Mitä sinä et tiennyt synnytyksestä?

[Fleur de la Cour]

En tiennyt synnytyksestä sitä, että tapahtuma voi olla miellyttävä, rauhallinen ja mielenkiintoinen kokemus.

 

[Nallekarkki]

Se, että
-supistukset sattuivat mahassa (mulle oli vakuuteltu että ne koskee vaan selässä )
-kätilö voi olla v-mäinen
-ettei herää minkäänlaisia äidillisiä tunteita lapsen synnyttyä (siis heti)... saattoi tosin johtua siitä etten saanut lasta edes syliini

*MUOKS* Niin ja sekin yllätti että supistuksia tuli puolen-kahden minuutin välein alusta alkaen

 

[Maamikki]

Se, että
-epiduraali ei toista tehdessä auttanut yhtään (ekaa tehdessä auttoi)
-avautumisvaihe on ponnistusta pahempaa
-että kivut oikeasti loppui kuin seinään kun vauva oli pihalla
-että pystyin sekstailemaan jo reilu viikko synnytyksestä

 

[Vieras]

Synnytysten kesto, 5 h ja 2 h ja niiden helppous. Se, ettei kummassakaan tarvinnut yhtään tikkiä ja miten helppo luomusynnytys oli. Ekassa yllätti se, kun käynnistettiin lopulta ja suppareita tuli tauotta ja piti maata vaan sängyssä. Se, että olen heti pystynyt istumaan, kävelemään, menemään suihkuun..
Vasta toisen synnytyksen jälkeen "sain" tutustua jälkisupistuksiin. Yleensäkin supistukset oli paljon lievempiä kuin kuvittelin, olen kokenut kovempaakin kipua. Ponnistusvaiheet on olleet lyhyet, 11 ja 6 minsaa.
Ja toisessa piti ponnistaa koko vauva ulos, ei tullut "itsestään"

 

[Tarletta]

-että pystyin sekstailemaan jo reilu viikko synnytyksestä

No toi on kyllä ihme!!! Mua kans yllätti se miten nopeasti halut heräs, mutta kyllä se silti viitisen viikkoa vei ennen kuin uskalsi tikattua värkkiä "rasittaa". Tosin ihan tikkien paranemisen vuoksi ei kai edes kovin aikaisin saisi sekstailla??

Toinen mikä yllätti sitten myöhemmin oli taasen halujen hiipuminen aivan kokonaan kun imetyshormonit oli vallalla. En siis tiennyt, että sama hormoni joka pitää imetystä yllä myös pitää huolen ettei olis haluja ja sitä kautta uusi raskaus ei alkaisi ihan vielä. Mutta nää nyt menee jo oikeastaan ohi aiheen, joten ei tästä sen enempää. :$

 

[kräm]

Miten kipeäksi rinnat voivat tulla, kun maito kasaantuu. Mulla maidoneritys oli valtavaa ja sitä suihkusi koko ponnistusvaiheen aikana niin, että kaulasta alaspäin uin maidossa ja lapsivedessä. Kätilö vaihtoi jatkuvana syöttönä mulle siteitä rintojen päälle, mutta ne mitään pitäneet. Kun vauva oli mahanpäällä, kätilö pumppasi litran maitoa rinnoista ennen kuin pystyin antamaan rintaa vauvan suuhun, ettei heti tukehtuisi siihen. On paljon muitakin asioita, mitä en tiennyt ja sanonkin näin jälkikäteen, että ONNEKSI en tiennyt (kuten alapään tikkaus)

Herramunjee!! Saako udella, että pysyikö sulla "maidontuotanto" noin runsaana imetysaikana vai hiipuiko? Siksi kysyn, kun luulin alkuaikoina että voisin imettää varmaan naapuruston kaikki imeväisikäiset kun sitä riitti ja riitti ja sit se yhtäkkiä väheni eikä enää palannut entiselleen.

 

[rapu]

En tiennyt että ponnistus voi olla täysin kivutonta puudutteiden takia ja sitä en tiennyt että synnytyksen jälkeen menee 2-3 pvää ennenkuin suoli toimii.
Ja en tiennyt että istukka voi jäädä syntymättä-> irroitetaan nukutuksessa.

