Mitä tehdä, kun pää tuntuu kirjaimellisesti räjähtävän vaativan vauvan kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Tuntuu, että koko elämä tulee korvista ulos ja että pääni on kirjaimellisesti räjähtämispisteessä.

Olen pienen vauvan ja 2-vuotiaan taaperon äiti. Mieheni on sellaisessa virassa, että on paljon poissa kotoa ja Suomesta. Tälläkin hetkellä on reissussa (Kiinassa), tulee kolmen viikon päästä. Sitten on muutaman päivän kotona, ja lähtee uudelleen reissuun, tällä kertaa tosin ihan Suomen rajojen sisäpuolelle, vaikka eipä se paljon lohdutakaan.

Taaperon kanssa sujuu hyvin. Vauvakin on ihana, mutta jotenkin ihan toista luokkaa vaativuutensa suuhteen, kuin esikoinen. Vauvalla tuntuu koko ajan olevan paha olla, eikä mikään ole hyvä. Hänellä on kovia vatsavaivoja (ei koliikkia kuitenkaan) ja silläkin tavoin on "työläs" hoidettava. Koko ajan pitäisi olla syliä, muuten elämä on yhtä huutamista ja sen kuuntelua. Rintareppua on koitettu, mutta vauvan mielestä se ei näemmä ole yhtään sylin veroinen asia; hän siis huutaa kaikkialla muualla, paitsi sylissä. Ja koska sylissä pitäminen koko ajan ei kertakaikkiaan ole mahdollista, niin...

En oikeasti tiedä kohta, mitä teen!!!

Tukiverkostoni on olematon, sillä ollaan aika vasta muutettu uudelle paikkakunnalle sanoisinko nyt metsän keskelle, josta en vielä tiedä kuin ulkonäöltä muutaman ihmisen. Hoitoapua on siis hankala pyytää keneltäkään tutulta. Minun ja miehen sukulaiset asuu 250-500 km päässä meistä, samoin ystävämmekin..Muuten pyytäisinkin heiltä apua. Olen kertonut väsymyksestäni neuvolassa, mutta täällä ei kuulemma ole resursseja perhetyöntekijän kotikäynteihin...

Rakastan lapsiani; rakastan taaperoa, rakastan vauvaa, mutta kun tämä on niin hemmetin raskasta! Pitäisi hoitaa kotiaskareet ja touhuilla taaperon kanssa, niin tämä yksi haluaa olla vain ja ainoastaan sylissä. Tiedän, ettei se syli ole 2kk vanhalta vauvalta paljoakaan vaadittu, mutta silti elämä tuntuu välillä ihan jumalattoman raskaalta.

En tiedä, miksi kirjoitan tänne. Ehkä kaipaan jotain kannustavia kommentteja tai vertaistukea. Kyllä tämä taas tästä, kiitos että sain purkaa ärsytystäni.
 
Onpa tosi harmi ettei siellä ole tarjota apua! Onko MLL jossain lähettyvillä? Entä jos palkkaisit itse vaikka jonkun opiskelijan auttamaan silloin tällöin lasten hoidossa. Isompi päiväkotiin ainakin osa-aikaisesti?
 
Mulla on kokemusta vain yhdestä vaativasta vauvasta ilman taaperoa. Käytännössä kaiken hereilläolon hän kitisi ja itki, ja kärsi mahakivuista. Kaikki mahdollinen ja mahdoton kokeiltiin. Mies oli paljon työn puolesta pois kotoa ja kyllä voin sanoa että tiedän miltä tuntuu. Meillä itkut loppui kuin seinään n.3kk iässä, toivottavasti teilläkin alkaa helpottamaan. Jos ei niin vauvan allergiat kannattaa tutkia.
 
