Mitä tehdä kun tahtoisi erota muttei

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Umppari
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

Umppari

Vieras
uskalla puhua asiasta miehelle :( Kun edes vihjaan siihen suuntaan niin mies suuttuu eikä asiasta pysty sen jälkeen enää keskustelemaan.
Silti monta kertaa päivässä huomaan haaveilevani elämästä lasten kanssa yksin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Umppari:
uskalla puhua asiasta miehelle :( Kun edes vihjaan siihen suuntaan niin mies suuttuu eikä asiasta pysty sen jälkeen enää keskustelemaan.
Silti monta kertaa päivässä huomaan haaveilevani elämästä lasten kanssa yksin.

Kerää kamasi ja häivy
 
Jos todella halua erota niin miksi siitä pitäisi keskustella. Kerrot vain aikeesi ja alat järjesteleen asioista. Käytännön asiat mm. lasten tapaamiset ym. voi hoitaa myöhemminkin.
 
No tuntuu pahalta lähteä kun toinen ei haluaisi luopua minusta ja lapsista. Tuntuu ettei se ole mikään ilmoitus luontoinen asia vaan enemmänkin yhdessä päätettävä juttu?
 
Tuntuu silti niin syylliseltä :( Miksi haluan rikkoa perheeni ja onko se sen arvoista? Voinko oikeasti laittaa omat tunteeni ja onneni muiden edelle tässä asiassa? Olen aina elänyt niin epäitsekkäästi että tämä tuntuu rankalta jo ihan senkin takia. Pelkään tekeväni virheen, että se kostautuu minulle joskus jos jätän miehen joka sydämensä pohjasta minua rakastaa. Ja rikon lasteni perheen :'(
 
Ethän voi toisen suuttumisen pelossa elää elämää, jota et tahdo.
Mies pelkää muutosta, tottakai, mutta sinulla on oikeus päättää omasta elämästäsi.
Jos itse pelkäät miehen suuttumista, pyydä joku ystävä tai sukulainen teille kertomisen ajaksi "lasten seuraksi".

Voimia!
 
Mietin asiaa niin kovin monimutkaisesti. Pärjääkö mies kun on jäänyt juuri työttömäksi? Pärjäänkö minä kahden pienen lapsen kanssa kun olen kotihoidontuella? Muuttaako mies vai muutanko minä lasten kanssa?
Miten tavarat tulee jaettua? Miten pärjään jos jään tänne kun julkiset kulkee huonosti eikä minulla ole autoa?
Mitä miehen sukulaiset ajattelee? Alkaako ne vihata minua sitten sen vuoksi? Miten kertoa lapsille? :'(
 
On kyllä syitä miehessäkin miksi en ehkä ole onnellinen mutta kyllästyminen ja se etten enää taida niin kovin tuntea häntä kohtaan rakkautta taitaa olla suurimmat syyt miksi erosta haaveilen.
 
Tämä voi kuulostaa tyhmältä, mutta olisko teidän mahdollista käydä avioliittoneuvojalla tms?
Jos kuitenkin päädyt(te) eroon, se on ehkä edes hieman helpompaa, kun asioita on kuitenkin käsitelty.
 

Alkuperäinen kirjoittaja Umppari:
Mietin asiaa niin kovin monimutkaisesti. Pärjääkö mies kun on jäänyt juuri työttömäksi? Pärjäänkö minä kahden pienen lapsen kanssa kun olen kotihoidontuella? Muuttaako mies vai muutanko minä lasten kanssa?
Miten tavarat tulee jaettua? Miten pärjään jos jään tänne kun julkiset kulkee huonosti eikä minulla ole autoa?
Mitä miehen sukulaiset ajattelee? Alkaako ne vihata minua sitten sen vuoksi? Miten kertoa lapsille? :'(

Mies pärjää vaikka on työtön, tuet on olemassa.
Pärjäät kyllä, mä pärjäsin kahden kanssa vallan kivasti.
Tavarat jaatte kuten parhaaksi näette, mulle riitti lasten tavarat, autoja saa melko halvalla(sellaisia millä pärjää edes vuoden)
Miehen suku saa vihata jos haluaa, se ei ole elonnaista(ei munkaan exän suku mua juhli)
 
on sit vähän aja päästä uusi uusioperhe taistelemassa uusioperheongelmien kanssa.... miks te ette voi pysyä naimisissa kun kerta olette siihen lapsetki tehneet? ei se pitkässä liitossa aina ole niin hehkeää, mutta kun yhdessä halutaan pysyä niin kyl se onnistuu. se on se se pointti, et kuin hyvin jaksetaan puuduttavaa lapsiperhearkea. jos sen takaa näkee sen vanhan ihanan rakastetun, niin kyllä sitä arkeakin sen aikansa jaksaa. joskus pitää ihan silmiä siristellä, että näkis sen puolisonsa todellisessa kuosissa, ei väsyneenä, rähjääntyneenä, kärttyisänä, kurttuisena zombina. me ainaki óllaan päätetty, että yhdessä pysytään ja odotellaan sitä aikaa, kun on aikaa taas itselleen ja toiselle.
 

Yhteistyössä