Mitä ajattelet äidistä joka näkee lastaan arkisin keskimäärin 2-3 tuntia?

Meilläkin tyttö menee tarhaa 6.30 ja kotiin päästään n. klo 15.30, jos on hyvä päivä töissä. Tosin teen osittaista ja hoitopäiviä on n. 10/kk. Voisitko sinä harkita tekeväsi 30h työviikkoa? Normaalissa työssä se tarkoittaa lyhyempiä työpäiviä, meillä jaksotyötä tekevillä se tarkoittaa enemmän vapaapäiviä. Rahallisesti en koe häviävän paljon, koska hoitomaksu on pienempi ja KELA maksaa myös vähän korvausta.

Mä olen myös puolet viikosta kotona, saanko kysyä mitä kela sulle maksaa? Itse en edes ole vaivautunut kysymään, kuvittelin etteivät he mitään maksais..

 

No mitäs kun mä tunnen yhen äidin joka näkee 2v lastaan arkisin 1-2 tuntia vaikka on kotona itse?
Lapsi menee aamulla seiskalta hoitoon, haetaan sieltä neljältä, viedään suoraan isovanhemmille että äiti pääsee kauppaan tms. pariksi tunniksi ja nukkumaan lapsi laitetaan seiskalta.
Lapsi on myös ainakin joka toinen viikonloppu isovanhemmilla hoidossa että vanhemmat saa kahdenkeskistä aikaa.
Perheessä siis työssäkäyvä isä ja kotona oleva äiti, molemmat yli 30v.

Vois kyllä isovanhemmatkin kattoo peiliin :/

 

kaikilla ei ole mahis tehdä esim lyhennettyä työaikaa vaikka lakihan sen sallisi jos on alle 3 vuotias. joillakin se mm vaikuttaa liikaa palkkaan. ja jos on uusi työsuhde, siihen ei ole edes oikeutta ennenkuin ollut vähintään sen 6kk töissä

Mitä tarkoitat tuolla vaikuttaa liikaa palkkaan? Toki palkka on pienempi, mutta hyödyt on suuret. Kehoittaisin ottamaan selvää tarkasti, sillä arki rullaa paljon paremmin.

 

Meillä lapset menee hoitoon klo 7.00 ja haen 16.30. Kyseessä vuoden ikäinen poika ja kolmevuotias tyttö. Omatunto soimaa, päivät on liian pitkiä noin pienille. =( Meillä on kuitenkin sellainen tilanne ettei pärjätä pelkällä hoitotuella.

 

No mitäs kun mä tunnen yhen äidin joka näkee 2v lastaan arkisin 1-2 tuntia vaikka on kotona itse?
Lapsi menee aamulla seiskalta hoitoon, haetaan sieltä neljältä, viedään suoraan isovanhemmille että äiti pääsee kauppaan tms. pariksi tunniksi ja nukkumaan lapsi laitetaan seiskalta.
Lapsi on myös ainakin joka toinen viikonloppu isovanhemmilla hoidossa että vanhemmat saa kahdenkeskistä aikaa.
Perheessä siis työssäkäyvä isä ja kotona oleva äiti, molemmat yli 30v.

Se äiti ei taida olla ihan terve :|

 

Mitä ajatuksia sinussa herättää äiti, joka näkee lastaan (1v 3kk) muutaman tunnin päivässä? Tätä on jatkunut siitä asti, kun lapsi oli 10kk. Äiti palasi töihin ja lapsi meni päiväkotiin. Lapsi näkee isää lähinnä viikonloppuisin kun isä on töissä kauempana. Sukulaisia ei asu liki maillakaan, joita lapsi näkisi.

Tekee liian pitkää työ päivää.

( anteeksi, mutta se on REHELLINEN mielipiteeni) :xmas:

 

No, enpä mäkään paljon tuon enempää kerkeä nähdä . Aamulla nähdään n. puoli tuntia. Illalla tulen töistä kotiin viiden ja kuuden välillä ja tyttö käy nukkumaan puoli yhdeksän...

 

kaikilla ei ole mahis tehdä esim lyhennettyä työaikaa vaikka lakihan sen sallisi jos on alle 3 vuotias. joillakin se mm vaikuttaa liikaa palkkaan. ja jos on uusi työsuhde, siihen ei ole edes oikeutta ennenkuin ollut vähintään sen 6kk töissä

Mitä tarkoitat tuolla vaikuttaa liikaa palkkaan? Toki palkka on pienempi, mutta hyödyt on suuret. Kehoittaisin ottamaan selvää tarkasti, sillä arki rullaa paljon paremmin.