Kai olet puhunut tästä myös miehelle? Olisiko hänen mahdollista pitää vähän ylimääräisiä lomapäiviä ja olla kotona, edes muutama päivä? Voisitko pyytää jonkun sukulaisen tai ystävän kylään vaikka viikonlopuksi? Tai lähteä itse lasten kanssa kyläilemään? Voisitko palkata siivoojan joksikin aikaa, niin ei tarvitsisi välittää kotihommista?

Tsemppiä joka tapauksessa, ja koeta muistaa, että ihan pian tämäkin vaihe on ohi.
 
VAADI neuvolasta jotain apua, kyllä pitäisi tuollaisessa tilanteessa saada muutakin kuin vastaus "ei resursseja"!
Hyvä vaihtoehto on myös, että taapero menee hoitoon, ainakin osa-aikaisesti. Tai onko kunnalla jotein virikekerhoja, muutaman tunnin kerho 1-2 kertaa viikossa? Se ei tietysti auta siihen, että vauva haluaa olla sylissä.. Oletko kokeillut kantoliinaa? Siinä vauva on lähempänä sinua, kuin repussa.
 
Vie ajatukset siihen, että tämä tästä vielä helpottuu.

Voitko mennä vanhemmillesi täyshoitoon vaikka viikoksi? Saisit ehkä siellä levätä tai ainakin seuraa eikä tarvitsisi tehdä kotitöitä.

Voisit vain iskeä vauvan kärryihin ja lähteä ulos lähimpään leikkipuistoon tai perhekerhoon juttelemaan uusille ihmisille. Lähde pois kotoa, niin usein se virkistää.

Tee vain välttämättömiä asioita kotona nyt, kun mies matkoilla. Älä turhia siivoa tai kokkaa, jos ei ole energiaa.

Palkkaa siivooja, palkkaa lastenhoitaja joiksikin tunneiksi (esim. opiskelija, naapuri, lehti-ilmoituksella) ja hanki oma harrastus, jossa saat uusia ystäviä paikkakunnalta.
 
Mulla auttoi tuohon vain ja ainoastaan Manduca-reppu tiukasti itseen kiinni ja kävelyä ja hytkyttelyä siinä.

Mulla 3v vilkas esikoinen myös kotona ja ekat 2kk oli vähän haastavia kun vauva ei päivisin nukkunut missään muualla kuin Manducassa. Lähettiin aina vaan ulos että esikoinen ei pompi seinille ja vauva ei huuda kun hytkyttelin repussa.

Noin 2,5kk iässä helpotti ja alkoi nukkua vaunuissa ja viihtyä sitterissä.

Toivottavasti teillä kans helpottaa pian, vaadi apua neuvolassa ettet pala loppuun!
 
Hanki apua.
Jos asuisit vaikka meidän lähellä, niin meidän teinit vois joskus koulun jälkeen tulla avuks.
Kysy vaikka paikallisesta lähihoitajakoulusta/ yläasteelta voisko sinne viedä ilmoituksen tai vie kaupan seinälle.

Jos et imetä niin kokeile vaihtaa korvikemerkkiä. Jos muu ei auta niin ihan apteekin maidottomaan aasti.
Jos imetät niin jätä ruokavaliostasi pois kahvi, ruisleipä, kurkku, paprika, kaalit, suklaa, herneet ja pavut. Jos tämä ei auta, niin maito. kananmuna ja kotimaiset viljat, viikon koe riittää yleensä selvittämään missä vika.
 
