T
"Tytti"
Vieras
Itse nautin mitä lämpimämpää on ja jos ei olisi vauvaa olisin niin paljon ulkona kuin mahdollista. Tänään kävimme kaupassa vauvan päikkriaikaan (niin kuin tavallista) ja tuntui että läkähtyy vaunuihin kun niissä on niin kuuma. Lisäksi ei viihdy vaunuissa hereillä joten tuntuu hankalalta lähteä vauvan kanssa kaksin hänen ollessaan hereillä. Vauva on 3 kk ja ei vissiin vielä voi laittaa rintareppuunkaan pitkäksi aikaa ja siihen vasta aurinko porottaisikin.
Joten pääasiassa sisällä kaksin kökötetään ja kaikki kaverit tuntuvat olevan mökillä, reissussa tai muuten kiireisiä. Telkkaria en tykkää katsoa kuin harvoin vaikka sitä pystyisi tekemään vauva sylissä ja samalla huomioimaan vauvaakin. Kirjan lukeminen tai netissä oleminen ei taas onnistu kun en pysty vauvaa huomioimaan tarpeeksi samalla. Niinpä ollaan luettu vain vauvan kirjoja, loruteltu ja höpötelty mutta nyt tuntuu, että kaipaisin pikaisesti jo jotain muuta tekemistä. Laskin että mies on ollut nyt 7 päivää putkeen töissä ja sinä aikana en ole ruokakauppaa kummemmissa paikoissa käynyt tai nähnyt ketään. Vauva nukkuu yhdet pidemmät päikkärit ja tänäänkin nukahti kun lähdimme kauppaan ja heräsi kun pääsimme ovesta sisälle. Nyt nukkuu toisia lyhyempiä päikkäreitä varmaankin noin puolesta tunnista tuntiin. Yleensä tämä aika menee kun syön pikaisesti ja koitan tehdä kotitöitä mahdollisimman paljon ja silti koti on aina yksi kaaos.
Mies tekee pelkkää iltavuoroa ja on töissä noin 13-22 eli käytännössä melkein koko päivän. Tänään hänellä on vapaapäivä mutta lähti kauppoihin jo aamupäivästä ja sieltä suoraan kaverilleen katsomaan jalkapalloa mikä kai loppuu vasta joskus iltamyöhään eli emme pahemmin ehtineet tänäänkään näkemään. Huominen myös vapaata mutta tietysti neuvola ja minun lääkäri sattuivat samalle päivälle. Joten tuntuu ettei oikein ole muuta juttuseuraa kuin vauva niin sekin vähän tympäisee. Iltaisin kun mies tulee kotiin töistä on vauvan nukkumaanmenoaika ja minä koitan sen jälkeen tehdä pakolliset kotityöt mitä ei pysty vauvan kanssa tekemään esim. Pyykin laittamista, imurointia ja lattioiden pesua ja ruokaa seuraaville päiville. Sitten olenkin jo niin väsynyt että äkkiä suihkuun ja nukkumaan.
Jotain vaihtelua kaipaisin päiviini. Aikaisemmin kun vauva nukkui enemmän ulkoilimme paljon ja tuntui, että kaveritkin olivat enemmän kotona että pystyi niitä näkemään. Mutta nyt huomaan, että olemme vain kotona. Lisäksi vauvan unirytmin ja miehen työn ja harrastusten takia en voi lähteä mihinkään ilman vauvaakaan. Tai olen kerran käynyt vaatekaupoissa yksin mutta sekin oli vähän sellaista kiirehtimistä kun aikaa oli muutama tunti ja matkoihinkin menee aikaa.
Joten pääasiassa sisällä kaksin kökötetään ja kaikki kaverit tuntuvat olevan mökillä, reissussa tai muuten kiireisiä. Telkkaria en tykkää katsoa kuin harvoin vaikka sitä pystyisi tekemään vauva sylissä ja samalla huomioimaan vauvaakin. Kirjan lukeminen tai netissä oleminen ei taas onnistu kun en pysty vauvaa huomioimaan tarpeeksi samalla. Niinpä ollaan luettu vain vauvan kirjoja, loruteltu ja höpötelty mutta nyt tuntuu, että kaipaisin pikaisesti jo jotain muuta tekemistä. Laskin että mies on ollut nyt 7 päivää putkeen töissä ja sinä aikana en ole ruokakauppaa kummemmissa paikoissa käynyt tai nähnyt ketään. Vauva nukkuu yhdet pidemmät päikkärit ja tänäänkin nukahti kun lähdimme kauppaan ja heräsi kun pääsimme ovesta sisälle. Nyt nukkuu toisia lyhyempiä päikkäreitä varmaankin noin puolesta tunnista tuntiin. Yleensä tämä aika menee kun syön pikaisesti ja koitan tehdä kotitöitä mahdollisimman paljon ja silti koti on aina yksi kaaos.
Mies tekee pelkkää iltavuoroa ja on töissä noin 13-22 eli käytännössä melkein koko päivän. Tänään hänellä on vapaapäivä mutta lähti kauppoihin jo aamupäivästä ja sieltä suoraan kaverilleen katsomaan jalkapalloa mikä kai loppuu vasta joskus iltamyöhään eli emme pahemmin ehtineet tänäänkään näkemään. Huominen myös vapaata mutta tietysti neuvola ja minun lääkäri sattuivat samalle päivälle. Joten tuntuu ettei oikein ole muuta juttuseuraa kuin vauva niin sekin vähän tympäisee. Iltaisin kun mies tulee kotiin töistä on vauvan nukkumaanmenoaika ja minä koitan sen jälkeen tehdä pakolliset kotityöt mitä ei pysty vauvan kanssa tekemään esim. Pyykin laittamista, imurointia ja lattioiden pesua ja ruokaa seuraaville päiville. Sitten olenkin jo niin väsynyt että äkkiä suihkuun ja nukkumaan.
Jotain vaihtelua kaipaisin päiviini. Aikaisemmin kun vauva nukkui enemmän ulkoilimme paljon ja tuntui, että kaveritkin olivat enemmän kotona että pystyi niitä näkemään. Mutta nyt huomaan, että olemme vain kotona. Lisäksi vauvan unirytmin ja miehen työn ja harrastusten takia en voi lähteä mihinkään ilman vauvaakaan. Tai olen kerran käynyt vaatekaupoissa yksin mutta sekin oli vähän sellaista kiirehtimistä kun aikaa oli muutama tunti ja matkoihinkin menee aikaa.
Ja jos kotipihalla ei ole varjoa niin sitten jonnekin puistoon, rannalle etsiin varjopaikkaa ja nauttiin kesästä 