Jjoo. Mä tein tammikuuhun asti n. 34h/vko. Käteen jäi 1100e kuussa. Nyt oon lisänny tunteja 37:ään. Palkkakin nousi, joten pitäisi jäädä vähän enemmän käteen. Tuo summa ei nimittäin riitä alkuunkaan vuokraan, autoon, vakuutuksiin, sähköön, ym. laskuihin. Niin ja mies saa kk:ssa 400e, joka menee kokonaisuudessaan ruokaan.

 

Meilläkin tyttö menee tarhaa 6.30 ja kotiin päästään n. klo 15.30, jos on hyvä päivä töissä. Tosin teen osittaista ja hoitopäiviä on n. 10/kk. Voisitko sinä harkita tekeväsi 30h työviikkoa? Normaalissa työssä se tarkoittaa lyhyempiä työpäiviä, meillä jaksotyötä tekevillä se tarkoittaa enemmän vapaapäiviä. Rahallisesti en koe häviävän paljon, koska hoitomaksu on pienempi ja KELA maksaa myös vähän korvausta.

Mä olen myös puolet viikosta kotona, saanko kysyä mitä kela sulle maksaa? Itse en edes ole vaivautunut kysymään, kuvittelin etteivät he mitään maksais..

KELA maksaa muistaakseni 70? - verot kuukaudessa osittaista hoitorahaa. Siis tosi vähän mutta kuitenkin.

 

kaikilla ei ole mahis tehdä esim lyhennettyä työaikaa vaikka lakihan sen sallisi jos on alle 3 vuotias. joillakin se mm vaikuttaa liikaa palkkaan. ja jos on uusi työsuhde, siihen ei ole edes oikeutta ennenkuin ollut vähintään sen 6kk töissä

Mitä tarkoitat tuolla vaikuttaa liikaa palkkaan? Toki palkka on pienempi, mutta hyödyt on suuret. Kehoittaisin ottamaan selvää tarkasti, sillä arki rullaa paljon paremmin.

Jjoo. Mä tein tammikuuhun asti n. 34h/vko. Käteen jäi 1100e kuussa. Nyt oon lisänny tunteja 37:ään. Palkkakin nousi, joten pitäisi jäädä vähän enemmän käteen. Tuo summa ei nimittäin riitä alkuunkaan vuokraan, autoon, vakuutuksiin, sähköön, ym. laskuihin. Niin ja mies saa kk:ssa 400e, joka menee kokonaisuudessaan ruokaan.

Joo nyt ymmärrän tilanteen. Varmasti tuossa tilanteessa jokainen euro on tarpeen. Aika pieni tuo isän palkka, jos ensimmäisen viestin isällä omaa miestäsi tarkoitit, kun sanoit hänen olevan muualla töissä..

 

No mitäs kun mä tunnen yhen äidin joka näkee 2v lastaan arkisin 1-2 tuntia vaikka on kotona itse?
Lapsi menee aamulla seiskalta hoitoon, haetaan sieltä neljältä, viedään suoraan isovanhemmille että äiti pääsee kauppaan tms. pariksi tunniksi ja nukkumaan lapsi laitetaan seiskalta.
Lapsi on myös ainakin joka toinen viikonloppu isovanhemmilla hoidossa että vanhemmat saa kahdenkeskistä aikaa.
Perheessä siis työssäkäyvä isä ja kotona oleva äiti, molemmat yli 30v.

Itsekkyyden huippu!

 

"Lastani kyllä rakastan, mutta en jaksa/halua olla sen kanssa kotona. Lauantai ja sunnuntai kotona lapsen kanssa on ihan tarpeeksi, osittain liikaakin."

Et todellakaan tainnut olla valmis äidiksi ja nyt siitä kärsii lapsi En ymmärrä miten voi rakastaa lastaan mutta ei kuitenkaan jaksa eikä halua(?) olla sen kanssa kotona?!! Taidat olla tosi nuori jolla elämä elämättä tai sitten tosi itsekäs. Oisin suonu ton lapsen jollekin niistä jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. :|

 

"Lastani kyllä rakastan, mutta en jaksa/halua olla sen kanssa kotona. Lauantai ja sunnuntai kotona lapsen kanssa on ihan tarpeeksi, osittain liikaakin."

Et todellakaan tainnut olla valmis äidiksi ja nyt siitä kärsii lapsi En ymmärrä miten voi rakastaa lastaan mutta ei kuitenkaan jaksa eikä halua(?) olla sen kanssa kotona?!! Taidat olla tosi nuori jolla elämä elämättä tai sitten tosi itsekäs. Oisin suonu ton lapsen jollekin niistä jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. :|

Ja mikä takaa, että he olisivat sen parempia vanhempia ?

