mitä teille merkitsee neitsyyden viejä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yksi vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä menetin sen ihan tietoisesti sellaiselle ihmiselle, keheen ei ollut kovin vahvoja tunteita. Luottamusta kyllä, mutta ei niin romanttisia tunteita. Syy? Koska eka kerta menee usein pipariksi. Tahdoin sen olevan joku kokenut mies joka ei hämmenny vaikkei asiat sujuisi putkeen. Joku, joka osaisi näyttää minullekin vähän miten homma toimii. Ja joku sellainen, ettei minun tarvitsisi jännittää "tykkääkö se musta vielä tän jälkeen"-tyylillä ;)

Oli paljon helpompi sitten olla sellaisen nuorukaisen kanssa kehen oli ihastunut kun oli pari kertaa ollut jonkun muun kanssa. Ei tarvinnut yhtä paljoa haparoida tai jännittää, sai keskittyä siihen ihanaan tunteeseen ja niitten muistojen luomiseen :heart:
 
Olen parilta vienyt neitsyyden, ekalta jolta vein, seurusteltiin kolme vuotta, ja kun hän jäi kiinni pettämisestä, halusin heti erota, kerta se kenen kanssa oli pettänyt, oli paras ystäväni, jolle "pystyi" avautmaan kaikesta, no hänhän piti sitä aseena ja meni eukon luo, puhui lempeitä, haukkui mua, pani akkaa... Kun kuulin siitä, sanoin eukolle, että nyt riittää, mä lähen lätkimään, eukko itki, että tietää tehneensä väärin, kiukkusi, pidin pintani... No sitten kun tajusi, että olen tosissani, niin sanoi, että nyt VITUTTAA se, kun vein hänen neitsyyden... :D
 
Ei merkkaa mitään. Ei mikään ihmeellinen kokemus yhdentekevän ihmisen kanssa.
Meinneisyyttä ei kannata muistella.
 
Viimeksi muokattu:
No se oli mun ensimmäinen poikaystävä, sitä se merkkaa. Hyviä muistoja, mutta ei mitenkään sellaisia "uuh-mikä-mies"-tyylisiä :D En todellakaan mieti ko. tyyppiä juuri koskaan, jos mietin, niin lähinnä että mitähän sille kuuluu nykyään. Mutta pitäiskö mun miehen mustistella siitä tai kestään entisitäni? Ei todellakaan, ei kai ne olisi entisiä jos ne niin paljon olisi mua sykähdyttänyt :D
 
Kuulostaa oudolta, etta mietit tuota noin paljon. Ymmarsin, etta oli kaiken lisaksi ihan merkitykseton tyyppi vaimollesi. Mulle henk. koht on iso juttu se, kenen kanssa neitsyyteni menee, mutta ei nyt ihan tuossa mittakaavassa. :O Miksi muistelet noin vanhaa asiaa?
 
no siinä ei ollut mitään hohdokasta. Mulla oli kova kiire päästä 18-vuotiaana neitsyydestäni eroon. Hepun nimi oli ehkä Jari.
Kännissä olin, sattui vähän, muuten ei tuntunut miltään, aamulla oli verta lakanoissa.

Sittemmin mulla on ollut kolme pitkää suhdetta (2-5v) ja pari säätöä ja nippu yhdenillan juttuja.

Seksi on sitä parempaa mitä enemmän siitä vastakappaleesta pitää. Ja mitä vanhemmaksi tulee, muuten. Nyt nelikymppisenä mulla vasta on HYVÄÄ seksiä. Aviomieheni kanssa siis, olemme olleet naimisissa 10 vuotta.
 
Kyllä se silloin merkkas mulle paljon. Oli eka poikaystävä ja mulla oli vahvoja tunteita häntä kohtaan. Eromme jälkeenkin haikailin hänen perään. Seksi nyt ei ollut kummoista. Tänä päivänä hän ei merkitse minulle mitään.

Joten, en usko, että merkitsee naisellesikaan. Sehän oli vielä yhdenillan juttu, eikö? Silloin vielä vähemmän.
 
