Mitä tässä voi tehdä (asiaa kaverista)?

Darwinin leski

Aktiivinen jäsen
28.12.2005
23 971
0
36
Mulla on yksi kaveri, joka on saanut pahasti siipeensä jokaisessa ihmissuhteessa. En käsitä, miten sillä on voinut käydä moinen munkki ihmisten kanssa, mutta onpahan kuitenkin... No, "vahingosta viisastuneena" tuo ei luota ihmisiin enää lainkaan. Ja jos alkaa luottaa liikaa, niin se on kuin siili. Vetää piikit pystyyn ja odottaa että tilanne on ohi, ottaa välimatkaa - koittaa kiukutellakin välillä.
Nyt se onneksi puhuu tosta asiasta jo, ehkä se on edistystä - en tiedä...

Se on vaan itselle niin outoa. Kun toi vetäytyminen tapahtuu, niin minä oon huuli pyöreenä että 'hei, kun en mä meinannut satuttaa sinua, enkä pettää luottamustasi...'

Jotain neuvoja tämänlaisen tapauksen kanssa toimimiseen? Mä olin joskus aivan samanlainen itsekin, mutta jostain syystä mulla ei ole siitä ajasta muistikuvia :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Koivunkäpy:
Pitkää pinnaa sulle, eipä siinä oikein muuta voi jos et meinannu ystävääs hylätä..

Saakeli. Ja mä olen ehkä maailman lyhytjännitteisin ihminen tämmösissä. Raivostuin pariin otteeseen, ennen kuin se puhui noista. Kiukkusin, että mikähän helvetti nyt on, jnejne. ja varmaan lisäsin vaan vettä myllyyn sillä kiukuttelullani. Ystävä itse meinasi kahdesti juosta karkuun, kun osaan olla todella hankala... Se päätti sitten kuitenkin valottaa tätä asiaa mulle hieman, enkä mä mitään hylätä aio - etenkään nyt kun tiedän, miksi se välillä käyttäytyy noin.

Vaikea. Mutta hittokos minä olen tuomitsemaan, kun itsekin olen pirun vaikea.
 
juu mulla ei menny ku liki 10v et aloin luottaa ihmisiin ku luotto joskus meni.. jotta kyllä se siitä.
Ei nyt toki kannata alkaa pitämään kaveria silkkihansikkain, mut tajuat vrmaan mitä ajan takaa, mulla ei viel aamukahvi oo menny aivoihin saakka ni ei oikein viel kulje.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Koivunkäpy:
juu mulla ei menny ku liki 10v et aloin luottaa ihmisiin ku luotto joskus meni.. jotta kyllä se siitä.
Ei nyt toki kannata alkaa pitämään kaveria silkkihansikkain, mut tajuat vrmaan mitä ajan takaa, mulla ei viel aamukahvi oo menny aivoihin saakka ni ei oikein viel kulje.

Nooni, eihän tässä sit jäniksen selässä olla... Hitto.

En vaan tiedä, että miten mun pitäisi olla ja mitä sanoa kun se tekee tota. Antaa sen olla, vai rääkyä, että en aio loukata sinua....
 
ompa hankala tilanne..se on kyl ihan hirveetä kaverilles kun ei uskalla luottaa ihmisiin..vaikea tapa elää...voin kuvitella kuinka paha tilanne on myös sinulle..ootko kertonut tai uskoitunu kaverilles..voiska hän sitä kauttaa alkaa luottaa sinuun kun sinä annat käsityksen tai siis oikeastikin luotat häneen..hankala selittää :-/ mut et jos hän huomaa että hän on sellainen ihiminen keheen voi luottaa ni jos sitä kauttaa alkaisi luottaa sinuunkin..ja puhuminen tietysti auttaa ja on hyvä että hän on sinun kanssa jo puhunut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pipsa:
ompa hankala tilanne..se on kyl ihan hirveetä kaverilles kun ei uskalla luottaa ihmisiin..vaikea tapa elää...voin kuvitella kuinka paha tilanne on myös sinulle..ootko kertonut tai uskoitunu kaverilles..voiska hän sitä kauttaa alkaa luottaa sinuun kun sinä annat käsityksen tai siis oikeastikin luotat häneen..hankala selittää :-/ mut et jos hän huomaa että hän on sellainen ihiminen keheen voi luottaa ni jos sitä kauttaa alkaisi luottaa sinuunkin..ja puhuminen tietysti auttaa ja on hyvä että hän on sinun kanssa jo puhunut.

Toi on kyllä ihan totta... Kiitos vinkistä :)
Mä en meinaan ole jutellut mistään kovin hankalista asioista.
Mutta kaveri on. Monistakin. Ja siitä nämä hankaluudet tulevatkin, kun hän kai kokee kertoneensa liikaa - antaneensa mulle liikaa valtaa, mähän pystyisin nyt satuttamaan, kun tiedän yhtä ja toista...
 
