Mitä teen (eroamisasiaa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieraana
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieraana

Vieras
Eropaperit on laitettu jo menemään, mutta yhdessä vielä asutaan (toistaiseksi).

Mies ei kuulemma enää rakasta. Ei kuitenkaan osaa sanoa, haluaako jossain vaiheessa, että jatkamme parina (meillä kolme alle kouluikäistä lasta). Toinen syy eroon kuulemma on se, että ei ole enään mitään muuta yhteistä kuin lapset (ihan kuin joillakin muilla perheillä, joissa on pieniä lapsia, olisi paljon muuhunkin aikaa)

Siis minun mielestäni tämä on käsittämätöntä, että ei osaa sanoa, haluaako vielä yrittää, ketään ei vaadi lupausta, että rakkauden täytyisi enää herätä uudestaan henkiin, tai että meistä tulisi vielä pari, ainoastaan vastausta siihen, haluaako toinen vielä katsoa, onko meistä mihinkään. Ja jos näyttää, että ei ole, niin se siitä sitten.

Tätä asiaa nyt on kuitenkin jahkattu jo kuukauden päivät, haluaako mies edes yrittää... Olisiko jo aika minun luovuttaa, kun miehestä ei tuohon lopulliseen päätökseen tunnu olevan, vaan roikottaa minua tässä löysässä hirressä?
 
No, ketään ei vastannut, mutta yön yli nukuttuani olen tullut siihen tulokseen, että nyt sai jäädä. Tänään soitan sossuun, onko mahdollista saada vuokratakausta/avustusta vuokravakuuteen.

Ja ennenkuin ketään alkaa arvostelemaan, en tosiaankaan itsekään voinut kuvitella, että kolmekymppisenä vielä joutuisin kääntymään tuossa asiassa sossun puoleen, ja lisäksi hakemaan vielä asumistukea Kelalta, mutta näin nyt mennään eteenpäin, kunnes palaan töihin vuoden vaihteen jälkeen. Tuolla kotihoidontuella en nimittäin ihan yht'äkkiä maksa kahden kk:den vuokratakuuta...
 
sossu harvoin myöntää tuota vuokratakuuta vaan käskee joko lainaa exältä tai hakea pankista lainaa ...Itse jouduin hakemaan lainana ...
Ja eikö ole oikeasti häpee jos joutuu sossuun menee.Enemmin niin kuin menee huonosti ...
 
haluat jatkaa rakkaudettomassa suhteessa? eikö olisi helpompaa olla yksin. Vai haluatko miehen jakaamaan arjen lasten kanssa? itsekkin varmaan jäisin lasten takia jos ei ole kauhean riitaisaa se yhteiselo miehen kanssa. hiukan helpompaa kun joku jakaa kasvatus ja hoito vastuun. jos riitelette paljon niin sitten en suosittelisi jäämään saman katon alle se ei ole lapsille hyvöäksi.
 
Mikäköhän pankki mahtaa myöntää lainaa vuokratakuuta varten, kun tuloina on vain kotihoidontuki, ja opintolainaa maksan tälläkin hetkellä? Ja exä ei lainaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Musta "kuukauden päivät" on aika lyhyt aika. Odota nyt vuosi ainakin. Jos siihen mennessä ei tilanne oo muuttunut, sit voisin harkita eroa.

Kuukauden päivät on lyhyt aika, tiedän, ja olen yrittänyt miehen kanssa puhua, jos yritettäisiin olla lasten takia yhdessä ja katsoa tilannetta, mutta kun se ei onnistu, jos vain minä yritän.

Edellinen aviokriisi oli vuosi sitten, ja kävimme perheneuvolassa silloi keskustelemassa, ja asioiden piti olla hyvin...

Nyt mies suhtautuu minuun kuin viholliseen, ihan kuin olisin syypää kaikkeen häneen pahaan oloonsa. En yksinkertaisesti tunnista tuota miestä, kenen kanssa olen ollut yhdessä 13 vuotta, joista kahdeksan naimisissa.

 

Yhteistyössä