Olen mies ja kärsin luultavasti jonkinlaisesta kriisistä (seksuaalisesta)
Minä olen ollut vain vaimoni kannsa sillai ja vaimoni on paneksinut 1 kerran ennen mua jonkun baarista löytämänsä miehen kanssa nuorena ennen mua. Ja tämä asia on alkanut vaivaamaan minua ihan saakelisti varsinkin kun vaimo ei voi kertoa siitä asiasta oikeastaan yhtään mitään. Mua "syö" tämä asia ihan hemmetisti, mietin päivittäin sitä hetkeä kun se on tapahtunut. Muistatteko te neitsyyden viejän ja sen kokemuksen ja muisteletteko usein sitä miestä joka sai "korkata"? ja oliko se ikimuistetava ja mullistava tapahtuma , paras seksikokemus koskaan? Mua harmittaa kun mä en oo ollu muiden kanssa...

Taas sinä. Kerjäätkö palstalaisten myötätuntoa ja lupaa pettää vaimoasi?
 
Se kerta ei kyllä mitenkään edukseen erotu. :)
Se mies jäänee kyllä mieleen loppuiäksi, olihan se myös ensimmäinen vakava seurustelusuhde. (Enkä kyllä näe yhtäkään syytä miksi unohtaakaan.) Mutta ei sekään sinänsä merkkaa mitään. Hyvällä muistan sitä aikaa mutta en sinne kaipaa. :)
 
Musta tuntuu oksettavalta, kun naisista puhuttaessa puhutaan neitsyyden "menettämisestä" ja "korkkaamisesta". Menettäminen kuulostaa jotenkin siltä kuin naisella olisi jotain hävettävää ja mies taas olisi saanut jotakin tosi mahtavaa. Miehiltä aina kysytään, että "oletko saanut" mutta mies ei koskaan "menetä" mitään.

Mutta minulla se, joka sai neitsyyteni ei kyllä merkitse mitään. Satunnainen kännipano teininä. Huonoa seksiä.
 
mun eka oli tietoisesti tyyppi,jonka tiesin etten tuu koskaan enää näkemään.en kadu,oltiin selvinpäin.tyyppi oli kokenut ja mukava,hyvät fiilikset jäi,vaikkei se nyt mitään maata järisyttävää ollutkaan.en muistele,joskus muistan,ja silloin lähinnä huvittuneena.sun ongelmas taitaa olla mustasukkaisuus,lopeta heti,sillä vain tuhoat liittosi ja mielenterveytesi(sekä vaimosi)
 
Eka kerta tapahtui pimeässä, selvinpäin erään silloisen ihastuksen kanssa (joka oli jokusen vuoden vanhempi). Minä olin ehkä 16 ja poika 20v.
En ajattele asiaa, ennemminkin yritän unohtaa koko jutun.
Homma tuntui aika epämiellyttävälle ja sattui ja kaupanpäällisiksi sain vielä mällit silmään :D

Olisihan sitä voinut paremminkin valita, mutta saipa senkin alta pois.. huhhuh...
 
[QUOTE="vieras";24672781]no siinä ei ollut mitään hohdokasta. Mulla oli kova kiire päästä 18-vuotiaana neitsyydestäni eroon. Hepun nimi oli ehkä Jari.
Kännissä olin, sattui vähän, muuten ei tuntunut miltään, aamulla oli verta lakanoissa.

Sittemmin mulla on ollut kolme pitkää suhdetta (2-5v) ja pari säätöä ja nippu yhdenillan juttuja.