Yrittäisin selvittää mikä vauvalla on, ei ole kiva kärsiä kivuista koko aikaa. Meillä vähän samaa ongelmaa ja epäillään refluksia, siihen on kyllä lääkkeitä. Ilmeisesti myös mun maitotuotteiden käytöllä on osuutta asiaan, joten jätin ne pois. Meillä auttaa myös kantoliina, vauva ei aluksi siitä eikä repusta tykännyt, huusi vaan pää punaisena, mutta joka päivä sitkeesti yritin uudestaan ja nyt nukkuu niissä jopa parin tunninpäiväunia. Vauva kohta 1 kk vanha. 3 kk on se ikä jolloin yleensä helpottaa, toivottavasti. Tsemppiä
 
oho.. olipa aloitus niinkuin suoraan omasta elämästäni :o huhhuh.. harmi kyllä en nyt osaa auttaa, kun itsekin tarvisin vinkkejä. Tämä taaperokin (1v 10kk ) meillä tarvisi enemmän huomiota, mutta miten sitä antaa ku toinen lapsi koko ajan käsivarsilla roikkumassa, että olisi edes vähän aikaa tyytyväinen. Vauva ei myöskään nuku päivisin lähes ollenkaan. Pieniä torkkuja vain ottaa. Yöt onneks nukkuu vähän paremmin. Nykyään heräilee aika täsmällisesti puolentoista tunnin välein syömään ja nukahtaa yleensä hyvin uudestaan sitten. Mä oottelen kovasti tuota 3 kk:n ikää, jos helpottais sitten. Nyt poika on 2,5 kk.. Toisaalta esikoisen kohdalla kävi toisinpäin, eli yöheräilyt ym. alkoi vasta 3 kuukauden iästä.. Saa nähä onko pikkuveli tullut isoveljeensä :D
 
Olen mieheni kanssa parisuuhtessa jo8.v. ja mihelleni on 2 lasta edellisestä suuhtestä..tytär on kehitysvamainen kun lapsien äiti on alkoholisti..elikkä juttu on näi minä olen kasvattanut lapset aika laills yksin kun mies on ollut aika paljon töissä 4vuoden aika,olin yksin lapsien kanssa poika oli silloin 9 ja tyttö 3 vuotta. En ole aikanaan pysty nukkumaan kun tyttö saa3tunnin raivarit joka yö 3.5 vuoden aikana,:( elikkä mun yö unet on 4yunnin ajan..loppujen lopuksi masennus tuli keskenmeno tuli ja viellä veljen kuolema..:( loppujen lopuks hermoromahadus anbulasiin sairalaan..parisuhde meni päin helvetti ja tytöllä on vakava sairsus..mun neuvoo on ota päivä kerrallaan ja vaadi sun mies ottaa vastuu lapsista hyvissä ajoin ennen kun sattu perhelle isomppi vahinko..ja jos tarviit vapaa iltaa lahtee vähän hengitää niin minä voin tulla hoitamaan sun lapsiasi..tarjon apuu sen taki kun ymmärrän sinua ja olisin silloin tarvinnut joltain apuu mit kun ei midtään ollut..
 
Olen mieheni kanssa parisuuhtessa jo8.v. ja mihelleni on 2 lasta edellisestä suuhtestä..tytär on kehitysvamainen kun lapsien äiti on alkoholisti..elikkä juttu on näi minä olen kasvattanut lapset aika laills yksin kun mies on ollut aika paljon töissä 4vuoden aika,olin yksin lapsien kanssa poika oli silloin 9 ja tyttö 3 vuotta. En ole aikanaan pysty nukkumaan kun tyttö saa3tunnin raivarit joka yö 3.5 vuoden aikana,:( elikkä mun yö unet on 4yunnin ajan..loppujen lopuksi masennus tuli keskenmeno tuli ja viellä veljen kuolema..:( loppujen lopuks hermoromahadus anbulasiin sairalaan..parisuhde meni päin helvetti ja tytöllä on vakava sairsus..mun neuvoo on ota päivä kerrallaan ja vaadi sun mies ottaa vastuu lapsista hyvissä ajoin ennen kun sattu perhelle isomppi vahinko..ja jos tarviit vapaa iltaa lahtee vähän hengitää niin minä voin tulla hoitamaan sun lapsiasi..tarjon apuu sen taki kun ymmärrän sinua ja olisin silloin tarvinnut joltain apuu mit kun ei midtään ollut..
 

Yhteistyössä