Mitä virikkeitä 2 kk:n ikäiselle??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja avuton
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

avuton

Vieras
Mitä te muut touhuatte 2 kk:n ikäisen vauvan kanssa? Kun välillä tulee ihan huono omatunto kun vauva köllöttää sitterissä ja minä vain ompelen tai touhuan omiani. Vauva kuitenkin köllii ihan tyytyväisenä sitterissä ja sohvallakin, mutta mitä sen kanssa voisi tehdä (vai voiko vielä juuri mitään)? Kovasti sen kanssa välillä jutellaan ja hymyileekin paljon. :)a
 
ehdottomasti on päivän lehdet luettava ennen seitsemää. Sitten vasta aamutoimet. Aamutoimien yhteydessä voi harjoitella laskemista, aluksi tosin vain 1-10. Miinus ja pluslasku- harjoitukset voi aloittaa, kun vauva on neljä kuukautta.
Lisäksi puhumaan oppimista on harjoitettava pari tuntia päivässä ja tuloksia pitäisi syntyä parissa viikossa. Sanavaraston pitäisi olla puhekielen osalta saavutettu 2 ikävuoteen mennessä. Sitten vasta voi aloittaa sivistyssanojen opiskelun. Jos lasta joskus rupeaa väsyttämään kesken harjoittelun, voi herätellä varovasti kylmän veden alla. Niin ja kuivaksi oppimisen voi myös aloittaa. Tarkkailemalla vauvan ilmeitä osaat kyllä aavistaa koska hänellä on pissahätä. Isompi hätä saa tulla vain silloin, kun roikotat häntä pöntöllä. Kun lapsi näin opetettuna oppii hallitsemaan rakkonsa TÄYDELLISESTI jo 5kk vanhana, voit laittaa pyyhken tarjottimelle johonkin huoneen nurkkaan ja vot! lapsesi ryömii sinne pisulle, lasketellen numeroita ja ärräpäitä :D

Anteeksi, oli pakko!
 
Minusta tuon ikäinen tarvitsee virikkeitä. Tosin ehkä minun määritelmäni virikkeelle on toinen kuin muilla ketjuun vastaajilla. Ilman virikkeitä lapsi ei kehity. Vauvan virikkeitä ovat kosketus, pitäminen eri asennoissa (esim. sylissä vaihdellaan välillä asentoa), puhuminen (vauva opettelee jo puhetta ja siksi kannattaa puhua vauvalle vaikka tuntuisi hölmöltä puhua itsekseen ääneen) jne. Myös ilmakylvyissä ja iltakylvyissä lapsi opettelee tuntemaan kehoaan eri tavoin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Lattia on paras virike. Saa tuntumaa omaan kehoon ja voi yrittää kääntymistä jne. Leluja vierelle katteltavaksi ja tavoteltavaksi.

Komppaan. Ei sitteriin vaan lattialle. Jotain vauvaleluja ympärille ja välillä voi käydä "viihdyttämässä" vauvaa. Mä kävin aina välillä ihan pikkuiseksi aikaa kääntämässä vauvaa masulleen - ja siitä takaisin. "Pyörittämällä" eli samaan tapaan, kuin mitä vauva sitten itsekin sen kääntymisen aikanaan tekee.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Minusta tuon ikäinen tarvitsee virikkeitä. Tosin ehkä minun määritelmäni virikkeelle on toinen kuin muilla ketjuun vastaajilla. Ilman virikkeitä lapsi ei kehity. Vauvan virikkeitä ovat kosketus, pitäminen eri asennoissa (esim. sylissä vaihdellaan välillä asentoa), puhuminen (vauva opettelee jo puhetta ja siksi kannattaa puhua vauvalle vaikka tuntuisi hölmöltä puhua itsekseen ääneen) jne. Myös ilmakylvyissä ja iltakylvyissä lapsi opettelee tuntemaan kehoaan eri tavoin.

Olen samaa mieltä. Meillä myös oli se puuhamatto, jolla pikkuinen huitoi leluja innoissaan tuon ikäisenä. Minä myös paljon tanssin lapsi sylissä jne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Minusta tuon ikäinen tarvitsee virikkeitä. Tosin ehkä minun määritelmäni virikkeelle on toinen kuin muilla ketjuun vastaajilla. Ilman virikkeitä lapsi ei kehity. Vauvan virikkeitä ovat kosketus, pitäminen eri asennoissa (esim. sylissä vaihdellaan välillä asentoa), puhuminen (vauva opettelee jo puhetta ja siksi kannattaa puhua vauvalle vaikka tuntuisi hölmöltä puhua itsekseen ääneen) jne. Myös ilmakylvyissä ja iltakylvyissä lapsi opettelee tuntemaan kehoaan eri tavoin.

niin, no tuo virikkeiden määrittely voi tietty poiketa eri ihmisillä. Oman ajatteluni mukaan nuo tuossa mainitut virikkeet tulevat lapselle jo ihan normaalihoidossa ja seurustelussa eikä vanhempien tarvisi niiden takia stressata ja hiljaisina hetkinä miettiä mitä nyt pitäisi tehdä.

Meillä kun esikoinen on kehitysvammainen niin hänelle noita virikkeitä (niin kuin itse ne miellän) piti tarjota ihan vauvasta asti. Kaikki seurustelusta motoriikan kehitykseen tarvitsivat treenausta, tietty leikkimielellä mutta kuitenkin. Kaveriperhe joiden down-esikoinen on myös 4v sai loppuvuodesta toisen lapsen. Vauvan olessa muutaman kuukauden ikäinen isä oli esikoisen kanssa katsellut kuvia tämän vauva-ajoilta ja yht'äkkiä pelästyi huomatessaan etteivt he olleet uuden vauvan kanssa muistaneet treenata mitään! Huolissaan rupesi sitten vaimolle juttelemaan että hei, eikö H:n kanssa pitäisi jo alkaa tehdä sitä ja tätä kun K jo tuossakin kuvassa treenaa noin. Vaimo säikähti samoin tajutessaan että he olivat tosissaan unohtaneet kaikki nuo harjoitukset ja vasta miettiessään miksei neuvolakaan ollut niihin puuttunut hän heräsi todellisuuteen... :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
niin, no tuo virikkeiden määrittely voi tietty poiketa eri ihmisillä. Oman ajatteluni mukaan nuo tuossa mainitut virikkeet tulevat lapselle jo ihan normaalihoidossa ja seurustelussa eikä vanhempien tarvisi niiden takia stressata ja hiljaisina hetkinä miettiä mitä nyt pitäisi tehdä.

Ei se normaalihoitokaan ole samanlaista joka paikassa. Tunnen edelleen huonoa omatuntoa esikoiseni kielellisistä hankaluuksista miettien, että tuliko jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä tarpeeksi keskusteltua vauvan kanssa jne. "Vauva" on jo 8-vuotias.
 

Yhteistyössä