Seksi on sitä parempaa mitä enemmän siitä vastakappaleesta pitää. Ja mitä vanhemmaksi tulee, muuten. Nyt nelikymppisenä mulla vasta on HYVÄÄ seksiä. Aviomieheni kanssa siis, olemme olleet naimisissa 10 vuotta.[/QUOTE]

siinähän se juttu just on, verta lakanoissa... eka kerta ja sen muistaa aina. piste.ja mies on ollu onnessaan kun sai olla vaimon eka, mä oisin mielelläni se ollu kaikki ois erilaista jos vaimo ois ittesä säästäny. nyt asia ahdistaa joka päivä ja vielä kun vaimo ei voi kertoa siitä mitään alkaa vaan mielikuvitus lentämään entistä enemmän. olen yrittänyt hoitaa itseäni käymällä vieraissa mutta ei se tunnu auttavan yhtään. vkl menen taas kostopanolle.. rinnakkaisuhde on jo kehittynyt ihan vahingossa yhteen naiseen ja silti mua vielä vituttaa..
 
Mä olen tyytyväinen, että menetin neitsyyteni miehelle joka ei merkinnyt mulle mitään... :D Sen verran sähläystä ja kipua siihen kokemukseen kuului. Ei TODELLAKAAN mitään maailman parasta seksiä, salli mun nauraa. Siis mies oli ihan "taitava", mutta kun itse ei vielä tiennyt mistään mitään, niin ei se mitään kamalan järisyttävää voinut olla. Minä en haluaisi liittää niitä tuntemuksia kehenkään tärkeään tyyppiin. Plussaa oli se, että oli kokenut mies joka tiesi mitä tehdä ja myös se, ettei meillä ollut mitään kovinkaan vahvaa tunnesidettä.

Paljon merkittävämpänä pidän sitä kokemusta kun teimme lapsen mieheni kanssa :heart: Tiedän tasan millä kerralla se on tapahtunut ja se oli aivan ihanaa jo silloin, ja totta kai plussattuani se jäi vielä vahvemmin mieleen.
 
Olen vienyt kolmelta poikuuden, viimeinen oli nykyinen mieheni. Itselle nuo ekan kerrat ei niinkään merkinneet, mutta pojille senkin edestä. Yksikin heistä vielä vuosia eromme jälkeen muisteli, että "sinä olit mun eka tyttöystävä".
 
[QUOTE="vieras";24672876]Taas sinä. Kerjäätkö palstalaisten myötätuntoa ja lupaa pettää vaimoasi?[/QUOTE]

Aikaa on kulunut ja samat ajatukset vaivaa edelleen, sen verran olen hoitanut itseäni että olen todellakin päässyt tasoihin ja ylikin kokemusten määrästä, muutama yhdenillan hoito ja 1 toista vuotta kestänyt seksisuhde takana.. mutta ei helpota oloa yhtään..
 
Mä muistan ekan kerran ja tunnistin kun tuli joku aika sitten vastaan ja tapahtumasta on nyt 11-12vuotta aikaa mutta mies oli ihan yhtä babyface kuin silloinkin. Tapahtuma sinällään ei ollut mikään kovin hääppönen,sattu pirusti ja muutaman kerran lykki ja oli pakko lopettaa kun sattu ihan sairaasti. miehen kämpällä olohuoneen lattialla miehen veli tyttöystävineen viereisessä huoneessa. Sen jälkeen meni parikolme vuotta irtosuhteilla jkunnes exän tapasin. Mitään ei tyyppi merkannut silloin eikä nyt,en edes ole asiaa muistellut muutakun nyt joku aika sit tuli mieleen kun mies tuli vastaan ja tunnistin. Tosin miehen nimeäkään en enää muista:D
 
Täytyy kyl sanoa, että kyseinen tapahtuma ei ole käynyt mielessä varmaan kertaakaan sen jälkeen kun se tapahtui. Mutta kumma kyllä, miehille se on joku "juttu" missä pitää piehtaroida. Mun nykyinen aloitti siinä piehtaroinnin heti sen jälkeen kun me oli harrastettu ekan kerran seksiä. Aikalailla sama tilanne kuin ap:llä, eli mulla reilusti enemmän kokemusta. Sanoin vaan, että historiansa kaikilla mutta jos haluat olla osa mun tulevaisuutta, niin kasvat aikuiseksi ja annat asian olla. Ja se uskoi kerrasta.
 

Similar threads

A
Viestiä
5
Luettu
608
S

Yhteistyössä