mitä voin sanoa? Ystävä sai down lapsen. Auttakaa!

[Rukoilijasirkka]

Ja tuo runo on karmea, anteeksi vaan.

 

[hei]

Luin joskus tuon runon hyvin vaikeasti vammaisen lapsen äidin jonnekin kirjoittamana. Silloin se oli musta kaunis. Mutta onnittelurunoksi ja jonkun muun antamaksi se ei missään nimessä sovi! Sehän on suorastaan masentava, etenkin just noi 2. ja 3. säkeistöt. Ja 5. voi tuntua loukkaavalta uusille vanhemmille.

Minusta onnittelet ihan niin kuin muutenkin onnittelisit! Miksi olet pahoillasi heidän puolestaan? Ovatko he itse hyvin ahdistuneita?

 

[vieras]

PAhinta mun mielestä mitä lähipiiri tuossa tilanteessa voi tehdä, on juuri tuollainen hysterisoiminen/panikoiminen vanhempien puolesta. Älä mene lähettämään hänelle mitään vertaistuki linkkejä, hän niitä ihan varmasti osaa itsekkin etsiä kunhan on saanu sulatella asiaa rauhassa ja jos ei osaa, niin varmasti pyytää apua. Lähipiirin tehtävä on olla kuuntelijana ja rohkaisijana ja sanoa että kaikki järjestyy, päivä kerrallaan. Jos asia on sinun mielestä maailman loppu niin mitä lapsen vanhemmat lapsestaan ajattelevat!! Varsinkin kun aloituksesta päätellen et ole edes ihan läheisempiä ystäviä kun postissa paketin laitat..

 

[sinun osasi tällähetkellä]

on tukea vanhempia ja kertoa miten ihanan vauvan he saivat ja hyväksyä se sellaisena kun lapsi on. Vanhemmat ovat varmasti järkyttyneitä aluksi ennenkuin saavat lisää tietoa downista. Ota sinäkin selvää down lapsen elämästä jotta voit auttaa ja tukea, löydät sanoja.
Ei se mikään huono juttu ole. Ne ovat aurinkoja!

 

[Madicken04]

Ja tuo runo on karmea, anteeksi vaan.

Jostain kumman syystä aika moni erityislapsen vanhempi kuitenkin pitää siitä.

Mutta tosissaan ei kannata tuollaisia alkuun laittaa. Ihan normaalit onnittelukortit ja lahjat jne. Itselleni ainakin oli alkuun tärkeä huomata että lapsi oli lähipiirillemme ihan yhtä rakas ja tervetullut kuin ilman vammaansakin.

 

[vieras]

Salaisuuden lapsi

Eilen Herralle enkelit tuumivat näin:
On aika syntymän uuden.
hyvin paljon rakkautta tarvitsee
tämä lapsi salaisuuden.

Hänen kasvunsa ei liene nopeaa,
ei hän saavuta tähtiä siellä.
Paljon hellyyttä kaipaa hän ihmisiltä,
joita kohtaa elämän tiellä.

Ehkei hän koskaan nauraa ja leikkiä
voi, ei sanoja mietteilleen löydä.
Kovin monissa paikoissa sopeudu ei
saa hän vammaisen nimellä käydä.

Siispä huolella kotinsa valitkaamme
-hän saakoon elämää täyttä.
Herra valitse vanhemmat, joita voit
tähän erikoistehtävään käyttää.

Heti tehtävän arvoa huomaa he ei,
ja niin ehkä onkin hyvä,
mutta lahjana lapsosen mukana on
luja usko ja rakkaus syvä.

Pian alkavat varmaan he ymmärtää,
minkä aarteen suuren he saikaan,
Saavat iloita heikosta hennosta,
salaisuuden lapsesta taivaan.

Mä jättäisin kyllä säkeistöt nro. 2 ja 3 pois.

Minä taas en, näkisin ne oleellisena osana tuota runoa. Vaikkei downin kohdalla noin "karua" yleensä olekaan.

muoks. vaikka yleisesti olenkin sitä mieltä ettei nuo runot tms välttämättä osu kohdalleen heti lapsen syntymän jälkeen vaan vasta myöhemmin.

Mutta kun tämä runo ei myöhemminkään sovi down -lapseen!!

Ei missään tapauksessa tällaista runoa...

 

[normaalisti vaan]

rakas lapsi se heille on. joten mitäs jos vaan onnittelisit jos sitä et vielä ole tehnyt?

Niin tekevät kätilötkin. Ensin onnittelevat vauvasta ja sitten vasta muuta.

 

[Rukoilijasirkka]

Ja tuo runo on karmea, anteeksi vaan.

