Mitä tämä voi olla(parisuhteesta)?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietiskelijä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mietiskelijä

Vieras
Mies on ollu pitemmän aikaa sellanen et ei huomioi mua mitenkään,ei halaa,anna pusuja,tule kainaloon.On jotenkin kylmä mua kohtaan,välillä kattookin pahasti.Olen kysynyt johtuuko minusta niin on ihan et mikä....ei välitä vaikka tiedostaa ongelman.Kysyin eilen seksistä joka on myös kadonnut,sanoi et ei jaksa kun on töitä niin paljon,mut se et ei halaa ei pussaa...johtuuko töistä? en usko! toiseen en myös usko koska suunnittelee meille yhteistä kotia ja rakentaminen alkaa pian.Ja tiedän et ei mahdollista.Mutta mistä tuo läheisyyden puute voi johtua.Kun minä halaan niin ei halaa takaisin.Tätä jatkunut jo pitkään...
 
Vaikea sanoa, mistä voi olla kysymys, mutta itse ainakin pistäisin heti jäihin kaikki suunnitelmat rakentamisesta ja yhteisestä kodista jos on selvittämättömiä ongelmia. Seksittömyyden vielä ymmärtää jos on aidosti väsymystä, mutta se ei mielestäni selitä läheisyyden puutetta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos stressi tai väsymys jo nyt vaikuttaa noin, niin se tulee vain lisääntymään rakentamisen aikana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mietiskelijä:
Mies on ollu pitemmän aikaa sellanen et ei huomioi mua mitenkään,ei halaa,anna pusuja,tule kainaloon.On jotenkin kylmä mua kohtaan,välillä kattookin pahasti.Olen kysynyt johtuuko minusta niin on ihan et mikä....ei välitä vaikka tiedostaa ongelman.Kysyin eilen seksistä joka on myös kadonnut,sanoi et ei jaksa kun on töitä niin paljon,mut se et ei halaa ei pussaa...johtuuko töistä? en usko! toiseen en myös usko koska suunnittelee meille yhteistä kotia ja rakentaminen alkaa pian.Ja tiedän et ei mahdollista.Mutta mistä tuo läheisyyden puute voi johtua.Kun minä halaan niin ei halaa takaisin.Tätä jatkunut jo pitkään...

No jos vaikka kysyisit mieheltäsi?
Ja jos on paljon duunia sekä talon rakentamista ja lapset siinä vielä lisäksi, niin kyllä keneltä tahansa menee suu mutruun. Voi olla väsymisen tai masentumisen merkkejä. Ja keneen muuhun hän sen purkaa kuin kaikkein lähimpään, eli sinuun. Keskustelkaa!
 
voi ollakkin stressi,en tiedä kun itse olen stressissä kuitenkin sellainen et kaipaan läheisyyttä,toki pinnaa kiristää,mut silti haluan humioida toista. Miehellä paljon töitä ja sit tuo omakotitalo-projekti....jotenkin vaan alkanut miettimään rakastaako mua enää vai olenko siis ihan samantekevä?! mies ei puhu ...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
voi ollakkin stressi,en tiedä kun itse olen stressissä kuitenkin sellainen et kaipaan läheisyyttä,toki pinnaa kiristää,mut silti haluan humioida toista. Miehellä paljon töitä ja sit tuo omakotitalo-projekti....jotenkin vaan alkanut miettimään rakastaako mua enää vai olenko siis ihan samantekevä?! mies ei puhu ...

Ihmiset reagoivat stressiin eri tavalla. Itsekin hakeudun omaan rauhaani märehtimään, jos jokin asia stressaa. Ja se ei silti tarkoita, että rakastan miestäni jotenkin vähemmän. Hän tietää luonteeni, koska olemme keskustelleet asiasta, ja antaa minun silloin olla rauhassa.
 
tuntuu et olen pihalla kuin lumiukko et mikä sitä miestä vaivaa...ja olen puhunu ja kyselly mut kaikki on kuulema hyvin,väsynyt vain...mut johtuuko se minusta...pää hajoo.
 
Meillä on ollut samaa havaittavissa (ei vastaa halauksiin, hyväily vähentynyt, ei halua seksiä) ja kun asiasta olen halunnut keskustella (ja painostanut keskustelemaan..), on mies avautunut omasta stressistään.
Pyysin kuitenkin että koittaisi huomioida minua enemmän, silloin voin tyytyä vähempään seksiinkin.
Ja näin meillä nyt siis toimitaan, mies ei itse edes ollut huomannut sitä että minä olin jäänyt vaille hellyyttä. Välillä mun pitää ottaa asia uudelleen esiin, näin ollaan myös sovittu että sanon suoraan kun mennään taas metsään.

Tiedän hyvin että asiaa paisuttelee omassa mielessään, itsetuntokin kärsii. Sitä miehen on vaikea tajuta. Ihan niinkuin meidänkin on ehkä naisina vaikea tajuta sitä, miksi stressi vähentää läheisyyttä. Hyvä parisuhde sisältää hiljaisiakin vuosia, mutta silloinkin täytyy säilyttää keskusteluyhteys niin molemmat tietää missä mennään.

Tsemppiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja J:
Meillä on ollut samaa havaittavissa (ei vastaa halauksiin, hyväily vähentynyt, ei halua seksiä) ja kun asiasta olen halunnut keskustella (ja painostanut keskustelemaan..), on mies avautunut omasta stressistään.
Pyysin kuitenkin että koittaisi huomioida minua enemmän, silloin voin tyytyä vähempään seksiinkin.
Ja näin meillä nyt siis toimitaan, mies ei itse edes ollut huomannut sitä että minä olin jäänyt vaille hellyyttä. Välillä mun pitää ottaa asia uudelleen esiin, näin ollaan myös sovittu että sanon suoraan kun mennään taas metsään.

Tiedän hyvin että asiaa paisuttelee omassa mielessään, itsetuntokin kärsii. Sitä miehen on vaikea tajuta. Ihan niinkuin meidänkin on ehkä naisina vaikea tajuta sitä, miksi stressi vähentää läheisyyttä. Hyvä parisuhde sisältää hiljaisiakin vuosia, mutta silloinkin täytyy säilyttää keskusteluyhteys niin molemmat tietää missä mennään.

Tsemppiä!

Kiitos,kyllä sitä ekani juurikin sit rupee miettimään mitä minä olen tehnyt väärin vai onko hänen tunteet laimentuneet minua kohtaan....Ehkäpä annan ajan vieriä.
 
Kannattaa pyrkiä siihen läheisyyteen ja itse osoittaa sitä huomiota kuitenkin..koska mitä kauemmin jatkuu sellainen molemminpuolinen huomioimattomuus, niin sen vaikeampaa se on jatkossakin. Läheisyyshän voi vaihdella aina ajan kanssa, välillä se on erilaista jos on kiirettä.

Mutta en minäkään mielelläni lähtisi tuohon tilanteeseen taloa rakentamaan, jos nyt ilmeisesti suunnitteluvaiheessa(?) jos stressaa niin kamalasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja juu:
Kannattaa pyrkiä siihen läheisyyteen ja itse osoittaa sitä huomiota kuitenkin..koska mitä kauemmin jatkuu sellainen molemminpuolinen huomioimattomuus, niin sen vaikeampaa se on jatkossakin. Läheisyyshän voi vaihdella aina ajan kanssa, välillä se on erilaista jos on kiirettä.

Mutta en minäkään mielelläni lähtisi tuohon tilanteeseen taloa rakentamaan, jos nyt ilmeisesti suunnitteluvaiheessa(?) jos stressaa niin kamalasti.

hirvittäähän se et ero tulee rakennusvaiheessa...on nimittäin tuo miehen stressikäyttäytyminen sitä luokkaa,mitä se sit voi olla kun on projekti täysin käynnissä.Mun kai nyt sit pitää olla se vahvempi ja tyytyä tähän.Huomioida ja rakastaa jospa se sit osoittais jotain takasin päin....mut olen monia öitä miettinyt et mitä tästä tulee?!!
 
Mun "ystäväni" joka on pettänyt vaimoaan kanssani (ei enää) ei rakasta, ja puhuu aika pahasti vaimostaan. Ja ennen kuin joku sanoo että niinhän ne kaikki valehtelevat, niin tämä ei, on ihan aidosti vaimoonsa kypsä ja suhde huonossa jamassa.
Silti on talon rakennus alkamassa, ja yhteinen elämä jatkuu. Ei siis aio erota, lapsiakin kun on. Ainakaan vielä, en tiedä kauanko tuollainen tilanne jatkuu. Että ei se yhteisen elämän suunnittelu aina tarkoita ettei olisi toista. Toivottavasti teillä ei ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja moi:
Mun "ystäväni" joka on pettänyt vaimoaan kanssani (ei enää) ei rakasta, ja puhuu aika pahasti vaimostaan. Ja ennen kuin joku sanoo että niinhän ne kaikki valehtelevat, niin tämä ei, on ihan aidosti vaimoonsa kypsä ja suhde huonossa jamassa.
Silti on talon rakennus alkamassa, ja yhteinen elämä jatkuu. Ei siis aio erota, lapsiakin kun on. Ainakaan vielä, en tiedä kauanko tuollainen tilanne jatkuu. Että ei se yhteisen elämän suunnittelu aina tarkoita ettei olisi toista. Toivottavasti teillä ei ole.

Kysyn et missä välissä se ois sen toisen kanssa,työaikanako.Se on kaikki illat kuitenkin kotona tai ollaan YHDESSÄ tontilla.
Kiitos että toit tarinasi mutta voin kertoa että ainakin tuon asian suhteen osaan ajatella ja tuntea mieheni et ei petä minua minun seläntakana.
Surullista vain sinun kannalta että olet sekaantunut johonkin suhteeseen,mutta onneksi et minun suhteeseen.Joka ketjuun aina tuntuu hyppäävän tämmönen salarakas...
 
Toin vain esiin tämänkin mahdollisuuden, enkä ole mitenkään ylpeä tekemisistäni. Niin on tuo mun ystävänikin kotona ja töissä aina. Jostain silti aina löytyy aikaa. Niitä salarakkaita löytyy yllättävän paljon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja moi:
Toin vain esiin tämänkin mahdollisuuden, enkä ole mitenkään ylpeä tekemisistäni. Niin on tuo mun ystävänikin kotona ja töissä aina. Jostain silti aina löytyy aikaa. Niitä salarakkaita löytyy yllättävän paljon.

me ollaan samassa paikassa töissä.kuljetaan eri autoilla kyllä töihin.Siinä ois se sauma sit...juu juu.No voin sanoa 100% että nyt ei ole kyse pettämisestä. :) sillä en edes päätäni vaivaa.
 

Yhteistyössä