Mitä on pettäminen ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja adam_tadam
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

adam_tadam

Vieras
Mielipiteiden vaihdossa heräsi taas henkiin vanha tuttu puheenaihe. Mitä sitten on pettäminen ja uskottomuus ? Tätä on käsitelty monillakin palstoilla hieman eri muodossa ja varmaan joskus tälläkin palstalla. Luin joskus erään, tavallaan radikaalin määritelmän aiheesta ja siinä se oli kiteytetty mielestäni aika hyvin. Vapaasti mukaillen :

Ei ole tarpeen pohtia miten pettäminen tapahtuu - onko se suoranaista sukupuoliyhteyttä, koskettelua, suutelua, virtuaaliseksiä tai eroottissävyistä keskustelua nettikumppanien kera tai yleensäkään salasuhteiden ylläpitämistä. Pettämistä on kaikki sellainen, muiden kuin oman kumppanin kanssa harrastettu seksi-, rakkaus- tai henkilökohtaiseen tunne-elämään kuuluva asia, mitä ei voi avoimesti, rehellisesti ja vääristelemättä tunnustaa kumppanilleen, mitä joutuu peittelemään häneltä tai mitä hän ei hyväksy omalta kumppaniltaan. Monet parithan harrastavat yhdessä virtuaaliseksiä ja todellistakin seksiä muiden parien ja kumppanien kanssa. Samoin monet harrastavat sitä yksinään, oman puolison kuitenkin hyväksyessä asian. Tällaisissa tapauksissa sitä ei voi millään muotoa tulkita pettämiseksi. Vanhemmalle ikäpolvelle pelkästään tunteista puhuminenkin vastakkaisen sukupuolen kanssa on eräänlaista arkipäivän erotiikkaa. Sekin kyllä täyttää pettämisen tunnusmerkit jos mennään hyvin henkilökohtaiselle tasolle ja sen joutuu salaamaan kumppaniltaan.

Mielipiteitä ?


 
Se poikkeaa siinä kohden, että "..muiden kuin oman kumppanin kanssa harrastettu..". Tietysti jos teet sitä jonkun toisen kanssa, mutta sittenhän se ei olisikaan masturbointia :).
 
Miten suhtautua sellaiseen, että mieheni varjelee haukan lailla omaa kännykkäänsä ja viettää päivässä tuntikausia tietokoneensa äärellä tuhoten huolellisesti sivuhistorian. Jättää sinne kyllä silmänlumeeksi kaikkia viattomia osoitteita. Hänellä on useampiakin sähköpostilaatikoita, joiden sisältöä en pääse koskaan näkemään. Jos satun vahingossa paikalle niin laatikot suljetaan kiireen vilkkaa. Kännykkään tulee samaten viestejä kymmeniä kappaleita illassa. Hyvin harvoin hän kertoo niiden lähettäjää tai viestin sisältöä. En kyllä yleensä utelekkaan. Itse kyllä kerron aina tällaiset asiat hyvin avoimesti.

Kun otan asian joskus puheeksi, niin hän syyttää minua yksityisyytensä loukkaamisesta ja että estän häntä elämästä omaa elämäänsä. Hän on kuulemma sosiaalista miestyyppiä, joten tuttaviakin sen mukaisesti.

Minusta nuo kaikki vain ovat suoria osoituksia hänen kaksoiselämästään. Ei tulisi mieleenikään alkaa rähjätä jos hän sattuisi ottamaan oman kännykkäni käteensä. Hän on tietysti oikeassa yksityisyydestään, mutta siltikin. Ystävättäreni joutui petturin uhriksi ja oli sitä mieltä, että mun pitäisi lempata mieheni. Ei normaali parisuhteessa ihminen tunne hänen mielestään tarvetta yksityselämänsä salailuun.

Nuo ekakirjoituksen pettämisen tunnusmerkit ainakin täsmää. Mistä sitä tietystikkään tietää mitä hän viesteissään käsittelee.

