Mitä sinä tekisit tässä tilanteessa?Asiat niin solmussa ettei tosikaan.

["kyssä"]

Mieheni on työtön ja masentunut. Ei tee mitään kotitöitä, katsoo lasten perään korkeintaan. Lapset ovat onneksi jo 6v ja 9v. Minä olen sotkenut pahasti raha-asiamme. Ottanut vippejä mieheni nimiin kun meinasi mennä kämppä aikoinaan alta. Nyt maksellaan niitä perintätoimistoihin. Tilasin myös kaikenlaista laskulla hänen nimiinsä. lähinnä vaatteita lapsillemme kun ei ollut varaa ostaa kaupasta silloin. Mutta myös kodisisustustusta. Olen katunut tätä.Miehellä meni luottotiedot takiani. Hänen mukaansa masennus johtuu tekemistäni veloista.
Raha-asiat ja lapset ja kodin olen aina hoitanut yksin. Mies jättää sotkunsa siivottavakseni. Esimerkiksi lautaset pöydille, kaltatölkkinsä tyhjinä olohuoneeseen, vaatteensa heittää lattialle korjattavakseni.Nukkuu iltapäivään saakka. Lisäksi haukkuu minut säännöllisesti kun olen sössinyt asiat. On ollut tönimistäkin joskus, enimmäkseen saan kuulla että olen huora ja läski, paska yms.Rajoitata lisäksi menojani, eli en saa mennä esim kaverin kanssa kaljalle kun ei anna mennä. Tiedän, että olen tehnyt todella väärin, mutta onko oikein enää rangaista minua?
kaiken tämän lisäksi taistelen jatkuvasti maksamattomien vuokrarästien kanssa ja rahat menee niiden lyhentämiseen. Lisäksi minun pitäisi saada opintoni loppuun kaiken tämän keskellä.
Kiitos kun sain purkautua. En ole kenellekään kertonut asioita, paitsi siskolleni jotakin.
Hajoaako psyykeeni jossain vaiheessa, mitä luulette? Mitä tekisitte tilanteessamme?

 

["vieras"]

Jos ja kun olette päättäneet jatkaa yhdessä, niin miehesi pitäisi jo antaa anteeksi tekemäsi virheet. Vai meinaako hän kostaa niitä koko loppuelämänsä? Senkö takia ei mene töihin? Jos ei pysty antamaan anteeksi ja nousemaan ylös sieltä sohvalta, miettimään kanssasi miten tästä jatkatte, niin kannattaako tuollaiseen suhteeseen jäädä. Katkeroidutte vaan molemmat.

 

[tytönjapoikienmamma]

Hei! Mene seuraavana arkipäivänä sos . toimistoon ja kerro tilanne siellä. Tarvitset apua ja muutosta elämään. Anteeksi ympäripyöreä vastaus, mutta tarkoitan siis, että jotain täytyy tehdä ja tuo on alku. Mieti, voitteko miehesi kanssa saada asiat kuntoon, vai onko ero paras ratkaisu

 

[alkuperäinen]

Haluaisin erota. Kun mies ei ole kotona, silloin harvoin kun käy jossain edes parin tunnin ajan, niin olemme lasten kanssa paljon onnelisempia. Mutta hän ei suostu muuttamaan pois. Ja millä luottotiedoton saa asunnon? Olen senkin mokannut Minulla ei ole tunteita enää miestäni kohtaan, ehkä välillä, mutta hyvin vähän. Tuntuu että olen pilannut hänen elämänsä ja minulla ei ole oikeutta jättää häntä.

 

["aapee"]

On ollut nyt kaksi vuotta työtön. Ei kuulemma pysty hakemaan töitä kun on niin masentunut takiani. Ei auta vaikka ollaan maksettu sinne perintään velkoja joka kuukausi ja vähenevät kokoajan. kai se on osani, olla onneton ja kärsiä syyllisyydestä

 

[.......]

