkeen ihan poikki,joka päivä.Kuljen huoneesta toiseen kuin zombie,peitto korvilla..Tuntuu,että päässä heittää,en jaksa mitään.Ei siinä mitään,silloin kun mies on kotona,hän hoitaa lapset ja tekee ruoan ym.Mutta silloin,kun mies on iltavuorossa niin vatii minulta ponnisteluja,että jaksan tehdä arjen rutiinit...Nytkin haluaisin kovasti tehdä lapsille pannaria,mutta en vain millään saa aloitettua,hyvä kun edes jaksan näppäillä tätä tekstiä..Siis minusta tuntuu,että kadotan itseni työpäivän jälkeen..Jaksan kyllä työt tehdä,mutta kotiin päästyäni olen tyhjää täynnä..Teen fyysistä työtä ja yöunet jää melkeinpä aina 5-6 tuntiin,vaikka kuinka yrittäisin mennä ajoissa nukkumaan ym.Lapset herättelevät tai sitten iltahommat vain venyy..
Mutta onko tämä siis ihan epänormaalia,että ei jää voimia työpäivän jälk.elämään ollenkaan..

 

Älä välitä, myös miä oon tosi poikki työpäivien jälkee, pakko mennä nukkuu aina viim. klo 21.30 että jaksaa aamulla taas herätä, en ymmärrä mistä se johtuu, veret tosi hyvät hB 145..mut väsyttää

 

Mulla samanlaista kun olin töissä (nyt äitiyslomalla). Pakolliset sain tehtyä, mutta kyllä väsytti ja eipä ylimääräisiä jaksanut työvuoron jälkeen. Olis vaan tehnyt mieli nukkua.

 

Ei ihme noin lyhyillä yöunilla ettet jaksa. Itse menen lasten kanssa yhdeksältä nukkumaa, tais siis koko perhe menee samaan aikaan. On pakko. Mies herää viideltä ja itse kuudelta aamuisin ja yhtään vähempi uni ei mulle riitä. Mieluummin tingin ilta-ajasta et saan päivällä asiat hoidettua ja jaksan olla lasten kanssa.

 

Nykypäivän työelämä niin stressaavaa henkisesti, et varmaa väsyttäää....näin täs aattelin itekseni...

 

Menen nukkumaan 22-23 ja herään 4.45,eli ihan liian vähän unta..Vkl:na kyllä jaksan vaikka mitä ja silloin teenkin hommia koko viikon edestä kotona..Eli vähistä unista ja työn fyysisyydestä tämä varmasti johtuu..En vain tiedä,miten iltaihminen voi muuttua..Illalla alan touhuilemaan kaikkia asiat viime tingassa,enkä jouda nukkumaan,tyhmää..Minulle sopisikin ilattyö kaikista parhaiten,eikä työ,jonne pitää rientää 6:ksi,ei todellakaan...Mutta minkäs teet...Huokaus.

 

Mä olen näin syksyn edetessä alkanut nauttia pidemmistä yöunista. Kyllähän se, 10-11 tuntia poissa kotoa tuntuu raskaalta. Joskus vain ei ole vaihtoehtoja. Nyt sain onneksi 1000 sanaa taas kirjailtua esseeseen, laitan huomisen ruoan uuniin ja lapset nukkumaan. Sitten pääsee itsekin petiin. Jaksamista helpottanut, kun lapset kasvaneet.

 

Tätä minäkin aina mietin. Minulla ei ole lapsia ja silti olen iltaisin useimmiten poikki. Ihmettelen aina, miten pienten lasten työssäkäyvät äidit jaksavat hoitaa vielä lapset ja kotihommat iltaisin. Itsellä ainakin menee aikaa ihan "akkujen lataamiseen", että jaksaa taas seuraavana päivänä töihin.

 

Sama täällä. En jaksa mitään. Pyykit kasaantuu, pesen niitä viikonloppuisin. Kämppä on kaaoksessa, kykenen siivoamaan vasta vkl. Tiskit kertyy.. Ruokaa jaksan hädin tuskin laittaa, nyttenkin lapsiraukat saa pakastepitsaa kun en yksinkertaisesti jaksa muuta. Eilen syötiin makaroonia ja jauhelihaa. Illalla laitan lapset nukkumaan klo 20-20.30 ja samaan aikaan kaadun itsekin sänkyyn. Aamulla herätys 05.30. Töistä tulen kotiin siinä klo 17 maissa.

 

mä käyn nukkuu viim 22 ja herään 5.45 eli sellaiset 8 tuntia saan unta palloon.ja sit viikolla vaihtelevalla menestyksellä jaksan omat harrastukseni, ruoan laiton ja siivoilun jne. harvoin viikolla tehdään mitää kummempaa. ehkä kerta viikkoon käydään koko perhe keilaamassa tms.

 

Outoa että te kaikki olette niin väsyneitä... Minä menen töihin usein jo 4.30, eli herään 3.50, töistä pääsen n. 15 akoihin, silti jaksan illalla käyttää lapset harrastuksissa ja tehdä kotitöitä, kerran viikossa käyn itse ratsastamassa enkä tunne itseäni väsyneeksi...

 

Mä huomaan olevani paljon väsyneempi iltasin silloin, kun mies kotona Johtuuko siitä, että se velttous tarttuu minuunkin... nytkin tuolla sohvalla öllittää töllöä tuijottaen ja huutelee lapsille käskyjä :kieh:
Kun olen lasten kanssa yksin, jaksan paljon paremmin kaikkea! Kyläilemme, ulkoilemme ym.

Mies vaihtoon??

 

Vähän riippuu, esim. se koska mun työpäiväni loppuu. Sen tiedän, et se alkaa ennen 7 kun hoitolapset tulee. Ne haetaan 3 jälkeen, mutta omat pienet (3 alle 5v) on tietenkin hoidettavana siinä ihan samallalailla
Pakko on jaksaa iltaruoka laittaa, siivota seuraavaksi päiväksi. Yleensä on pyykki vuori kesytettävänä ja koira lenkitettävänä..

 

No jos kysytään, että mitä jaksan, niin yleensä on pakko jaksaa hakea lapset (90% mun hommani) kolmesta eri paikasta, laittaa ruoka, siivota keittiö (astiat koneesta/koneeseen jne.) ja laittaa seuraavan päivän vaatteet valmiiksi. Sen lisäksi yritän antaa jokaiselle lapselle (3 lasta, joista vanhin aloitti koulun) vähän ihan kahdenkeskistä aikaa (peli, juttelua tms.). 3-4 kertaa viikossa käyn juoksemassa tunnin. Sitten kaikki yleishäslinki, jota iltaan liittyy....Mies hoitaa 90% lasten iltapesut.

Univelka tuntuu mulla kyllä heti. Jaksan kyllä tehdä asioita mutta olen kyllä aika zombie silloin...

 

Itse kyllä jaksan touhuta töiden jälkeen melkein aina. Siis perusjutut, ruoka, pyykkikone ehkä ja tiskikone päälle. Ulkona tai kaupassa tms saatetaan lasten kanssa touhuilla. Torstain on monesti sellanen päivä töiden jälkeen, että ei tekis mieli tehdä mitään. Jotenki alkaa olla jo viikko pulkassa..
Meillä lapset menee 8 maissa nukkumaan.
Itse tuossa 9-10 välillä. Aamulla herään puoli seitsemän ja lapset hiukan yli seitsemän. Puolikahdeksaan menen sitten töihin ja lapset hoitoon.