 

[**********]

Että joillekin synnytysTAPA on tärkeämpi kuin vauva, että synnytystavalla revitään selittämättömiä olemattomia irtopisteitä.

 

[ihkuraksupoksu]

Että epiduraalia tai ylipäätään kivunlievitystä ei aina ehdi saada. Vaikka olis sairaalassa hyvissä ajoin, niin homma voikin tapahtua nopeammin kuin kätilöt yms. osaavat ennustaa... ja se, miten ikävä olo on se, kun sisuskalut hakevat paikkaansa synnytyksen jälkeen |O Tiesin kyllä, että perse on kipeä, mutta se pahan olon tunne tuon mahan tyhjyyden takia oli jopa kamalampaa!

 

[hannamaria]

Ei se synnytys ollut mulle mitenkään mullistava kokemus. Siis kokemuksena. Oli lievä pettymys kun se oli ohi ja mä tajusin ettei mulle tullut mitään vahvoja tunteita (paitsi se etten tykänny kätilöstä ) synnytyksen aikana. Olihan se kivuliasta muttei silleen tappavan kipeetä mitä pelkäsin. Ja se oli kanssa yllätys, kuinka nopeesti siitä parani ja palautui. Ja se että kun jännitin turhaan ekoja vessareissuja, ei sattunut yhtään eikä ollu pidätysongelmia.

 

[TheUnforgiven]

- sitä että oikeesti synnytyksen jälkeen ei pysty kävelemään eikä käymään vessassa yms :/
-kätilöt kamalia
-että avautumisvaihe voi olla niin pitkä

 

[hannamaria]

Että epiduraalia tai ylipäätään kivunlievitystä ei aina ehdi saada. Vaikka olis sairaalassa hyvissä ajoin, niin homma voikin tapahtua nopeammin kuin kätilöt yms. osaavat ennustaa... ja se, miten ikävä olo on se, kun sisuskalut hakevat paikkaansa synnytyksen jälkeen |O Tiesin kyllä, että perse on kipeä, mutta se pahan olon tunne tuon mahan tyhjyyden takia oli jopa kamalampaa!

Toi oli muuten jännä tunne!!

 

[Emiilia]

Sitä että luomusynnytys voittaa kivunlievitykset mennen tullen =)

itse olisin kans halunnut tokasta kokeilla luomuna mutta synnytys eteni niin nopeasti että supistukset olivat todella kivuliaita, pakko oli sitten spinaali ottaa..

Anteeksi.. En nyt ihan ymmärtänyt... Kuinka nopeasti että oli pakko ottaa...? Eikö silloin olisi paljon helpompaa olla luomusti jos etenee nopeasti...?

 

[AnniHelena]

Se että:

- epidurali todella voi olla taivas ja että sitä voi saada useita annoksia nim. 12 h epiduraalitaivaassa
- tikkauksen jälkeen istuminen on h...ttiä useamman viikon ja nro 2 myös (laksatiiveja meni joka päivä ainakin 3 viikkoa)

 

[vieras]

Sitä en tiennyt, että synnäri on niin kamala paikka. Ja että sielä on niin törkeä kätilö ja että just se kätilö sattui mulle. Sitäkään en tiennyt, että synnytys voi päättyä hätäsektioon ja elvytykseen. Ja että siitä voi jäädäkki niin hirveä kammo, että kahdeksan vuoden jälkeen näkee vieläkin painajaisia ja huutaa yöllä paniikissa.