Saako miehesi hoitoa masennukseensa?

 

["elvi"]

höpöhöpö. selvitätte asianne puhumalla jos muu ei auta lähdette erilleen. etitte töitä ja maksatte laskunne pois.

 

["vieras"]

Kuinka paljon sitä velkaa vielä on? Tehkää sopimus, miten maksatte sen mahdollisimman nopeasti pois ja miehelle luottotiedot takaisin. Minne ne vuokrarahat silloin katosivat, kun makselit niitä pikavipeillä, ts mistä mies kuvitteli vuokrarahojen silloin tulevan?

 

["aapee"]

Saako miehesi hoitoa masennukseensa?

Ei saa. Kävi kerran parsen vuotta sitten työterveyslääkärillä ja se määräsi masennuslääkkeet. Mutta ei syönyt niitä kuin kaksi päivää ja sitten lopetti kun tuli huono olo. Itse syön lääkkeitä paniikkihäiriööni ja haukkuu minua siitäkin. Olen sairastanut sitä reilu 10v jo. Ei suostu hakemaan apua.

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";23542055]Kuinka paljon sitä velkaa vielä on? Tehkää sopimus, miten maksatte sen mahdollisimman nopeasti pois ja miehelle luottotiedot takaisin. Minne ne vuokrarahat silloin katosivat, kun makselit niitä pikavipeillä, ts mistä mies kuvitteli vuokrarahojen silloin tulevan?[/QUOTE]

Kyllä se tiesi, että otin vippejä, mutta ei tiennyt kuinka paljon . En kertonut kuinka pahoja ongelmia oli rahan kanssa, koska tiesin että stressaantuu..velkaa on vielä varmaan n.12 000e. Lisäksi hänellä on opintolaina, mutta siitä ei voi mua syyttää. Saahan se ne tiedot takaisin toki jossain vaiheessa. Tosiasia on, että ostelin kaikenlaista turhaakin luotolle, just kodinsisustusjuttuja. Homma lähti lapasesta Olen katunut ja katunut mutta mikään ei auta.
Homma lähti menemään pieleen kun mies oli pätkätöissä ja sitten meni parikin kuukautta että ei tullut rahaa mistään kun odoteltiin kelan rahoja. Silloin ekat vipit otin.

 

["vieras"]

Aloituksen luettuani meinasin vastata että teidän perheen pitäisi nyt hakea apua. Mutta jos miehesi kieltäytyy vastaanottamasta apua, teidän kannattaa ehkä erota. Tollaisista kriisitilanteista kärsii aina eniten lapset! Lapsilla on taipumus syyttää itseään aikuisten ongelmista. Hae sosiaalitomiston kautta apua ainakin itsellesi ja lapsille, jos ei mies huoli apua. Turvakotiin voi mennä jos ei ole muuta paikkaa.

 

["vieras"]

Kyllä te taidatte tarvita ihan ulkopuolista apua nyt tuohon. Menkää yhdessä juttelemaan jonnekin. Miehen pitää ymmärtää, että mitä nopeammin sinä valmistut, sitä nopeammin pääset töihin ja maksamaan velkoja enemmän. Mies voisi myös auttaa itseään, hoitaa itsensä kuntoon ja alkaa myös makselemaan velkoja pois tai edes auttaa kotona, että sinä voit keskittyä opikeluun. Ne velat ei katoa minnekään sillä, että hän kostoksi makaa sohvalla tekemättä asioiden eteen mitään.

 

[muinoin masentunut]

En lähtisi eroamaan ensimmäiseksi. Tönimistä en kyllä hyväksyisi alkuunkaan, mutta mies vissiin kykenisi olemaan tönimättäkin. Mutta jos teillä on tiukkaa nyt, niin eroamalla yleensä ei raha-asiat ainakaan parane.

