Mitä teette kun lapsi ei syö?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huh huh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huh huh

Vieras
Eli meillä kohta 2 v muksu ja syöminen mennyt ihan mahdottomaksi. Aamulla kun herää menee vaatimaan aamupalaa ja kun puuro on nenän edessä niin itkee ja rimpuilee ettei haluakaan...

Selvästi valikoi ruokia joskus vain leipää ja maitoa haluaisi ja omaa sellaisen temperamentin että sitten jossei sa,a niin ei syö mitään muutakaan. Joskus ruokavälit saattaa olla 6 tuntia joten sitten kun tosissaan nälkä niin syö.

MIkä avuksi? Olla antamatta mitään jossei syö? Pitäisikö antaa vain sitä ruokaa mitä meinaa eikä esim leipää tai muuta joka ehkä menisi? Itsellä vaan rupeaa loogisuus ja järki sumeneen kun joka ruokakerta on tappelua... Ja toivoohan sitä että jotain söisi.

Meneekö teidän lapset ilman iltapuuroa nukkumaan, tämäkin on joskus tosi kun kieltäytyy syömästä. .
 
Tarjoan sitä, minkä aika on.
Jos on aamupala, saa valita ottaako esim. puuroa vai leipää ja siinä valinnassa sitten pysytään.
Kun on lämpimän ruuan aika, tarjoan lämmintä ruokaa. Jos se ei kelpaa, ei mitään pelkkää leipääkään aleta syömään.
Seuraavan kerran tarjotaan kun on seuraavan aterian tai välipalan aika.

Ei tulis syömisestä mitään jos lähtis mukaan siihen tuon pelleilyyn.
Joskus on syömättä, useimmiten kuitenkin lopulta syö sitä mitä on tarjolla.
On mennyt nukkumaankin ilman iltapalaa, kun ei se sitten miellyttänytkään vaikka neiti itse valkkasi.

Se on semmosta :xmas: Ikää tuolla on kuukautta vajaa 2v.
 
Kannattaa tarjota jotain muuta sen puuron tilalle joskus. Leipä on ihan hyvää vaihtelua. Meilläki poika temppuilee joskus ja jos ei syö esim lounasta niinku muut, niin ei sitten syö. Syö sitte seuraavalla ruoalla. Puuro meilläkin menee vaihtelevasti. Nyt on taas puuroton kausi ja tarjotaan leipää ja muroja tms.
 
Jos tarjolla oleva ruoka ei maistu, sitten pois pöydästä ja muuta ei tipu. Seuraavan kerran ruokaa tarjolla seuraavaan ruoka-aikaan, ei napostelua välillä. Meillä vahvatahtoinen 2-vuotias, ja menisi ihan mahdottomaksi, jos suostuttaisiin vekslaamaan aina siihen lajiin, mitä herra kulloinkin haluaa syödä. Kun on tarpeeksi nälkä, kyllä ruoka maistuu.
 
Meillä on hyväruokainen, mutta tosi ronkeli. Aamulla ei aamupala maistu yhtään, joten en sitä ihan ensimmäiseksi pakota syömään, koska ei tulis mitään. Annan juotavaa vain, ja sitten aamupalan vähän myöhemmin. On paljon ruokia, joita ei suostu syömään, esim. salaatti ja hedelmät, kastiketta ruoan päällä, pitää olla paljaaltaan. Kasviksia onneksi syö ruoan mukana. Olen yrittänyt laittaa salaatti lautaselle, mutta ei suostu syömään yhtään mitään, jos lautasella on jotain mikä ei miellytä. Jos jätän ruoatta tuntitolkulla, niin kitkuaa ja itkee nälkäänsä, joten ei sekään oikein toimi. Juuri leipää ja jauhomössöä söisi mielin määrin. Ja makkaraa, juustoa ja jugurttia.

Joten itse olen tullut siihen lopputulokseen, että en tyrkytä tai pakota niitä ruokia joita lapsi inhoaa, koska siitä seuraa vain tuloksetonta taistelua. Laitan yksinkertaista ruokaa mahdollisimman tasapainoisesti ja monipuolisesti. Ajattelen vain, että kunhan suurinpiirtein saa päivässä tarpeeksi eri ravintoaineita, vaikka ei samalta aterialta tulisikaan, niin hyvä on.

Ja puuroa ei suostu syömään. Vauvana sitä söi, mutta nyt 3 v. ei tykkää.
 
Meilläkin jää sitten vaan syömättä. Syö sitten seuraavalla aterialla. Yleensä meillä tulee kyllä kiire syömään, kun nostaa pojan pois pöydästä ja on laittavinaan ruuan pois.
 
Meillä esim aamupalalla,iltapalalla ja välipalalla on 2 vaihtoehtoa jos ei kumpikaan kelpaa ni sit ei syödä mitään. Lämmintä ruokaa tarjoillaan kaksi kertaa päivässä ja jos ei kelpaa se mitä olen tehnyt ni sitten ei,leivällä ei mahaa täytetä eikä herkuilla yms napostelulla.
 
Toi suomalaisille niin pyhä puuro ei tosiaan ihan niin usein ole lasten herkkua kuin mitä luulisi. Meillä on ollut tosi vaihtelevaa. Tyttö on syönyt sitä aina mielellään ja nuorin poika ei ole siitä sitten vauva-aikoijen pitänyt. Yritän jossakin määrin kunnioittaa sitä, että heilläkin on omat mieltymyksensä. Mutta lämpimän ruuan kanssa en kyllä mäkään anna vaihtoehtoja.
 
No, esikoisen kanssa varmaan vehtasin täältä tulee juna puhpuh -leikkejä, mutta nyttemmin olen tullut siihen tulokseen, että syöhän hän ennen pitkää, toiset toisissa vaiheissa vähemmän ja toisissa taas enemmän.

Ja meillä on ollut yksi, joka ei ole koskaan syönyt aamupaloja. Tissimaitoa veti 16 vuotta sitten aamuisin, mutta vieroituksen jälkeen hän ei ole juurikaan aamupaloihin koskenut.
Syö enemmän sitten lounaalla ja illalla.
 

Yhteistyössä