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja pipsa:
ompa hankala tilanne..se on kyl ihan hirveetä kaverilles kun ei uskalla luottaa ihmisiin..vaikea tapa elää...voin kuvitella kuinka paha tilanne on myös sinulle..ootko kertonut tai uskoitunu kaverilles..voiska hän sitä kauttaa alkaa luottaa sinuun kun sinä annat käsityksen tai siis oikeastikin luotat häneen..hankala selittää :-/ mut et jos hän huomaa että hän on sellainen ihiminen keheen voi luottaa ni jos sitä kauttaa alkaisi luottaa sinuunkin..ja puhuminen tietysti auttaa ja on hyvä että hän on sinun kanssa jo puhunut.

Toi on kyllä ihan totta... Kiitos vinkistä :)
Mä en meinaan ole jutellut mistään kovin hankalista asioista.
Mutta kaveri on. Monistakin. Ja siitä nämä hankaluudet tulevatkin, kun hän kai kokee kertoneensa liikaa - antaneensa mulle liikaa valtaa, mähän pystyisin nyt satuttamaan, kun tiedän yhtä ja toista...


Ole hyvä vaan :-) hän varmasti pelkää että kerrot eteenpäin tai jopa naurat hänen ongelmille..tai voisin kuvitella jotain sellaista et vähän sellaista vainoharhaa (kamala sana) mutta mun omalla kohalla se oli joskus tällaista että luulin et kaikki nauraa mulle ja kertoo kaikki miun asiat eteenpäin..mut kyllä se pikkuhiljaa alkoi väistyä kun huomasin eräästä ystävästäni että hän todellakin oli luottamuksen arvonen ja tosi ystävä :-) toivon että saatte kaveris kanssa asiat kuntoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pipsa:
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja pipsa:
ompa hankala tilanne..se on kyl ihan hirveetä kaverilles kun ei uskalla luottaa ihmisiin..vaikea tapa elää...voin kuvitella kuinka paha tilanne on myös sinulle..ootko kertonut tai uskoitunu kaverilles..voiska hän sitä kauttaa alkaa luottaa sinuun kun sinä annat käsityksen tai siis oikeastikin luotat häneen..hankala selittää :-/ mut et jos hän huomaa että hän on sellainen ihiminen keheen voi luottaa ni jos sitä kauttaa alkaisi luottaa sinuunkin..ja puhuminen tietysti auttaa ja on hyvä että hän on sinun kanssa jo puhunut.

Toi on kyllä ihan totta... Kiitos vinkistä :)
Mä en meinaan ole jutellut mistään kovin hankalista asioista.
Mutta kaveri on. Monistakin. Ja siitä nämä hankaluudet tulevatkin, kun hän kai kokee kertoneensa liikaa - antaneensa mulle liikaa valtaa, mähän pystyisin nyt satuttamaan, kun tiedän yhtä ja toista...


Ole hyvä vaan :-) hän varmasti pelkää että kerrot eteenpäin tai jopa naurat hänen ongelmille..tai voisin kuvitella jotain sellaista et vähän sellaista vainoharhaa (kamala sana) mutta mun omalla kohalla se oli joskus tällaista että luulin et kaikki nauraa mulle ja kertoo kaikki miun asiat eteenpäin..mut kyllä se pikkuhiljaa alkoi väistyä kun huomasin eräästä ystävästäni että hän todellakin oli luottamuksen arvonen ja tosi ystävä :-) toivon että saatte kaveris kanssa asiat kuntoon.

Mä tavallaan tiedän, mitä se tekee. Olen itse käyttänyt samoja keinoja joskus... Se pelkää, että siihen sattuu, joten se pyrkii aina epäilyksen hetkenä sulkemaan kaikki potentiaaliset satuttavat tekijät ulos/pois läheltään. Tämän se myöntää osittain itsekin. Mutta hitto, miten, MITEN sitä saa toisen uskomaan, ettei kieroile tai pelaa mitään pelejä hänen kanssaan...?

 
Mulla on luottamuspula alkanut jo lapsuudesta. Niitä haavoja tässä nuollaan joka päivä, ja yritän oppia luottamaan. Jonkin sortin läheisriippuvuuttakin huomaan itsessäni.
Vittumaista.

Mut koita jaksaa kamuas, se varmasti haluais luottaa, jos rahkeet siihen vaa riittäis.
 
Höh, no tottakai sä pehmennät äänensävyä ja sanot ettei sulla ole aikomuksena loukata sitä :kieh: Siis sellasella tietyllä hetkellä, muuten oot ihan normisti.