 

"Lastani kyllä rakastan, mutta en jaksa/halua olla sen kanssa kotona. Lauantai ja sunnuntai kotona lapsen kanssa on ihan tarpeeksi, osittain liikaakin."

Et todellakaan tainnut olla valmis äidiksi ja nyt siitä kärsii lapsi En ymmärrä miten voi rakastaa lastaan mutta ei kuitenkaan jaksa eikä halua(?) olla sen kanssa kotona?!! Taidat olla tosi nuori jolla elämä elämättä tai sitten tosi itsekäs. Oisin suonu ton lapsen jollekin niistä jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. :|

Ja mikä takaa, että he olisivat sen parempia vanhempia ?

Luultavasti se, että osaisivat toisella tavalla arvostaa saamaansa lahjaa!

 

"Lastani kyllä rakastan, mutta en jaksa/halua olla sen kanssa kotona. Lauantai ja sunnuntai kotona lapsen kanssa on ihan tarpeeksi, osittain liikaakin."

Et todellakaan tainnut olla valmis äidiksi ja nyt siitä kärsii lapsi En ymmärrä miten voi rakastaa lastaan mutta ei kuitenkaan jaksa eikä halua(?) olla sen kanssa kotona?!! Taidat olla tosi nuori jolla elämä elämättä tai sitten tosi itsekäs. Oisin suonu ton lapsen jollekin niistä jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. :|

Ja mikä takaa, että he olisivat sen parempia vanhempia ?

Luultavasti se, että osaisivat toisella tavalla arvostaa saamaansa lahjaa!

Ei sitä mikään voi taata! Arki saattaa yllättää pitkään lapsettomanakin olleen äidin ja isän. Lapsellinen ajatus, että he olisivat automaattisesti täydellisiä vanhempia.

 

"Lastani kyllä rakastan, mutta en jaksa/halua olla sen kanssa kotona. Lauantai ja sunnuntai kotona lapsen kanssa on ihan tarpeeksi, osittain liikaakin."

Et todellakaan tainnut olla valmis äidiksi ja nyt siitä kärsii lapsi En ymmärrä miten voi rakastaa lastaan mutta ei kuitenkaan jaksa eikä halua(?) olla sen kanssa kotona?!! Taidat olla tosi nuori jolla elämä elämättä tai sitten tosi itsekäs. Oisin suonu ton lapsen jollekin niistä jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. :|

Ja mikä takaa, että he olisivat sen parempia vanhempia ?

Luultavasti se, että osaisivat toisella tavalla arvostaa saamaansa lahjaa!

Ei sitä mikään voi taata! Arki saattaa yllättää pitkään lapsettomanakin olleen äidin ja isän. Lapsellinen ajatus, että he olisivat automaattisesti täydellisiä vanhempia.

Ei se sitä automaattisesti takaakaan 100 %. MUTTA lapsettomuudesta kärsineet ovat joutuneet miettimään paljon, he ovat pohtineet asiat halki poikki ja ovat taatusti valmiita tekemään kaikkensa sen lapsen eteen kun se heille suodaan! Jopa kärsimään itse, että lapsella olisi hyvä olla.

Onkohan ap:n lapsella hyvä olla kun näkee niin vähän äitiään ja vanhempiaan yleensäkään? Toivottavasti ap on sitten oikeasti edes LÄSNÄ kun sen vähän ajan lapsensa kanssa on!

 

Mun mies on tällä hetkellä hoitovapaalla ja itse näen kaksivuotiastani valveilla usein vain pari-kolme tuntia arkisin. Nyt miehen kotonaolo mahdollistaa työhön panostamisen. Viikonloput sitten lasten kanssa. Sama asetelma varmaan toisin päin monessa kodissa. Surullista tavallaan, mutta näin nyt mennään. Onneksi lapsi saa olla kotona!

 

Työssäkäyvä äiti.

 

Mun mies on tällä hetkellä hoitovapaalla ja itse näen kaksivuotiastani valveilla usein vain pari-kolme tuntia arkisin. Nyt miehen kotonaolo mahdollistaa työhön panostamisen. Viikonloput sitten lasten kanssa. Sama asetelma varmaan toisin päin monessa kodissa. Surullista tavallaan, mutta näin nyt mennään. Onneksi lapsi saa olla kotona!

Tuo onkin jo parempi vaihtoehto ja ihanaa että lapsi saa olla kotona tutun ja turvallisen ihmisen kanssa

 

Ei sitä mikään voi taata! Arki saattaa yllättää pitkään lapsettomanakin olleen äidin ja isän. Lapsellinen ajatus, että he olisivat automaattisesti täydellisiä vanhempia.