Ei ole oikein maksattaa vanhoja virheitä jatkuvasti, mutta ongelmat pitää käsitellä. Jos masennus on lamauttavaa kiukkua jota ei voi vapaasti ilmaista, niin sinä olet yhtälailla vaarassa masentua. Asiassa on se hyvä puoli, että sinun on hyväksyttävä miehen ASIALLINEN kritiikki vanhoista virheistäsi, mutta vastalahjana hänen on annettava sinun vaatia, että hän tekee oman osansa edes silloin ja sen verran kuin jaksaa.

Eli teillä on tilaisuus ymmärtää toisianne, koska kumpikin on puutteellinen. Siitä nousee myös keskinäisen myötätunnon mahdollisuus. Jos mies ymmärtää että kadut aidosti, ja sinä ymmärrät miten masentunutta kannattaa käsitellä (suoraa muttei halveksivaa puhetta sopivina annoksina), niin saatatte löytää onnellisemman suunnan elämälle yhdessä.

Pääsette siihen kyselemällä toisiltanne, että mitä haluaisit minun tekevän toisin. Pääsisitte kilvan osoittamaan, että toinen on tärkeä. Jos mies ei ole erittäin masentunut, hän kykenee ottamaan sinut huomioon kun pyydät riittävän pieniä ja yksinkertaisia suorituksia. Käykää kauppaa tyyliin vietkö roskat, niin hieron sun hartioita vartin.

Mutta siitä tosiaan lähdetään, että huorittelu ja töniminen on loputtava. Semmoinen käytös voi helpottaa masentuneen ahdistusta hetkeksi ja antaa voimantuntoa, mutta kummankaan itsetuntoa huorittelu ei paranna. Lapsilta se tuhoaa luottamuksen elämään. Sama koskee nalkuttamista ja muuta halveksivaa puhetta. On opeteltava pyytämään ja laittamaan rajoja.

 

["aapee"]

Ero on pyörinyt mulla mielessä jo kauan.Mutta en saa miestä lähtemään omaan asuntoon, voisi vaikka vuokrata jonkun yksiön, jos joku vuokraa luottotiedottomalle?Tai muuttaa veljensä luokse, joka sinkku tai vanhempiensa kotiin hetkeksi. Mihinkään ei suostu.En tiedä kauanko mahtaa vielä olla työttömänä ja masentuneena. sanoo, että ei se masennus mene pois lääkkeillä vaan sillä että velat olisi maksettu. mutta ei niitä tosta vaan saa maksettua

 

["vieras"]

No et sinä oikein voi toista ajaa pois omasta kodistaan. Entä jos sinä lähtisit itse?

 

["vieras"]

Jos mies ei ota vastaan apua, niin ei kai ap:n tarvii sen takia kärsiä?
Kannattaa ensin hoitaa mielenterveys kuntoon ja sitten yhteys sosiaalitoimeen ja velkaneuvojaan.

 

["aapee"]

En lähtisi eroamaan ensimmäiseksi. Tönimistä en kyllä hyväksyisi alkuunkaan, mutta mies vissiin kykenisi olemaan tönimättäkin. Mutta jos teillä on tiukkaa nyt, niin eroamalla yleensä ei raha-asiat ainakaan parane.

Ei ole oikein maksattaa vanhoja virheitä jatkuvasti, mutta ongelmat pitää käsitellä. Jos masennus on lamauttavaa kiukkua jota ei voi vapaasti ilmaista, niin sinä olet yhtälailla vaarassa masentua. Asiassa on se hyvä puoli, että sinun on hyväksyttävä miehen ASIALLINEN kritiikki vanhoista virheistäsi, mutta vastalahjana hänen on annettava sinun vaatia, että hän tekee oman osansa edes silloin ja sen verran kuin jaksaa.