 

[aamuntorkku]

No mä en uskonu, että se avautuminen voi sattua niin paljon, vaikka kyllä mulle siitä kerrottiin. Olin sitte tietty ihan luomuna menossa synnyttämään, mut ku oikeet supparit alko, tulin aika pian toisiin aatoksiin

Ainiin; mies ajatteli muuten, että sitten kun napa pullahtaa ulospäin, on vauva valmis maailmaan. Että se on vähän niinkuin paistomittari No, ei napa pompannu ja synnytys jouduttiinkin käynnistämään

 

[KaksiKertaaPienempi]

Miten kipeäksi rinnat voivat tulla, kun maito kasaantuu. Mulla maidoneritys oli valtavaa ja sitä suihkusi koko ponnistusvaiheen aikana niin, että kaulasta alaspäin uin maidossa ja lapsivedessä. Kätilö vaihtoi jatkuvana syöttönä mulle siteitä rintojen päälle, mutta ne mitään pitäneet. Kun vauva oli mahanpäällä, kätilö pumppasi litran maitoa rinnoista ennen kuin pystyin antamaan rintaa vauvan suuhun, ettei heti tukehtuisi siihen. On paljon muitakin asioita, mitä en tiennyt ja sanonkin näin jälkikäteen, että ONNEKSI en tiennyt (kuten alapään tikkaus)

Herramunjee!! Saako udella, että pysyikö sulla "maidontuotanto" noin runsaana imetysaikana vai hiipuiko? Siksi kysyn, kun luulin alkuaikoina että voisin imettää varmaan naapuruston kaikki imeväisikäiset kun sitä riitti ja riitti ja sit se yhtäkkiä väheni eikä enää palannut entiselleen.

Kyllä se siitä hiukan tasottui, mutta pitkän aikaa jouduin aina lypsämään ennen imetystä, muutoin vauva olisi vetänyt heti henkeensä. Ja luovutukseen meni ihan kiitettävästi tavaraa. Et arvaa miten harmitti, kun sairastuin ja jouduin lopettamaan imetyksen lääkityksen vuoksi. Riipasi todella kovasti, kun lypsin omaa maitoani viemäriin ja heti perään korkkasin kalliin korvikepaketin :kieh: Ai niin, se oli ihan hirveän rasittavaa, kun jouduin toppailemaan liivit täpötäyteen ennen ku lähdin kauppaan. Auta armias jos näin siellä pienen vauvan, suihku alko välittömästi. Oli siinä meikäläinen välillä sormi suussa tuoreena äitinä maitoni kans... Nyt imetyksen lopettamisesta yli 3vuotta ja vieläkin saan rinnat tiputtelemaan maitoa (tosin kyse vain tipoista).

 

[vieras]

Että sitä kakkaamisen tarvetta ja tunnetta ei tarvitte hävetä.

 

[homelitoosa]

Se että ponnistaminen onkin kakkaamista. Luulin, että se on jotenki mahalihasten puristamista.

peesaan

 

[Cycadeen]

Miten kipeet supparit voikaan olla ja että ne sattuu enemmän kuin ponnistus (ja juuri ponnistusta pelkäsin eniten!) ja että epparin leikkaamista en edes huomannut! Toisessa synnytyksessä yllätti epiduraalin laiton kipeys (meni vasta 6. yrittämällä)

 

[homelitoosa]

sitä kuinka paljon voi vauvaa rakastaa kun sen on saanut syliin :heart:

Juuri näin!

Ja se kuinka taivaalliselta maistui kupillinen kahvia ja sämpylä koko urakan jälkeen kun koko raskausaikana kiersin kahvinkeittimet kaukaa vaikka melkoinen kahvisieppo olenkin!

ISO PEESI :wave:

 

[letkukinttu]

että se sattuu niin paljon ja ponnistamisen pidätteleminen on ihan kamalaa, saati se ponnistaminen kun tuntu et perse repeää.

 

[Miä]

Sitä että synnytyksessä ei tarvitse huutaa ja kiljua niinkun amerikkalaisissa elokuvissa =) Mä en päästänyt ääntäkään koko synnytyksen aikana..

 

[Q]

Että ensimmäinen kerta voi hyvin olla viimeinen.

 

[Tiitteräinen]

Mä luulin että kaikille laitetaan peräsruiske ennen synnytystä. Onneks olen selvinnyt jo kaks kertaa ilman sitä. En tiä miks ajatuskin vaan ällöttää niin kovasti :ashamed:

Ja juu..en paskonu pöydälle

Ja luulin että se käy ihan hirveän kipeää ja niitä supistuksia ei voi kestää, mutta väärä oli luulo. Kaks lasta synnyttänyt ilman mitään kivunlievitystä.