 
Ikävä kyllä, todennäköisesti miehesi elää kaksoiselämää. Onko se "vain" virtuaaliseuraa vai jotain muuta sitähän ei voi tietää.
Älä nyt kuitenkaan ala miestä lempaamaan ennen kuin selvität mistä on kyse

Vaadi vastauksi ja sano että sinua ei hämätä, että tuollainen on vain normaalia sosiaalisen elämän ylläpitoa.
Kyllähän niitä viestejä voi tulla niin ettei kumppani aina tiedä kuka lähettellee, mutta jos jatkuvasti useampia eikä tiedä keneltä ne on...
Samoin sähköpostit jos niitä tarvitsee useamman etkä sinä yhtään tiedä kenen kanssa niin paljon viestittelee

Niin sanotusti nosta kissa pöydälle
 
Katjuska: Mä olen joskus tutkinut mieheni puhelinta ja löytänyt viestin josta selvisi että on työmatkallaan ollut toisen naisen kanssa. en tiiä ovatko suudelleet tai naineet mutta tää nainen ainakin siinä viestissä ilmaisi halunsa halata juuri nyt. käytiin tiukat keskustelut ja siitä on nyt 7 vuotta mutta edelleen en pysty luottaan koska edelleen vahtii puhelintaan haukan lailla ,niinku ilmaisit hyvin asian. kotona ollessa puhelin on ain shortsien taskussa tai sitten pois päältä. mies väittää että ei petä mutta hänen puhelimensa ei vaan kuulemma kuulu mulle. vituttaa kun hän sais ihan millon vaan tutkia mun puhelimen. noudatan dr phillin sanontaa että se joka ei petä sillä ei myöskään ole mitään salattavaa. empä tiiä mitä tekis, mies on muuten mahtava, mutta tämä hiertää koko ajan!
 
Kyllä vaan, adamin aloitus on varsin hyvä, siinä on kyllä paljon asiaa.
Katjuska tapauksessa on todella paha luottamupula, se kaivertaa todella pahasti ja syvältä. Eikä suinkaan syyttä.
Voisit keskustella sillä tasolla miehes kanssa, mitä hän miettii. Eli jospa sinulla olis samanlaisia "juttuja".
Voist testata sitä jonkun tutun kanssa, pyydä lähettämään kaikkia viestejä ja ole aina iloinan ja positiivinen kun saat niitä. Älä kuitenkaan paljasta niitä miehelles, huomaat reaktion.

Kaikenkaikkiaan saattaa olla kysymys melko pahasta tapauksesta, siis miehestäs. Sehän on selvä että puhelimet, tietsikat ja muut kirjeet ovat henkilökohtaisia, ei niitä saa missään tapauksessa mennä lukemaan.
Jos kuitenkaan miehesi ei pysty luottamuksellisesti kertomaan sooloilustaan, näyttää pahalta. Teillä on keskustelun paikka, älä anna periksi, nosta kaikki elukat pöydälle.

Hottis68: lla on myös paha luottamuspula. Ilmeisesti sait jotain syytä mennä kronklaamaan miehes puhelinta, se ei ollut hienosti tehty?
Tuosta luottamuspulasta on kyllä mahdoton mennä eteenpäin, se on ja pysyy. Luottamusta ei voi menettää kuin kerran, se on siinä sitten.
 
Ihmeellistä että tollaisia parisuhteita edes on. Omassa liitossani mulla ja miehellänikin on oma yksityiselämämme, mikä ei toiselle kuulu ja ei toista liiemmin edes kiinnosta. Mutta meillä ja mielestäni muillakin sen pitäis olla täysin avointa. Me käytetään samoja sähköpostisoitteita ja joskus kännykin saattaa vahingossa vaihtaa päivän mittaan omistajaa. Meillä on kummallakin samanlainen Nokialainen ja epähuomiossa saattaa lähtee joskus väärä känny mukaan. Toinen jättää yleensä kohteliaisuudesta toisen viestit lukematta eikä niitä tarvi mitenkään salailla. Joskus kyllä luetaan toistemmekin viestejä, kun meillä riittää yhteisiä tuttuja ja asioita. Eikä ne jutut aina niin viattomia ole. Työkamuilta ja likkafrendeiltä tulee joskus turhan roisia alapääsarjan juttua ja niitä naurellaan myöhemmin ukon kanssa yhdessä. Ei edes käy mielessä että toiselta tarvis salailla jotain.