Eli teillä on tilaisuus ymmärtää toisianne, koska kumpikin on puutteellinen. Siitä nousee myös keskinäisen myötätunnon mahdollisuus. Jos mies ymmärtää että kadut aidosti, ja sinä ymmärrät miten masentunutta kannattaa käsitellä (suoraa muttei halveksivaa puhetta sopivina annoksina), niin saatatte löytää onnellisemman suunnan elämälle yhdessä.

Pääsette siihen kyselemällä toisiltanne, että mitä haluaisit minun tekevän toisin. Pääsisitte kilvan osoittamaan, että toinen on tärkeä. Jos mies ei ole erittäin masentunut, hän kykenee ottamaan sinut huomioon kun pyydät riittävän pieniä ja yksinkertaisia suorituksia. Käykää kauppaa tyyliin vietkö roskat, niin hieron sun hartioita vartin.

Mutta siitä tosiaan lähdetään, että huorittelu ja töniminen on loputtava. Semmoinen käytös voi helpottaa masentuneen ahdistusta hetkeksi ja antaa voimantuntoa, mutta kummankaan itsetuntoa huorittelu ei paranna. Lapsilta se tuhoaa luottamuksen elämään. Sama koskee nalkuttamista ja muuta halveksivaa puhetta. On opeteltava pyytämään ja laittamaan rajoja.

Ollaan yritetty puhua, mutta mies sanoo aina että masennus menee ohi vasta kun velat on hoidettu. Eli taitaa mennä aika tovi vielä...En vain meinaa itse enää jaksaa. Mulla on ruvennut terveyskin pettäämäänn stressin takia, verenpaine pilvissä vaikka olen alle 30v, rytmihäiriöitä ja tosiaan paniikkihäiriö ollut jo kauan.En enää näe muuta ratkaisua kuin eron, mutta se ei helposti käy, koska en voi pakottaa miestä muuttamaan.Itse en taas halua muuttaa, koska asunto sopivankokoinen ja lapsilla kaverit täällä.
Harvemmin nyt on töninyt, mutta on joskus sanonut että pelkää mitä voi tehdä mulle. Ja tosiaan huorittelua ollut,läskiksi nimittelyä ja sitten hokee aina että olen tuhonnut hänet ja ryssinyt asiamme. Hän itse on kuitenkin aikoinaan esimerkiksi pettänyt minua, juopotellut ja ravannut monta kertaa viikossa baarissa kavereidensa kanssa kun olen hoitanut vauvaa kotona.Puhuu lisäksi usein muista naisista minulle tyyliin " kato mikä herkkuperse" tai " tuota kun pääsisi jyystämään" ja saattaa sanoa että on nainut tyhmän naisen ja että ei ymmärrä miksi ei huomannut millainen olen vaan meni naimisiin kanssani,.

 

["aapee"]

[QUOTE="vieras";23542131]Jos mies ei ota vastaan apua, niin ei kai ap:n tarvii sen takia kärsiä?
Kannattaa ensin hoitaa mielenterveys kuntoon ja sitten yhteys sosiaalitoimeen ja velkaneuvojaan.[/QUOTE]

Soskun kanssa asioidaan kun saadaan toimeentulotukea. Lisäksi ne jelppi meitä vuokra-asiassa taannoin. Mutta en ikinä uskalla kertoa tilannetta siellä.Pelottaa jos ottaa vaikka lapset pois, silloin kuolisin varmasti suruun.

 

[Oddsocks]

Apua, apua ja apua.Hanki apua. Varmasti noista ongelmista voi selvitä, mutta ei yrittämättä eikä ehkä tilanteen mentyä noin pitkälle, ilman apuakaan. Seurakunnan perheterapeutti on ilmanen, samoin perheneuvolan palvelut. Jos ei mies lähde matkaan, mene yksin.