Jostain kumman syystä aika moni erityislapsen vanhempi kuitenkin pitää siitä.

Mutta tosissaan ei kannata tuollaisia alkuun laittaa. Ihan normaalit onnittelukortit ja lahjat jne. Itselleni ainakin oli alkuun tärkeä huomata että lapsi oli lähipiirillemme ihan yhtä rakas ja tervetullut kuin ilman vammaansakin.

Okei, minua ahdisti kohta, jossa sanottiin, ettei lapsi ehkä opi hymyilemään tai jotain semmoista. Ja sitten jotenkin se, etttä siitä lapsen vammasta tehdään se jokin juttu, vaikka lapsi on paljon muutakin, kuin se asia.

 

[ap]

onnittelen toki normaalisti. Enkä ole heitä itse vielä tavannut. Tuo runo ei ollut oikein hyvä. Onko jotain kaunista runoa syntymästä.

 

[vieras]

PAhinta mun mielestä mitä lähipiiri tuossa tilanteessa voi tehdä, on juuri tuollainen hysterisoiminen/panikoiminen vanhempien puolesta. Älä mene lähettämään hänelle mitään vertaistuki linkkejä, hän niitä ihan varmasti osaa itsekkin etsiä kunhan on saanu sulatella asiaa rauhassa ja jos ei osaa, niin varmasti pyytää apua. Lähipiirin tehtävä on olla kuuntelijana ja rohkaisijana ja sanoa että kaikki järjestyy, päivä kerrallaan. Jos asia on sinun mielestä maailman loppu niin mitä lapsen vanhemmat lapsestaan ajattelevat!! Varsinkin kun aloituksesta päätellen et ole edes ihan läheisempiä ystäviä kun postissa paketin laitat..

Peesi! Ei mitään säälittelyjä tai vertaistukijuttuja nyt, vaan osoita omalla käytökselläsi, että sinunkin mielestäsi down -lapsi on toivottu lapsi tähän maailmaan. Onnittele normaalisti, ihaile vauvaa, jne. Osta ihan normaali onnittelukortti ja vaikka vaatelahja, jos lahjaa olit ajatellut antaa.

Itse voisin kuvitella, että omaa oloani tuossa tilanteessa helpottaisi vain se, että kaikki muut ympärilläni iloitsisivat vauvasta täysin normaalisti...

 

[Madicken04]

Salaisuuden lapsi

Eilen Herralle enkelit tuumivat näin:
On aika syntymän uuden.
hyvin paljon rakkautta tarvitsee
tämä lapsi salaisuuden.

Hänen kasvunsa ei liene nopeaa,
ei hän saavuta tähtiä siellä.
Paljon hellyyttä kaipaa hän ihmisiltä,
joita kohtaa elämän tiellä.

Ehkei hän koskaan nauraa ja leikkiä
voi, ei sanoja mietteilleen löydä.
Kovin monissa paikoissa sopeudu ei
saa hän vammaisen nimellä käydä.

Siispä huolella kotinsa valitkaamme
-hän saakoon elämää täyttä.
Herra valitse vanhemmat, joita voit
tähän erikoistehtävään käyttää.

Heti tehtävän arvoa huomaa he ei,
ja niin ehkä onkin hyvä,
mutta lahjana lapsosen mukana on
luja usko ja rakkaus syvä.

Pian alkavat varmaan he ymmärtää,
minkä aarteen suuren he saikaan,
Saavat iloita heikosta hennosta,
salaisuuden lapsesta taivaan.

Mä jättäisin kyllä säkeistöt nro. 2 ja 3 pois.

Minä taas en, näkisin ne oleellisena osana tuota runoa. Vaikkei downin kohdalla noin "karua" yleensä olekaan.

muoks. vaikka yleisesti olenkin sitä mieltä ettei nuo runot tms välttämättä osu kohdalleen heti lapsen syntymän jälkeen vaan vasta myöhemmin.

Mutta kun tämä runo ei myöhemminkään sovi down -lapseen!!

Ei missään tapauksessa tällaista runoa...

Kehen sopii, kehen ei. Meidän lapseen sopii moniltakin osin hyvin. Oikeastaan ainoa täysin lapsestamme poikkeava kohta on tuo ettei lapsi voisi nauraa. Sitä hän kyllä tekee ja paljon.

 

[harmaa merianna]

Ja tuo runo on karmea, anteeksi vaan.

Jostain kumman syystä aika moni erityislapsen vanhempi kuitenkin pitää siitä.

