Toggle sidebar

Mitä tekisin? Miehen eksä koittaa estää tapaamasta heidän lapsia ja...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja luovutanko...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
L

luovutanko...

Vieras
näin siis vaikeuttaa yhteisen ajan suunnittelua. Olemme miehen kanssa seurustelleet kolme kuukautta. Molemmilla kaksi lasta. Onko eksällä valtaa päättää saako mies tavata minua silloin kun lapset ovat miehen luona? Monet yhteiset ajanvietot on mies perunut aivan viime tipassa, esim. lasten yhteiset pikkujoulut joita yritin järjestää. Kolme kertaa on perheenä tavattu eli tahti on kerran kuussa. Kaksi kertaa noista siten, että kävimme uimassa ja keilaamassa, kerran tavattiin heillä kotona. Nyt mies ei voi ajatellakaan yhteistä joulua, kun lapset ovat hänellä ja uudenvuodensuunnitelmatkin on jäissä, koska eksä ei hyväksy meidän yhteistä mökkilomaa. Lapset kuulemma saattavat traumatisoitua jos kiintyvät liikaa ja homma kariutuukin? Meidän suhde tietääkseni kuitenkin aika vankalla pohjalla ja lapset tulevat erinomaisesti toimeen keskenään. Miksi tehdä kaikki niin vaikeaksi? Ja mies tietysti on niin lammas, että pomppii eksänsä toiveiden mukaan... vaikeuttaa minun elämää koska aina pitää olla yhteisten suunnitelmien lisäksi varasuunnitelma, jos eksä ei annakaan toteuttaa yhteisiä juttuja. Mitä tässä tilanteessa voisi tehdä? Mies on sitä mieltä että eksällä on tavallaan oikeus puuttua lasten asioihin, mutta koittaa parhaansa mukaan aina pehmitellä tätä että saisimme olla yhdessä...
 
Taisit vastata jo itse kysymykseesi sanomalla, että mies on lammas ja tekee mitä exä sanoo.

Jos olisin sinä, jatkaisin elämääni kuten ennen miestä ja katsoisin mikä hänen reaktionsa on. Tuo on huono merkki, jos pompitaan exän pillin mukaan.

Tsemppiä sulle ja hyvää joulua, siitä tulee varmasti hyvä ilman miestäkin :)
 
Samaa kommentoisin kun sasa tuossa edellä, että suhde vakaalla pohjalla 3 kk seurustelun jälkeen?
Meillä ei tuossa vaiheessa vielä edes esitelty lapsia. Ex on siinä suhteessa ihan oikeassa että on kurjaa jos jutusta ei sitten tulekaan mitään, mutta ei hänellä sananvaltaa kyllä asian suhteen ole.
 
Itse olen totaali-yh eli lapset on aina minulla. Sen vuoksi pidän ihan luonnollisena että lapset kuuluvat osana elämään. Onneksi mies tykkää hirmuisesti minun lapsista! :) Itsekin olen siis ottanut riskin, että jos suhde kariutuu, myös lapset saattavat pettyä. Heitä kun ei ole kasvatettu pumpulissa ennenkään.
 
[QUOTE="aloittaja";29363209]Itse olen totaali-yh eli lapset on aina minulla. Sen vuoksi pidän ihan luonnollisena että lapset kuuluvat osana elämään. Onneksi mies tykkää hirmuisesti minun lapsista! :) Itsekin olen siis ottanut riskin, että jos suhde kariutuu, myös lapset saattavat pettyä. Heitä kun ei ole kasvatettu pumpulissa ennenkään.[/QUOTE]

Siis sinusta se on pumpulissa kasvamista jos ei jokaista pertti-jaska-anteroa esittele lapsille? Minua säälittää lapset jotka tapaavat äidin seurustelukumppanit samantien ennen kuin on katsottu mitä suhteesta tulee. Ei suhteilla tietenkään mitään takuita ole koskaan.

Itse esimerkiksi tapailin eron jälkeen niin monia miehiä, että lapsiparalla olisi kyllä pää mennyt sekaisin jos olisi kaikki tavannut. Yhdenkin kanssa seurusteltiin 6 kk eikä lapseni koskaan häntä tavannut. Hyvä niin, koska se suhde kariutui.

Totaalinyh:n asema on tottakai hankala, sitä en kiellä.
 
Enpä ole koskaan ollut mikään kukasta kukkaan hyppääjä, tätä ennen olen seurustellut miehen kanssa kolme vuotta sitten ja sen ihmisen myös lapset näkivät parin kuukauden päästä tapaamisesta. Tarkoitin pumpulissa kasvamisella sitä että koitetaan silotella liiaksi lasten tietä ihan jokaisella elämänsaralla.
 
Ex on oikeassa. Ja mies tekee fiksusti kun ottaa äidin mielipiteet huomioon lapsiin liittyvissä asioissa. Toki lainvoimaista pakkoa tähän ei ole, mutta asioiden sujuvuus on ihan eri luokkaa jos lähdetään sille linjalle, että molemmat vanhemmat tekee mitä haluaa ottamatta huomioon toisen mielipiteitä.