Mäkin olin joskus sellanen :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja weballergy:
Mulla on luottamuspula alkanut jo lapsuudesta. Niitä haavoja tässä nuollaan joka päivä, ja yritän oppia luottamaan. Jonkin sortin läheisriippuvuuttakin huomaan itsessäni.
Vittumaista.

Mut koita jaksaa kamuas, se varmasti haluais luottaa, jos rahkeet siihen vaa riittäis.

Jaksanhan minä. Vaikkakin mua alkuun melkein loukkasi se, että mua pidetään potentiaalisena vihollisena ilman syytä. Mutta kun se tekee niin kaikille, ihan jokaiselle. Jos pääsee liian läheisiin väleihin, niin se pitää breikin. Samalla se paljastaa itsestään mulle tietämättään hirviän monta asiaa :whistle:

No, kyllä tää tästä suttaantuu. Luulisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Höh, no tottakai sä pehmennät äänensävyä ja sanot ettei sulla ole aikomuksena loukata sitä :kieh: Siis sellasella tietyllä hetkellä, muuten oot ihan normisti.

Mäkin olin joskus sellanen :D

Ihan tosi? Kato mä en (ihme ja kumma) todella tiedä, mitä sanoa. Mietin, että pitäiskö vaan olla, ja odotella että se pääsee taas tämän asian yli hetkeksi, vai alkaa vakuutella sille, etten pelaa mitään. EN MINÄ TIEDÄ. Mä olen ihmissuhdeasioissa totaalisen paska.
 
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Ihan tosi? Kato mä en (ihme ja kumma) todella tiedä, mitä sanoa. Mietin, että pitäiskö vaan olla, ja odotella että se pääsee taas tämän asian yli hetkeksi, vai alkaa vakuutella sille, etten pelaa mitään. EN MINÄ TIEDÄ. Mä olen ihmissuhdeasioissa totaalisen paska.

No etkä varmasti ala mitän vakuuttelemaan, siitähän se skitsahtaa sit ihan kympillä jos liikaa alkaa jankkaamaan. Sillon vaan ku sillon sellanen hetki, niin toteat ettet halua sille mitään pahaa. Kai se toimii, ku se on toiminu mun kohdalla huomaamatta. Mä työnsin kans aina kaikkia pois, niin toi äljäke about vuoden ajan työskenteli mun muurien kans et se pääsi läpi. Enkä mä edes aluksi huomannu etten enää työntäny sitä pois, mua huijaattiin :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Ihan tosi? Kato mä en (ihme ja kumma) todella tiedä, mitä sanoa. Mietin, että pitäiskö vaan olla, ja odotella että se pääsee taas tämän asian yli hetkeksi, vai alkaa vakuutella sille, etten pelaa mitään. EN MINÄ TIEDÄ. Mä olen ihmissuhdeasioissa totaalisen paska.

No etkä varmasti ala mitän vakuuttelemaan, siitähän se skitsahtaa sit ihan kympillä jos liikaa alkaa jankkaamaan. Sillon vaan ku sillon sellanen hetki, niin toteat ettet halua sille mitään pahaa. Kai se toimii, ku se on toiminu mun kohdalla huomaamatta. Mä työnsin kans aina kaikkia pois, niin toi äljäke about vuoden ajan työskenteli mun muurien kans et se pääsi läpi. Enkä mä edes aluksi huomannu etten enää työntäny sitä pois, mua huijaattiin :D

No voi nyt vittu. MIMMONEN HETKI? Mitä se äijä teki sulle? Anna sen numero niin soitan sille ja pyydän vinkkejä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
No voi nyt vittu. MIMMONEN HETKI? Mitä se äijä teki sulle? Anna sen numero niin soitan sille ja pyydän vinkkejä.

Sellanen hetki, että se työntää sua pois. En mä tiedä :D Tosta on kyllä jo jokunen vuosi kulunut, niin men usko et se mitään vinkkejä enää osaa muistaa antaa :laugh:
 
en jaksanut lukea koko ketjua.
mä varmaan yrittäisin vaan hyväksyä sen ihmisen sellaisena siili-kaverina.
en koittaisi muuttaa häntä ja vakuutella joka väliin hyviä tarkoitusperiäni, kyllä sen toinen aistii muutenkin.
ja kuitenkin viimekädessä kaverisi itse päättää milloin hän luottaa sinuun/johonkin toiseen ja milloin haluaa olla siili.

Ootko kuullut tällaista siilirunoa:

Oi, sanoi siili.
Olen tunteellinen siili.
Olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kenelläpä kellä,
ois vastaan sanomista?
Se vain on surullista
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Oi, sanoi siili
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta
ja se on aivan totta:
se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.


t. entinen panssari-siili =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja cothis:
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
No voi nyt vittu. MIMMONEN HETKI? Mitä se äijä teki sulle? Anna sen numero niin soitan sille ja pyydän vinkkejä.