Mutta tosissaan ei kannata tuollaisia alkuun laittaa. Ihan normaalit onnittelukortit ja lahjat jne. Itselleni ainakin oli alkuun tärkeä huomata että lapsi oli lähipiirillemme ihan yhtä rakas ja tervetullut kuin ilman vammaansakin.

mä en kyllä ihan hirveästi pidä tuosta runosta, vaikka erityslapsen äiti olenkin

 

[vieras]

onnittelen toki normaalisti. Enkä ole heitä itse vielä tavannut. Tuo runo ei ollut oikein hyvä. Onko jotain kaunista runoa syntymästä.

No onhan noita lapsen syntymästä onnittelevia kortteja hyllyt pullollaan kaupoissa...

 

[harmaa merianna]

Ja tuo runo on karmea, anteeksi vaan.

Jostain kumman syystä aika moni erityislapsen vanhempi kuitenkin pitää siitä.

Mutta tosissaan ei kannata tuollaisia alkuun laittaa. Ihan normaalit onnittelukortit ja lahjat jne. Itselleni ainakin oli alkuun tärkeä huomata että lapsi oli lähipiirillemme ihan yhtä rakas ja tervetullut kuin ilman vammaansakin.

mä en kyllä ihan hirveästi pidä tuosta runosta, vaikka erityslapsen äiti olenkin

siis erityislapsen äiti

 

[vieras]

Salaisuuden lapsi

Eilen Herralle enkelit tuumivat näin:
On aika syntymän uuden.
hyvin paljon rakkautta tarvitsee
tämä lapsi salaisuuden.

Hänen kasvunsa ei liene nopeaa,
ei hän saavuta tähtiä siellä.
Paljon hellyyttä kaipaa hän ihmisiltä,
joita kohtaa elämän tiellä.

Ehkei hän koskaan nauraa ja leikkiä
voi, ei sanoja mietteilleen löydä.
Kovin monissa paikoissa sopeudu ei
saa hän vammaisen nimellä käydä.

Siispä huolella kotinsa valitkaamme
-hän saakoon elämää täyttä.
Herra valitse vanhemmat, joita voit
tähän erikoistehtävään käyttää.

Heti tehtävän arvoa huomaa he ei,
ja niin ehkä onkin hyvä,
mutta lahjana lapsosen mukana on
luja usko ja rakkaus syvä.

Pian alkavat varmaan he ymmärtää,
minkä aarteen suuren he saikaan,
Saavat iloita heikosta hennosta,
salaisuuden lapsesta taivaan.

Mä jättäisin kyllä säkeistöt nro. 2 ja 3 pois.

Minä taas en, näkisin ne oleellisena osana tuota runoa. Vaikkei downin kohdalla noin "karua" yleensä olekaan.

muoks. vaikka yleisesti olenkin sitä mieltä ettei nuo runot tms välttämättä osu kohdalleen heti lapsen syntymän jälkeen vaan vasta myöhemmin.

Mutta kun tämä runo ei myöhemminkään sovi down -lapseen!!

Ei missään tapauksessa tällaista runoa...

Kehen sopii, kehen ei. Meidän lapseen sopii moniltakin osin hyvin. Oikeastaan ainoa täysin lapsestamme poikkeava kohta on tuo ettei lapsi voisi nauraa. Sitä hän kyllä tekee ja paljon.

Itse kun olen down -lapsien kanssa ollut tekemisissä, niin en vaan voi tuollaista runoa heihin yhdistää. Nauravia ja omalla tavallaan hyvinkin leikkisiä ovat olleet. Runo on aivan liian synkkä onnittelurunoksi ja on minusta selvästi kirjoitettu koskemaan lasta, joka on vaikeammin vammainen..

 

[mimmi06]

http://www.positiivarit.fi/Content.aspx?b70077b8-86b5-45a2-8994-c7e92a84fb82

tuolla paljon kivoja runoja

 

[ap]

kiitos viesteistä. Itse sain juuri tietää ja olen hieman shokissa.

 

[paapelo]

Ei missään nimessä mitään muita runoja, kuin normaaleja onnittelurunoja uudesta perheenjäsensestä, tytöstä tai pojasta...siis jos välttämättä tahtoo runon laittaa.

Rakas on lapsi heille downistaan huolimatta ja se ei ole mikään taivastelun ja hysterian asia.

Lapsihan hänkin on siinä missä muutkin vastasyntyneet. Ei muistakaan vastasyntyneistä anneta lohduttavia värssyjä.

Mutta kuten moneen kertaan mainittu, onnittelet normaalisti ja ole tukena, jos sinua tarvitaan, äläkä missään nimessä ala antamaan vertaistukisivustojen linkkejä tai osoitteita.