Jos te ajattelisitte oikeasti lasten etua, olisitte tapailleet ainakin muutaman kuukauden ilman että lapsia olisi edes esitelty. Kohtuutonta otta lapset mukaan parisuhteeseen ennenkuinitsekään tuntee toista kunnolla. Eihän lapsettomassakaan parisuhteessa ruveta tekemään lapsia muutaman viikon tapailun jälkeen koska! Eiköhän exääni suhtautuisi toisella tavalla jos olisitte itse toimineet fiksummin.

Eli toistan vielä: exä on oikeassa.
 
Heh, eksä ei kuitenkaan itse noudata omia oppejaan vaan esittelee omat kumppaninsa saman tien. Miehen kumppania lapset eivät siltikään saa tavata. Eli siinäpä ne eksän kunnialliset tarkoitusperät ja lasten edun ajatteleminen.
 
Kyllä on nyt mies vielä liikaa kiinni exässä.
Tilannehan olis tod.näk ihanneri, jos exä itse haluaisi tuoda jonkun miehen kotiaan, ei siihen olis kellää mitää oikeuksia puuttua.

Näissä erotilanteissa ja ylipäätään voidaan myös miettiä niin, että äidillä, isällä, lapsilla voi olla ystäviä joiden kanssa kaikki opettelevat tulee toimeen / käyttäytymään. Mutta ei lapsillekaan tarvitse opettaa että kaikki äiskän parisuhteet ja ystävät pysyvät meidän elämässä lopunikää. Ihmissuhteita, kavereita, tarhatätejä, opettajia, ystäviä, tulee ja menee.Ehkä niistä niitä traumoja just sen takia tuleekin, kun ensin veätetään sitä esittelyä ja kasataan siihen hirveet paineet. Tehdään kaikille selväksi, että Seppo esitelläön sit vasta lapsille kun se varmasti on "vakaalla pohjalla", ja uskotellaan kaikille että tämä ihminen pysyy aina meidän kanssa..mutta kun ei se taida olla ihan todellisuutta...
 
  • Tykkää
Reactions: riiviöiden äiti
Lapset eivät traumatisoidu siitä että tapaavat vanhemman ystäviä, mistä ystävät ja seurustelukumppanit siis eroaisi niin ettei niitä lapsen kera saisi tavata?
Ja exällä ei ole mitään sananvaltaa siihen mitä toinen vanhempi omien lapsiensa kanssa tekee, miksi ihmeessä miesystäväsi kertoo edes?
Jos tilannetta (eli mustasukkaista eksää) auttaa, niin miehen kannattaisi ihan sujuvasti valehdella että ovat kotona keskenään ja lukevat lastenraamattua koko tapaamisajan, ei aikuinen ihminen ole entiselle puolisolleen millään tapaa tilivelvollinen.

Voihan se äiti kuvitella huolehtivansa lapsistaan, mutta oikeasti on vain mustasukkainen entisestä kumppanistaan ja lapsistaan. Inhimillistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja riiviöiden äiti;29363308:
Lapset eivät traumatisoidu siitä että tapaavat vanhemman ystäviä, mistä ystävät ja seurustelukumppanit siis eroaisi niin ettei niitä lapsen kera saisi tavata?
Ja exällä ei ole mitään sananvaltaa siihen mitä toinen vanhempi omien lapsiensa kanssa tekee, miksi ihmeessä miesystäväsi kertoo edes?
Jos tilannetta (eli mustasukkaista eksää) auttaa, niin miehen kannattaisi ihan sujuvasti valehdella että ovat kotona keskenään ja lukevat lastenraamattua koko tapaamisajan, ei aikuinen ihminen ole entiselle puolisolleen millään tapaa tilivelvollinen.

Voihan se äiti kuvitella huolehtivansa lapsistaan, mutta oikeasti on vain mustasukkainen entisestä kumppanistaan ja lapsistaan. Inhimillistä.
Click to expand...

On niillä lapsilla suutkin, saattavat kertoa äidin luona? Ei minusta ole järkevää tietentahtoen valehdella, se voi tulla vastaan joskus ikävästi.
 
[QUOTE="Jeppis";29363265]Ex on oikeassa. Ja mies tekee fiksusti kun ottaa äidin mielipiteet huomioon lapsiin liittyvissä asioissa. Toki lainvoimaista pakkoa tähän ei ole, mutta asioiden sujuvuus on ihan eri luokkaa jos lähdetään sille linjalle, että molemmat vanhemmat tekee mitä haluaa ottamatta huomioon toisen mielipiteitä.

Jos te ajattelisitte oikeasti lasten etua, olisitte tapailleet ainakin muutaman kuukauden ilman että lapsia olisi edes esitelty. Kohtuutonta otta lapset mukaan parisuhteeseen ennenkuinitsekään tuntee toista kunnolla. Eihän lapsettomassakaan parisuhteessa ruveta tekemään lapsia muutaman viikon tapailun jälkeen koska! Eiköhän exääni suhtautuisi toisella tavalla jos olisitte itse toimineet fiksummin.

