Mitä sanoa lapsettomalle ystävälle?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ongelma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

ongelma

Vieras
Löysin facebookin kautta vuosia kadoksissa olleen ystäväni ja olemme kirjoitelleet nyt muutaman pitkän viestin. Minulla on pieni poika (alle 1 v), josta kerroin ensimmäisessä viestissä lyhyesti. Nyt toisessa viestissä ystäväni kirjoitti, että heille ei ole siunaantunut toiveista huolimatta lasta ja hänestä tuntuu, ettei varmaan koskaan saa tietää, millaista on olla äiti. Toisaalta ystäväni vaikutti siltä, että on asian ehkä jo hyväksynyt jollain tavalla ja toisaalta tuntui, että voi olla vielä hyvinkin arka paikka. En osaa sanoa. Viestissä oli paljon muutakin, mihin voin kommentoida, mutta tuntuu toisaalta vähän tökeröltä olla kommentoimatta tätä lapsiasiaa, varsinkin, kun hän kyseli myös minun pojastani vielä ja halusi kuviakin nähdä. Toisaalta taas pelkään, että jos sanon jotain, niin päädyn vaan johonkin tökeröön kliseeseen, jollaisesta tulee hänelle vaan paha mieli. Kovasti haluaisin lohduttaa mutta pelkään siis vaan tekeväni hallaa. :-(
 
Kirjoita, että tilannetta on vaikea kommentoida sortumatta kliseisiin mutta että toivot heille onnea ja ihmettä. Kerro vaikka, että ymmärrät lapsettomuuden voivan olla kova paikka ja että haluaisit kaverisi kertovan suoraan, millä tasolla aihetta voi käsitellä.
 
Pitääkö siihen sitten niin kauheasti reagoida?
Sanoa vaikka, että ikävää, ettei ole tärpännyt ja kertoilla omasta lapsesta jos toista se kiinnostaa.
En mä tiedä näin lapsettomana odotanko mitään spesiaalikohtelua. Tai minkälaiset lauseet nyt sitten tekisivät hallaa tässä tilanteessa... No, nämä "älä stressaa asiasta" nostaisi kyllä ehkä vähän ärtymystä pintaan, mutta kyllä mulle eniten aiheuttaa ärtymystä tämä lapsettomuus, ei se mitä muut sanovat tai ovat sanomatta.
 
Jotain kommentoin silleen tyyliin että toivon heillekin onnistumista ja silleen. Ei näitä "kyl se vielä teillekin, elä ressaa", jne.... Ja sanonu että kertoo het jos mä liikaa puhun lapsestani. On sitte selvillä miten toinen asiat ottaa ja jaksaako kuunnella omien surujensa keskellä. Rehellisyyttä peliin ja uskallusta kysyä toiselta miltä hänestä tuntuu.
 
Jos lukee englantia sujuvasti, niin on todella hyvä kirja : Is your body baby friendly, tekijä Alan E. Beer. Paljon juttua mm. immunologisista ongelmista, joita Suomessa ei edes tutkita ja hoideta.
 

Yhteistyössä