Täydellisyyden ja -anteeksi vaan- totaalisen piittaamattomuuden välillä on paljon hyviä vaihtoehtoja. Lapsiystävällisiä sellaisia.

 

"Lastani kyllä rakastan, mutta en jaksa/halua olla sen kanssa kotona. Lauantai ja sunnuntai kotona lapsen kanssa on ihan tarpeeksi, osittain liikaakin."

Et todellakaan tainnut olla valmis äidiksi ja nyt siitä kärsii lapsi En ymmärrä miten voi rakastaa lastaan mutta ei kuitenkaan jaksa eikä halua(?) olla sen kanssa kotona?!! Taidat olla tosi nuori jolla elämä elämättä tai sitten tosi itsekäs. Oisin suonu ton lapsen jollekin niistä jotka eivät saa lasta vaikka haluaisivat. :|

Ja mikä takaa, että he olisivat sen parempia vanhempia ?

Luultavasti se, että osaisivat toisella tavalla arvostaa saamaansa lahjaa!

Ei sitä mikään voi taata! Arki saattaa yllättää pitkään lapsettomanakin olleen äidin ja isän. Lapsellinen ajatus, että he olisivat automaattisesti täydellisiä vanhempia.

Ei se sitä automaattisesti takaakaan 100 %. MUTTA lapsettomuudesta kärsineet ovat joutuneet miettimään paljon, he ovat pohtineet asiat halki poikki ja ovat taatusti valmiita tekemään kaikkensa sen lapsen eteen kun se heille suodaan! Jopa kärsimään itse, että lapsella olisi hyvä olla.

Onkohan ap:n lapsella hyvä olla kun näkee niin vähän äitiään ja vanhempiaan yleensäkään? Toivottavasti ap on sitten oikeasti edes LÄSNÄ kun sen vähän ajan lapsensa kanssa on!

Vaikka niitä asioita ois pohtinut miten monta vuotta, se arki voi ihan yhtä hyvin väsyttää sen entisen lapsettoman aikuisen kuin muutkin, itse asiassa jopa vielä enemmän, koska siitä omasta jaksamattomuudesta kokee vielä enemmän syyllisyyttä juuri sen takia, kun sitä lasta on niin kauan ja hartaasti toivonut.

Turha syyllistää ap:tä tai muitakaan, kun ei taustoja ja tilanteita tunneta!!

 

Ei sitä mikään voi taata! Arki saattaa yllättää pitkään lapsettomanakin olleen äidin ja isän. Lapsellinen ajatus, että he olisivat automaattisesti täydellisiä vanhempia.

Täydellisyyden ja -anteeksi vaan- totaalisen piittaamattomuuden välillä on paljon hyviä vaihtoehtoja. Lapsiystävällisiä sellaisia.

Ei se ole totaalista piittaamattomuutta, jos myöntää ettei jaksa.

 

Mun mies on tällä hetkellä hoitovapaalla ja itse näen kaksivuotiastani valveilla usein vain pari-kolme tuntia arkisin. Nyt miehen kotonaolo mahdollistaa työhön panostamisen. Viikonloput sitten lasten kanssa. Sama asetelma varmaan toisin päin monessa kodissa. Surullista tavallaan, mutta näin nyt mennään. Onneksi lapsi saa olla kotona!

tämä oli tilanne myös meidän perheessä pari vuotta sitten. usein tyttö nukkui kun aamulla lähdin töihin, eli nähtiin arkisin vain iltasella, n klo 17.30-20.30 (+ kok oyön tyttö nukkui vieressä). Viikonloput sitten ihan normaaleja. Tieädn kyllä monen monta perhettä jossa äidit kotona, j aisät tekee huomattavasti pidempää päivää + monen yön työmatkoja, eikä kukaan sitä asetelmaa ole kritisoinnut...

 

Sama asia kuin isät, jotka käy kokopäivätöissä - usein koko sen ajan kun lapsi on pieni. Yleensä perheillä on taipumus tehdä niin kuin he parhaaksi näkevät. Mitäpä siihen on muilla sanomista.

Mä lähdin töihin kun lapseni oli 4 kk. Hän viettää isänsä kanssa 24 h / 7 ja on erittäin tyytyväinen lapsi. Minua näkee arkisin sen 5-6 h ja viikonloppuna ollaan koko poppoo kotona. Sellasta se on.

 

Paitsi meillä isäkin näkee lasta päivittäin sen 2-3 h. Ja nukutaanhan me yöt samassa sängyssä (niin siis ollaan vielä pedofiilipervojakin kaiken muun lisäksi).