Eli toistan vielä: exä on oikeassa.[/QUOTE]

Minun exäni puoliso on vaihtunut kutakuinkin vuoden välein, erosta aikaa 15 vuotta ja lasten isällä siis ollut n. 15 kumppania.
Meinaat että exä ei olisi tapaillut lapsiaan ollenkaan 15 vuoteen tai että olisin jotenkin vaatinut ettei tapaile naisia? Kyllä kai tervejärkiset lapset kestää tavata ihmisiä, vaihtuuhan opettajat, tarhatädit , naapurit yms, yms.
Ja ennenkuin riemastut, itse menin naimisiin ja lapsilla on ollut täällä lähivanhemman luona vakaa perhe jo 12 vuotta. Jokainen aikuinen vastaa omista tekemisistään, en koe olevani vastuussa exäni tavasta toimia lasten kanssa.
 
Olen exän kanssa samaa mieltä. Valitettavan usein vaan on niin, että rakastumisen huumassa se tärkein jää huomioimatta eli lasten tunteet mahdollisen eron jäljkeen. Tiedän mistä puhun. Poden vieläkin huonoa omaatuntoa, kun aikoinani pientä tyttöä rahtasin joka seurustelukumppanin luokse.
 
En tiedä onnistuiko lainaus, tarkoitus oli lainata Astron kommenttia tilivelvollisuudesta... En ymmärrä teitä jotka vaahtoatte että ei ole tilivelvollisuutta toista vanhempaa kohtaan. Ne on yhteisiä lapsia ja lasten edun mukaista on, että lasten asioista puhutaan ja sovitaan yhdessä! Meillä ainakin (vaikka välit on ollu välillä tosi huonot ja vaikeat ) on itsestäänselvää, että toiselle kerrotaan mitä lasten paikallaollessa tapahtuu, ketä on paikalla ja jos toisella on toiveita niin niitä pyritään noudattamaan vaikka se ei itselle olisi niin kivaa. Näin ollaan varmistettu että lapsilla on suht samanlainen kasvuympäristö molemmissa kodeissa ja myös he tietävät, että heidän asiansa otetaan huomioon ja niistä ollaan tietoisia kummankin vanhemman taholta.

Edelleen kenenkään ei ole PAKKO kertoa tekemisistään toiselle vanhemmalle tai ottaa toisen toiveit huomioon, mutta aika kauhea lähtökohta yhteisten lasten kasvatukseen tuo "en ole tilivelvollinen". Luonnollisesti sitten eri asia jos toinen käyttää kiusaamistarkoitukseen saamiaan tietoja tai sananvaltaansa.
 
Jeppis

Nii, tilivelvollisuus ja toisen määräysvalta ja totteleminen menee nyt vähän päällekäin.
Tokihan sitä mielellään ehkä kertookin, niinnkuin tuossa teidän tilanteessa. Mutta jos toinen ei ns pysty sulattamaan kuulemaansa ja kuvittelee vieläkin voivansa määrätä exän elämää, niin sillon on ehkä parempi olla kertomatta, koska tosissaan tuota tilivelvollisuutta ei kenellekään aikuisella ihmisellä ole -vaikka varsinkin me naiset sitä niin mielellämme vaatisimme
 
Muttateihin palatakseni... miten voi käydä että sinä aina suunnittelet ja mies viime tippaan "joutuu" perumaan, ja kaikki vaan aina (muka?) exän takia. Eikö miehellä ole selkärakkaa sanoa että he ovat näin sopineet (niinhän he ovat tehneet kerta exän toiveeseen suostuu), vaan miksi aina vyöryttää "syyn" exän päälle. Miksi jotkut tekemiset sit muka on ollu sallittuja.. eikö miehellä ole pokkaa puhua suoraa kummallekaa naiselle, vai mistä tämmösiä peruumisia ain yhtäkkiä tulee. Onko sielä exä pyydetty viettää perhejoulua, vai eikö mies kehtaa sanoa sulle, että haluaa olla lasten kanssa keskenää.
Ei vaikuta hyvälle.
 
Keskustelisin vielä yhden kerran miehen kanssa tuosta lammasmaisuudesta ja exän hypättävänä olemisena. Jos näyttää, ettei homma mene kaaliin, niin katkaisisin suhteen samantien.
 
"henni", ne peruuntuu siten, että päivää, paria ennen mies ilmottaa asiasta tyyliin "kuules, taitaakin nyt olla niin että lapset menee viikonlopuksi äidilleen".. eli vaikka pitäis olla isäviikonloppu niin jos ollaan aluksi yhdessä suunniteltu vaikka lasten pikkujouluja perjantaille, niin viekin tosiaan lapset sopivasti pois perjantaina päivällä. Mitään sopimuksia lastenvalvojalla eivät ole tehneet, koska miehen sanojen mukaan ajattelivat olevansa niin hyviä tyyppejä ja pystyvänsä sopimaan asioista keskenään. Ja pystyyhän ne, tosin vain niinkuin eksä haluaa... sitä en tiedä mitä mies meidän yhteisistä ajanvietoista kertoo tai kysyy.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa