Mitä pitää tehdä kun ei saa lastaan kuriin?

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23253849]Mä en nyt ole ihan samaa mieltä tästä toimintatavasta. Lapsi ilmeisesti inhoaa suihkua ja haluaakin sen loppuvan, joten tavallaanhan tuossa lapsi pääsee kuin koira veräjästä. Ja kun se lapsi kuitenkin on pakko silloin tällöin saada pestyä hygieniasyistä , niin joskus olisi tuosta pakko lipsua. Tuo on kyllä ok, että lapsen kiukkua sanoitetaan.[/QUOTE]

Niin, yleensä lapsi kuitenkin haluaa juurikin riehua, ei välttämättä varsinaisesti inhoa suihkua. Jos on ehditty sampoo laittamaan päähän, niin luulisi sen sinne jääminen ja ikäänkuin ulkopuolelle (me muut käytiin suihkussa ja ollaan puhtaita) jääminen auttavan lasta tajuamaan, ettei käytös ole ok.
Toisaalta, tässä on tosiaan tuo vaara, että lapsi saa tahtonsa läpi eikä pätkääkään välitä jostain sampoosta. Vaikea sanoa, mikä on hyvä tapa, kun ei ole ollut läsnä tilanteessa. Meillä ainakin suihkussa riehumiseen auttaa juurikin tuo, että suihku loppuu. Mutta meillä ongelma ei olekaan varsinaisesti vesikammo tms.

 

["Muurarin Vaimo"]

Hei, ehdottomasti lyöt nyt nyrkkiä tiskiin ja alat vaatia, että poikaa aletaan tutkia! Monikin asia kuulostaa tutulta, meillä se villikko on tosin pian 6v tyttö. Häntä alettiin tutkia vasta viime syksynä kun ongelmia alkoi ilmetä päiväkodilla. On täytetty ties mitä lippua ja lappua ja toimintaterapeutin kanssa mietitty asioita. Nyt todettiinkin laaja-alainen aistiyliherkkyys (kuulo, näkö ja tunto), josta oirehtiminen johtuu. Ollaa jonossa SI-terapeutille joka aloittaa mahd. terapian ja antaa myös käytännön vinkkejä kotiin. Vielä on edessä neurologiset tutkimukset kesän/syksyn aikana. Vaadi, pyydä, kysele, pidä lapsesi puolia ja vaadi etuja!! Kesti tämä meilläkin 4 vuotta ennenkö mua joku uskoi, neuvola kuittasi aina että täähän on ihan normaali tyttö...

 

[Luonteita on erilaisia]

Tuohon omaan vuodatukseeni voisi vielä lisätä neuvoista ja neuvojista seuraavaa.

Hankala käytös voi toki johtua jostakin neurologisesta häiriöstä, kuten adhs_sta tai huonsta kasvastuksesta, mutta ei välttämättä. Lisäksi maa on täynnä naapureita, kavereita, sukulaisia, lastenhoitajia, terveydenhoitajia ja opettajia, jotka luulevat olevansa oikeassa. Lisäksi he luulevat tietävänsä mitä on normaali käytös ja kehitys ja haluavat iskostaa sen myös niiden päähän, joiden kokevat epäonnistuneen kasvatuksessa tai laspensa diagnosoinnissa.

Älä usko tuollaisia epäilijöitä ja takakireitä "asiantuntijoita".

Sen sijaan kokeile itse kaikkea tätä: kiristystä, uhkailua ja kostoa eli seuraamuksia. Ja toteuta ne tarvittaessa! Vaikka sata kertaa, tai tuhat kertaa, tai miljoona kertaa. Jossain vaiheessa ne tepsivät ja jos lapsesi on kuin omani, hän siirtyy hieman hengitettyään seuraavaan vaiheeseen ja vaikeuteen. Kun ymmärrätte juonen jujun, alat toivottavasti itsekin nauttia älyä vaativista kasvatuskeinoistasi. Esim. lelujen yms takavarikointi on hyvä keino. Ja nehän saa takaisin tekemällä oikein!

Ja jos joku sanoo, ettei saa huutaa, niin muista että hän on väärässä. Tottakai saa huutaa. Huutamisesta voi myös tehdä tehokkaan kasvatuskeinon - kunhan huutaa lapselleen harvoin, tarpeeksi kovaa ja viisaaasti valituissa tilanteissa.

 

["vieras"]

Kuulostaa ihan meidän tytöltä 4v. Tosi hankala,kiukkunen ja temperamenttinen tapaus. Eipä pärjää pkodin täditkään hänen kanssaan,vaikka ammattilaisia ovat. Muut lapset meilläkin ovat rauhallisempia,mutta tämä yksi tapaus...on aivan ihana pieni mussukka enkeli halutessaan kunnes taas vaihtuu känkkäränkkä vaihteelle. Voimaa on paljon, en saa aina pideltyä edes neitiä kiinni, tavarat lentää yms. Ja on kyllä tosi kurjaa kun lasta mollataan ja haukutaan tyhmäksi. Onhan se käytös tyhmää kun raivoaa,mutta koskaan ei muita kun vanhinta sisarustaan potki taikka lyö. Hoitokavereita ei koskaan. Mutta saa hirvittäviä raivokohtauksia ja kukaan ei halua leikkiätytön kanssa. Kumpa saisi lapsen ymmärtämään miksi ei saisi noin raivostua vähän väliä. Nämä on vaikeita asioita ja koskaan en ajatellut että OMA lapseni voisi käyttäytyä näin...onhan niiitä kauhukakaroita,mutta nyt kun oma lapsi on sellainen niin ymmärtää että se ei aina ole vanhempien kasvatuksen vika vaan lapset ovat erilaisia ja tässä tarvitaan tukea ihan kaikilta "lähi-ihmisiltä".

 

[ohhoh]

Anteeksi vaan, mutta poikasi kuulostaa ihan meidän lasten päiväkotiryhmässä olevalta pojalta. Ja en voi muuta sanoa, kuin että säälittää ja ottaa aivoon niin hemmetisti katsoa tuollaista menoa! Poika kiusaa melkein kaikkia lapsia ja aina kun joku teki jotain luvatonta, tiedetään jo tutkimattakin, kuka se oli. Hänestä kärsii koko ryhmä ja hoitajatkin näyttävät olevan hänen kanssaan ihan hermoraunioita. Varmasti teillä vanhemmilla on poikanne kanssa hankalaa, mutta ainakin tämän päiväkotimme pojan vanhemmat ovat ihan säälittäviä nössöjä joita poika pyörittää sen kuin kerkiää. Toivon hartaasti, että te saatte keinoja poikanne rauhoittamiseksi.

Onpa kummallista, että teidän lapsen päiväkodissa tiedetään jo tutkimatta kuka on tehnyt jotakin luvatonta. Tuohan on epäasiallista käyttäytymistä ja vallan käyttöä lasta kohtaan. Ja taidat tuntea pojan vanhemmat niin läheisesti, että pystyt analysoimaan heidän kasvatuskykynsä noinkin tarkkaan?

 

[näinäni]

Mun kaverin poika oli tollanen 5 vuotiaana ja sillä diagnosoitiin adhd, paha sellainen. Tilanne meni niin pahaksi että poika jouduttii ottaa lastenpsykiatriselle osastolle yhdeksi talveksi, kävi sieltä päin koulua sen talven. Nyt poika on fiksu 13v kun on saatu lääkitys ym tukitoimet kuntoon.

 

[enkeleitä kai]

Meillä poika täyttää pian 6v ja hänellä ainakin on nyt tullut kauhea uhmaikä. oikein ärsyttämällä arsyttää meitä ja oikein yrittää saada raivonpartaalle. Kaikki on EI, en halua, en sitä enkä tätä. Tai sitten itkee joka asiaan. Päiväkodissa on erittäin nätisti, mutta kotona välillä ihan kauhea. Tappelee 5v pikkusiskonsa kanssa (jota ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt ) välillä lyökin, vaikka ei ole tätäkään aikaisemmin tehnyt. meillä on kyllä erittäin tiukka linja ja päivittäin (välillä tunnin välein ) istuu jäähyllä huoneessaan.

Eihän tuo enää ole ihme, jos oireilee, kun tunnin välein jäähyllä istuu. Tylsää elämää, liikaa kieltoja. Meillä ei kukaan koskaan ole jäähyllä ollut, uskovat ja yhdessä isompien kanssa sovitaan säännöistä. Lapset tottelevat, haluavat toimia oikein, kun ovat itse olleet päättämässä.

 

[vierailija]

[QUOTE="vieras";23251561]Vaikea sanoa. Millaisia ne konfliktitilanteet on ja miten olette lasta yrittäneet laittaa kuriin? Kerro jotain esimerkkejä.

No esim. illalla nukkumaanmeno. Meillä on ollut säännölliset rutiinit jo ihan vauvaiästä alkaen,iltapala,iltapesu,unisatu ja sänkyyn. Kuitenkin on ehkä yhden käden sormilla laskettavissa,milloin ilta olis menny hyvin kaikkien kannalta.

Tyypillinen ilta on,kun poika huutaa ja kirkuu koko iltapesun ajan,ei siis kiukkua,vaan ihan huutaa huutamisen ilosta. Kun kielletään,nauraa räkäisesti ja jatkaa. Pojalla on parvisänky ja kun olen peittelemässä,niin viskoo yleensä aluslakanasta lähtien kaiken alas,estelyistä huolimatta. Ja kun sänky on pedattu,niin viskoo uudestaan.

Sit se jatkuva mekastus syödessä,pukiessa,ihan muuten vaan. Karjumista,kiljumista,rääkymistä,juoksua,ihan päätöntä pyörimistä pitkin lattioita. Ääni vaan kovenee sitä mukaa kun kielletään. Jäähylle jos joutuu,niin kirkuu koko jäähyajan. Saattaa tahallaan rikkoa lelujaan,heittelee niitä seinään ja hyppii päällä,rääkkää kissaa jatkuvasti jos hetkeksikin käännetään selkä.

Välillä oon miettinyt että ehkä poika vaan on luonteeltaan ilkeä. Onko semmoisia? Teettää jatkuvasti ylimääräistä työtä sotkemalla ja rikkomalla tahallaan ja nauraa päälle.

Kuitenkin on myös nitä hyviäkin hetkiä. Poika on oivaltava keskustelija,kun sille päälle sattuu. Osoittaa myös hellyyttä meille ja pikkuveljelleen ja innostuu helposti uusista asioista. Turhautuu myös ihan yhtä helposti,kun joku ei suju.

Oon netistä lueskellut noita ad/hd juttuja,mutta meillä poika kuitenkin osaa halutessaan keskittyä leikkiin pitkiäkin aikoja,samoin katsomaan jotain ohjelmaa. Puhe on sujuvaa ja vastaa ikätasoa,hienomotoriset taidot ovat tyydyttävät. Mutta sit taas suuremmat linjat on ollu hallussa jo pienestä lähtien,on oppinut tosi aikaisin kävelemään,on kova juoksija,hyvä tasapaino,tykkää urheilusta.[/QUOTE]

 

[vierailija]

vieras.
meillä on kotona nyt sama tilanne kun mitä kuvailit tuossa vuosia sitten. poika on nyt 8v ja käsittämättömiä tilanteita tulee päivittäin. huutaa, syyttelee, paiskoo, murisee, karjuu, ärisee,uhmaa. sama opettajalle kuin meille kotona.
meille on neuvottu kiltin pojan tarrat ja liikennevalot. voin kertoa,että lapsea ne ei kiinnosta yhtään. me olemme antaneet aikaa, on hyvä mieleinen harrastus ja on isovanhemmat ja hyvä opettaja. luemme, teemme läksyt ja leikimme yhdessä. silti käytös on suoraan sanottuna helvetin huonoa. miten teillä eteni? en jaksa enää uskoa,että asia paranee lapsen kasvaessa, tätä on jatkunut nyt 6vuotta.
ravaamme psykologilla ,psykiatrilla, neurologilla,toimintaterapiassa, perheterapiassa jne. lapselle ei ole diagnosoitu mitään-hän on kouluaineissa hyvä, ei ole keskittymiskyvytön,eikä autistinen. koulu,koti,esikoulu ja päiväkoti ovat kaikki olleet lirissä pojan kanssa. olen neuvoton.
perheessä on muitakin lapsia, he osaavat käyttäytyä normaalisti.olen voimaton esikoisen kanssa;(

 

[vierailija]

Nykyajan lapsilla on ravinnon puute tärkeistä rasvoista ja vitamiineista. Aivot on enimmäkseen rasvaa ja jos ruokavaliossa ei ole tarpeeksi rasvaa niin moni lapsi saa siitä adhd kaltasia oireita.

Osta omega kalapillereitä ja anna niitä. Purkki maksaa 15e ja kestää kuukauden. Jos 15 eurolla lapsen saa kuriin ,se on sen arvonen. Kokeile ennenkuin sanot että ei toimi.

 

[vierailija 2111]

- Pidä AINA sanasi, niin hyvässä kuin pahassa.
- Huutamalla, mankumalla yms. ei saa KOSKAAN mitään
- Älä huomioi kiukuttelevaa lasta
- Huomioi herkästi lasta muuten
- Varaa aikaa enemmän lapselle (karsi menoja niin paljon kuin voit)
- Tehkää yhdessä asioita mahdollisimman paljon (ulkoilu, lautapelit jne.)
- Keskustelkaa säännöistä. Tehkää vaikka paperille ylös teidän perheen säännöt. Huolehdi, että lapsesi tietää säännöistä ja siitä mitä tapahtuu kun niitä rikkoo
- Kerro lapselle myös tunteistasi "äitille tulee paha mieli kun.." Nimeä myös lapsen tunteita.
- Jos lapsi käyttäytyy huonosti esim. ruokapöydässä, poista lapsi pöydästä AINA. Älä anna muruakaan ruokaa, ennen seuraavaa ateriaa.
- Jos illat menee huonosti, muuta iltoja. Voisiko pesut tehdä aikaisemmin/ erilailla? Kuinka iltojen huonoa kierrettä saisi katkaistuksi?
- Älä anna lapselle paljoakaan päätösvaltaa. Lapsi saa päättää esim. laittaako keltaisen vai punaisen paidan ylleen, mutta sinä päätät loput.
- Liittyykö kiukku esim. päiväkotiin? Kohtelevatko hoitajat lastasi asiallisesti?

 

[vierailija]

vieras.
meillä on kotona nyt sama tilanne kun mitä kuvailit tuossa vuosia sitten. poika on nyt 8v ja käsittämättömiä tilanteita tulee päivittäin. huutaa, syyttelee, paiskoo, murisee, karjuu, ärisee,uhmaa. sama opettajalle kuin meille kotona.
meille on neuvottu kiltin pojan tarrat ja liikennevalot. voin kertoa,että lapsea ne ei kiinnosta yhtään. me olemme antaneet aikaa, on hyvä mieleinen harrastus ja on isovanhemmat ja hyvä opettaja. luemme, teemme läksyt ja leikimme yhdessä. silti käytös on suoraan sanottuna helvetin huonoa. miten teillä eteni? en jaksa enää uskoa,että asia paranee lapsen kasvaessa, tätä on jatkunut nyt 6vuotta.
ravaamme psykologilla ,psykiatrilla, neurologilla,toimintaterapiassa, perheterapiassa jne. lapselle ei ole diagnosoitu mitään-hän on kouluaineissa hyvä, ei ole keskittymiskyvytön,eikä autistinen. koulu,koti,esikoulu ja päiväkoti ovat kaikki olleet lirissä pojan kanssa. olen neuvoton.
perheessä on muitakin lapsia, he osaavat käyttäytyä normaalisti.olen voimaton esikoisen kanssa;(

Meilläkin asuu tällainen tapaus, sillä erolla että järjetön käytös ilmenee toistaiseksi vain oman perheen kesken ja satunnaisesti isovanhempien läsnäollessa. aistiyliherkkyyttä löytyy ja aspergeriin/touretteen viittaavaa käytöstä, mutta diagnooseja ei ole. saa nähdä helpottaako elämä koskaan vai kärsiikö muu perhe yhden käytöksestä ikuisesti.

 

[vierailija]

Adhd:ta aika varmasti. Kannattaa lähtee tutkituttaan asiaa, koska se vaikuttaa niin moneen asiaan lapsen ja koko perheen elämään. Kaikki vaivat vaan ei johdu huonosta kasvatuksesta. Voin sanoa oma kohtaisesti että voitte mennä samaan talouteen asumaan adhd lapsen kanssa niin ehkä silmät avautuu. Ei se niin helppoa ole ja siihen rumpaan kuulkaa väsyy. lopussa jos ei apua saada niin se on jokapäiväistä selviytymistä keinolla millä hyvänsä.