Sellanen hetki, että se työntää sua pois. En mä tiedä :D Tosta on kyllä jo jokunen vuosi kulunut, niin men usko et se mitään vinkkejä enää osaa muistaa antaa :laugh:

Okei, okei...
sweat.gif


...mä en osaa käsitellä ihmisiä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Onnellinen Villasukka:
en jaksanut lukea koko ketjua.
mä varmaan yrittäisin vaan hyväksyä sen ihmisen sellaisena siili-kaverina.
en koittaisi muuttaa häntä ja vakuutella joka väliin hyviä tarkoitusperiäni, kyllä sen toinen aistii muutenkin.
ja kuitenkin viimekädessä kaverisi itse päättää milloin hän luottaa sinuun/johonkin toiseen ja milloin haluaa olla siili.

Ootko kuullut tällaista siilirunoa:

Oi, sanoi siili.
Olen tunteellinen siili.
Olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kenelläpä kellä,
ois vastaan sanomista?
Se vain on surullista
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Oi, sanoi siili
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta
ja se on aivan totta:
se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.


t. entinen panssari-siili =)

Siili mullekin tulee tosta mieleen :) Olkoon vaan siili. Ihan rauhassa. Se on totta, että en mä varmaan voi oikeasti vaikuttaa asiaan. Muuten kuin olemalla. Kai mä jatkan olemista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja Onnellinen Villasukka:
en jaksanut lukea koko ketjua.
mä varmaan yrittäisin vaan hyväksyä sen ihmisen sellaisena siili-kaverina.
en koittaisi muuttaa häntä ja vakuutella joka väliin hyviä tarkoitusperiäni, kyllä sen toinen aistii muutenkin.
ja kuitenkin viimekädessä kaverisi itse päättää milloin hän luottaa sinuun/johonkin toiseen ja milloin haluaa olla siili.

Ootko kuullut tällaista siilirunoa:

Oi, sanoi siili.
Olen tunteellinen siili.
Olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kenelläpä kellä,
ois vastaan sanomista?
Se vain on surullista
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Oi, sanoi siili
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta
ja se on aivan totta:
se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.


t. entinen panssari-siili =)

Siili mullekin tulee tosta mieleen :) Olkoon vaan siili. Ihan rauhassa. Se on totta, että en mä varmaan voi oikeasti vaikuttaa asiaan. Muuten kuin olemalla. Kai mä jatkan olemista.


Juuri niin, nimenomaan Olemalla. Ei enempää, ei vähempää. Se, jos mikä herättää luottamusta ja väistämättä niin tulee tapahtumaan jos jakat vain olla. oleminen ei ole minkään yrittämistä, se on vaan olemista.
Ja aina voi aloittaa uudestaan olemisen, jos ehtiikin jo jotain muuta tekemään hätäpäissään välissä.
Mä ehdin kaikenaikaa tekemään enkä vain olemaan.
Välillä turhauttaa!
Tsemppiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Onnellinen Villasukka:
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja Onnellinen Villasukka:
en jaksanut lukea koko ketjua.
mä varmaan yrittäisin vaan hyväksyä sen ihmisen sellaisena siili-kaverina.
en koittaisi muuttaa häntä ja vakuutella joka väliin hyviä tarkoitusperiäni, kyllä sen toinen aistii muutenkin.
ja kuitenkin viimekädessä kaverisi itse päättää milloin hän luottaa sinuun/johonkin toiseen ja milloin haluaa olla siili.

Ootko kuullut tällaista siilirunoa:

Oi, sanoi siili.
Olen tunteellinen siili.
Olen hyvä, kiltti, hellä.
Ja kenelläpä kellä,
ois vastaan sanomista?
Se vain on surullista
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Oi, sanoi siili
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta
ja se on aivan totta:
se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.


t. entinen panssari-siili =)

Siili mullekin tulee tosta mieleen :) Olkoon vaan siili. Ihan rauhassa. Se on totta, että en mä varmaan voi oikeasti vaikuttaa asiaan. Muuten kuin olemalla. Kai mä jatkan olemista.


Juuri niin, nimenomaan Olemalla. Ei enempää, ei vähempää. Se, jos mikä herättää luottamusta ja väistämättä niin tulee tapahtumaan jos jakat vain olla. oleminen ei ole minkään yrittämistä, se on vaan olemista.
Ja aina voi aloittaa uudestaan olemisen, jos ehtiikin jo jotain muuta tekemään hätäpäissään välissä.
Mä ehdin kaikenaikaa tekemään enkä vain olemaan.
Välillä turhauttaa!
Tsemppiä!

Thanks. Mä luulen että toimin juurikin näin jatkossakin.
 

Yhteistyössä