 

[Madicken04]

Itse kun olen down -lapsien kanssa ollut tekemisissä, niin en vaan voi tuollaista runoa heihin yhdistää. Nauravia ja omalla tavallaan hyvinkin leikkisiä ovat olleet. Runo on aivan liian synkkä onnittelurunoksi ja on minusta selvästi kirjoitettu koskemaan lasta, joka on vaikeammin vammainen..

Riippuu vähän millä lailla tuota lukee. Meidän 4v:hen tuo kuitenkin osuu mielestäni aika hyvin:

1. säkeistö: Tämä lapsi tarvitsee erityisesti rakkautta.

2. säkeistö: hän ei kasva neuvolan käyrien mukaan eikä loista taidoillaan normijutuissa. Hän kaipaa sitä hellyyttä ja kannustusta ympäröiviltä ihmisiltä enemmänkin kuin ne lapset jotka pärjäävät saavutuksillaan.

3. säkeistö: tuosta naurusta sanoin jo ettei osu meidän alpseen, hän on varsinainen ilopilleri. Mutta todellakaan ei vieläkään löydä sanoja mietteileen, viittomin ilmeisee itseään sen minkä kykenee. Ei pysty leikkimään ikätovereidensa kanssa normaalisti eikä suinkaan sopeudu jokapaikkaan, päiväkodissakin tarvitsee oman avustajan pärjätäkseen. Ja kyllä, on vammainen ja joidenkin silmissä ainoastaan sitä.

4. hän tarvitsee itselleen juuri oikean kodin ja vanhemmat - ja on saanut ne.

5. kyllä vamman selviäminen oli meille aikanaan hetken järkytys eikä heti sillä silmänräpäyksellä pystynyt näkemään sen arvoa. Mutta tosissaan alpsen mukana tuli niin suuri rakkaus ja usko että ne ylittivät nopeasti kaikki pelot ja tulevaisuus alkoikin tuntua valoisalta.

6. Ja kyllä, uskon että saimme mitä kalleimman aarteen ja nautimme tästä varpusen pojastamme suunnattomasti.

Eli näin itse sen tulkitsen omalla kohdallani. Mutta en todellakaan kannata sitä onnittelurunoksi, pikemminkin se voi olla jotain sellaista minkä äiti (tai isä) sitten aikanaan itse löytää kun aika on siihen kypsä.

 

[Helinä]

Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni
voi istua lumihiutaleille,
liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.

Tämä on mun mielestä niiiiin kaunis!

 

[vieras]

hä. älä nyt sentään pahoittele, ja suruviestiä pistä. aikuinenhan siitäkin lapsesta kasvaa ja saa varmasti hyvän elämän

 

[Helinä]

Kun on oikein pieni
voi lentää linnun untuvalla,
nukkua orvokinlehden alla,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni
voi keinua heinässä heiluvassa,
levätä kukassa tuoksuvassa,
kun on oikein pieni.

Kun on oikein pieni
voi istua lumihiutaleille,
liitää maailman tuulien teille,
kun on oikein pieni.

Tämä on mun mielestä niiiiin kaunis!

On siis Hannele Huovin runo

 

[j]

mun mielestä runot ovat surunvalitteluja. Tykkäisin kyttyrää noista värssyistä.

Ihan vaan kunnon onnittelut jokaisesta lapsesta, oli samanlainen tai erilainen, se on sen perheen paras lahja.

 

[äiti+3]

Mielestäni kannattaa olla sellainen ystävä, joka ei unohda onnittelujen jälkeen toista oman onnen nojaan. Terveenkin lapsen syntymän jälkeen on pää pyörällä ja väsynyt, usein kaipaa soittoa joltakulta joka kysyisi että kuinka nyt menee. Neuvolassakin keskitytään synnytyksen jälkeen lähes pelkästään vauvaan eikä vanhempiin, ja heidän vointiinsa. Tämä on tietysti luonnollista mutta vaativan vauvan (mitä sairas lapsi erityisesti voi olla, (eivät toki kaikki down- lapset)) kanssa myös vanhemmat kaipaavat erityistä tukea ja joskus ihan käytännönkin auttamista. Parasta tukea mitä kauempaa voit antaa on olla yhteydessä ja kuunnella miltä toisesta tuntuu.

 

[kummaa]

No minä ainakin pahoittaisin mieleni, jos vammaisen lapsen saatuani, saisin jotain säälittelyjä ja "surkuttelevia" värssyjä. Ihan toivoisin samanlaista onnittelua, kuin terveenkin vauva kohdalla.