mitä tekisitte tässä tilanteessa?

[ap]

Olen seurustellut miehen kanssa reilu vuoden. Minulla on edellisestä suhteesta lapsi. Lapsen isä ei tapaa lastaan lainkaan ja lapsi on ottanut miehen isäksi. Kaikki on sujunut hyvin ja yhteenmuuttoa kaavailtiin pitkän aikaa, myös vauvasta haaveiltiin.
Nyt mies kuitenkin on alkanut jarruttamaan. Vauva haaveit on toistaiseksi haudattu (mikä kyllä minustakin on ihan järkevää). Mutta myös yhteenmuutto ei ole enää hyvä idea miehen mielestä. Syyksi hän tähän hän vetoaa läpi kevään jatkuneeseen riitelyyn. Riitaa syntyy paljon nykyisten asumisjärjestelyidemme takia. Nyt hän on myös sanonut ettei ole valmis asumaan lapseni kanssa saman katon alla. Toki ymmärrän että se on hänelle iso asia.
Miehen työn takia näemme vain viikonloppuisin. Minä en ole lainkaan varma haluanko elää vain viikonloppu suhteessa vaikka miestä rakastankin. Olenko kuitenkin liian hätäinen? Vai mitä ajattelette miehen mielen muutoksesta?

 

[Tyssy]

Minä en asuisi tai ylipäätään olisi suhteessa miehen kanssa, joka ei hyväksyisi lapsiani.

 

[HyacinthBucket]

Voihan se olla sellaista, että miestä on alkanut pelottaa sitoutuminen... odottelisin ehkä jonkun aikaa ja ehdottaisin yhteen muuttoa uudelleen. Jos ei edelleenkään olisi kiinnostunut alkaisin epäillä onko miehellä aikomustakaan "vakiintua" ja sen mukaan päättäisin suhteen jatkosta.

 

[hyvä]

että tekee asian nyt selväksi eikä vasta sitten kun asuisitte yhessä. en muuttas miehen kanssa yhteen.

 

[ap]

Minä en asuisi tai ylipäätään olisi suhteessa miehen kanssa, joka ei hyväksyisi lapsiani.

kyse ei ole siitä etteikö hän lasta hyväksyisi. Viettää paljon aikaa lapsen kanssa ja auttaa hoidossa täällä ollessaan.

 

[Otsoemo]

no voihan...ystävälleni kävi samoin, yhteinen asunto oli jo katsottu ja mies pisti hanttiin kun entinen asunto oli irtisanottu ja uusi odottamassa. Niin mutta siis sinun asiaasi. Ehkä asia olisi parempi panna jäähylle joksikin aikaa. MIes taitaakin tarvita sulatteluaikaa.

 

[Melku]

Viisas mies perääntyy kun on huomannut että hänestä ei ole isäksi vieraalle lapselle.

 

[kultakolikko]

Antaisin ajan nyt hetken kulua. Ehkä mies tarvitsee vielä miettimistäaikaa, nyt kun asia on tullut hyvin todelliseksi. Aiemmin yhteenmuutto ajatuksena on saattanut tuntua vähän kuin "kotileikiltä", mutta nyt olisi sitten päätettävä tosissaan. Ja minusta muuten se ei ole lainkaan huono asia, jos mies hetkeksi perääntyy miettimään, kun on lapsikin kuvioissa. Arvostan enemmän sellaisia ihmisiä, jotka miettivät ennenkuin hutkivat...

 

[ap]

Antaisin ajan nyt hetken kulua. Ehkä mies tarvitsee vielä miettimistäaikaa, nyt kun asia on tullut hyvin todelliseksi. Aiemmin yhteenmuutto ajatuksena on saattanut tuntua vähän kuin "kotileikiltä", mutta nyt olisi sitten päätettävä tosissaan. Ja minusta muuten se ei ole lainkaan huono asia, jos mies hetkeksi perääntyy miettimään, kun on lapsikin kuvioissa. Arvostan enemmän sellaisia ihmisiä, jotka miettivät ennenkuin hutkivat...

tottahan se on että on hyvä miettiä mihin todella on ryhtymässä. Välillä vaan niin vaikea muistaa sitä kun toisen perääntyminen tuntuu pahalta. Ei kai tässä auta muu kun antaa miehelle aikaa ja koittaa olla painostamatta (teen sitä tahattomasti ja huomaamattani aikalailla... :ashamed: )

 

[Sabira]

Sun kannattaa ottaa nyt asiaan vähän etäisyyttä. Helpommin tietysti sanottu kuin tehty. Mutta anna itselleskin aikaa miettiä vielä uudestaan. Koita olla painostamatta miestä ja keskity muihin asioihin. Joopa joo, helppo sanoa mutta toisaalta antaa miehellekin paremman viestin...