Oma elämä, se mitä lopulta siinä sietää ja mitä ei, lähtee itsestä. Miehesi tekee monia asioita päin mäntyä, mutta toisen ihmisen käytöstä ei voi muuttaa kuin hän itse. Omaan olotilaansa voi toisen käytöksestä huolimatta vaikuttaa suuresti. Terapiasta saisit apua ja välineitä tähän, vaikka menisit yksinkin. Kun paskaa tulee niskaan, sitä on hyvä olla sietämättä, kukin omalla tavallaan. Siitä oma hyvinvointi lähtee. Älä keskity siihen mitä miehesi tekee, vaan siihen mitä itse teet. Saat elämäsi takaisin.

Yhtälailla et ole vastuussa miehesi masennuksesta tai olotilasta, sanoopa hän mitä tahansa. Jokaisen onnellisuus on omalla vastuulla, eikä sitä voi ulkoistaa kumppanille. Raha asiat saa kyllä setvittyä ajalla, vaikka tottahan moinen ketuttaa. Sille ei nyt kuitenkaan mitään voi, joten älä käytä sitä tekosyynä antaa sortaa itseäsi, tai miehesi kaataa vastuuta elämästään sinun niskaasi. Samalaa tavalla sinä et voi syyttää miestäsi siitä, että et ole vielä hakenut apua, sinun tekosi ovat sinusta eikä hänestä kiinni.

Avunhakemisen olet velkaa lapsillesikin.

Tsemppiä taistoon joka todella kannattaa käydä!

 

["vieras"]

Onko sinulla itselläsi luottotiedot kunnossa? Ota laina ja maksa kaikki velat pois, mitkä miehen nimiin olet tehnyt. Auta miestä asunnon hankinnassa tai muuta itse pois. Ei tuohon oikein muutakaan ratkaisua ole, jos et enää suhdetta halua jatkaa.

 

[Kinuski]

Kyllä mäkin olisin ihan saatanan masentunu ja vittuuntunu, jos mun mies olis ottanu mun nimissä jotain vippejä ja mulla olis sen takia menny luottotiedot! Jos tää juttu olis edes totta, niin oiskai se mies nyt jo älynny lähteä ihan itse!

 

["vieras"]

[QUOTE="aapee";23542159]Soskun kanssa asioidaan kun saadaan toimeentulotukea. Lisäksi ne jelppi meitä vuokra-asiassa taannoin. Mutta en ikinä uskalla kertoa tilannetta siellä.Pelottaa jos ottaa vaikka lapset pois, silloin kuolisin varmasti suruun.[/QUOTE]

Jos annat tilanteen pahentua, niin VARMASTI ottavat lapset pois! Lapsetkin voi sairastua psyykkisesti ja muutenkin oireilla. Jos haet apua NYT, niin pystyt ehkä vielä pelastamaan perheesi! Jollekin sun on nyt päästävä puhumaan ja haettava apua edes LASTEN takia!

 

["aapee"]

Mulla ei ole luottiedot kunnossa. Eli en saa lainaa. Mies ei jostain syystä ole lähtenyt, vaikka olisin kyllä hyvin ymmärtänyt. Parempi olisi jos lähtisi eikä hivuttaisi näin. Olen sanonut, että jos lähtee niin maksan kyllä niin paljon velkoja kuin pystyn pienistä tuistani.

 

["aapee"]

olen päättänyt että kysyn soskusta apua jos ei tilanteseen tule muutosta ennen kesää. Uskon että tilanne paranisi jos mies saisi töitä, koska silloin emme näkisi niinpaljon ja velkoja saisi hoidettua enemmän pois. Lisäksi hän saisi muutakin elämää kuin sohvalla makaamisen. Hänelle on soitettu jostain kaupungin palkkatukityöpaikasta tällä viikolla ja pitäisi mennä haastatteluun 1,5 vkon päästä.Eli kattoo nyt sitten että saisiko töitä.

 

["aapee"]

nyt menen nukkumaan. kiitos kaikille tuesta. helpotti kovasti ja sain uutta voimaa arkeeni. Palaan vielä kertomaan miten kävi jos vaan löydän ketjua enää