Ja älkää ees luulko että mulla on joku poikkeuksellisen hieno liitto. Tänne nettiin näyttää vaan kerääntyvän sellanen epäonnistuneiden eläjien kerho, joilla suhdekiemurat on jatkuvasti solmussa ja parisuhteissa ei noudateta ees alkeellisimpia pelisääntöjä. Sit yritetään neuvoa toinen toistaan. Monilla noi liitot on tietysti alkuvaiheessa. Jos jonkun kans aikoo viihtyä yhdessä ja nauttia omastakin loppuelämästään, niin silloin toiseen on kyl oltava 100% luottamuksellinen suhde. Herätkää ny ihmiset ja hankkikaa *yhteinen* elämä. Siinä vaiheessa kun hypätään alttarille, pitäis jo tajuta että vieressä on ihminen jonka kanssa on tarkoitus jakaa kaikki. Jos ajatus ei miellytä, kannattais harkita aikomuksia uudestaan.
 
Tervehdys ! Tuttu tilanne tämä kun saa jatkuvasti epäillä puolisoaan virtuaalisuhteista. Tuntuu että tämä asia on kokoajan mielessä, aamulla herätessä ja illalla viimeisenä. Meillä tätä on nyt kestänyt puolisen vuotta, tai ainakin sen verran olen asian tiedostanut. Vaimo on kevään aikana narahtanut jo useamman kerran toisesta puhelimesta, milloin se on pirahtanut kun olen soittanut toiseen, sittemmin toinen puhelin oli taskussa - toinen vapaasti pöydällä ....todella ovelaa! Jokakerta kun hän on jäänyt kiinni on vakuuttanut että hän aikoo jättää nämä suhteensa , keskimäärin 2-3 viikon päästä käry taas käy jossain muodossa.
Uskon että suhteet johtuvat viilentyneistä väleistämme ja pitkään jatkuneesta kylmästä sodasta. Nyt kun asia on tulut ilmi, olemme yrittäneet löytää toisiamme sillä molemmilla olisi tahto pitää perheemme koossa. Olemme jossain määrin onnistuneetkin, olemme harrrastaneet kaikenlaista yhdessä, seksiäkin on lähes päivittäin. SIlti jatkuvasti minulla on tunne että vaimoni on muissa maailmoissa ja näppäilee puhelintaan ja konettaan varsin innokkaasti. Yritän kovasti miettiä että mikä olisi järkevintä, antaako vaimon toimia niinkuin parhaaksi näkee, koska alituinen kyttääminenkin tuntuu raskaalta - vai pitäisikö olla tiukkana ja vaatia täydellistä avoimuutta puhelimen ja netin käytölle ? Mielelläni kuulisin kommentteja myös naisilta jotka rakastavat perhettään eivätkä halua sitä missään nimessä hajottaa, mutta harrastavat virtuaalisuhteista elämänsä suolaksi - miten teidän mielestänne "oman" ukon pitäisi toimia tällaisessa tilanteessa että mielenkiinto virtuaalisuhteisiin vähenisi ja oma alkaisi kiinnostaa enemmän ?
 
Mihin kysymykseen oikeastaan halusit vastauksen ? Siihen, että pitäiskö sinun sallia että vaimosi pettää sinua ? Siihen voit vain sinä tietää vastauksen. Virtuaalipettäminen on samalla tavalla pettämistä, kuten mikä muukin tapa tahansa. Se vaikuttaa teidän liittoonne samalla tavalla ja se johtaa jossain vaiheessa samaan loputulokseen. Ei vaimollasi tunnu olevan todellista halua pysyä sinulle uskollisena- sinun on siis hyväksyttävä tilanne tai otettava ero. Jos et sitten saa vaimoasi avautumaan ja kertomaan ihan rehellisesti pettämisensä syitä. Vain sitä kautta teillä on mahdollisuus saada jotain konkreettista aikaan.
 
Kiitos kommentista Marru. Asiaa. Pitää antaa ajan kulua ja maistella tuntemuksia, en kannata nopeita liikkeitä suuntaan tai toiseen. Olet oikeassa että pettämisen syyt pitäisi saada tietoon, ja kyllä ne tiedossa ovatkin. Kyseessä on pääasiassa vaimoni henk.kohtainen itsetunto-ongelma jossa hän hakee alituista hyväksyntää - keneltäpä muulta sitä parhaiten saa kuin tuntemattomilta miehiltä! Tottakai minäkin yritän kehuissani parhaani, mutta ehkäpä sanani ovat kärsineet inflaation ?
 
Alkuperäinen kirjoittaja nettideittailijan mies 40 v:
Tervehdys ! Tuttu tilanne tämä kun saa jatkuvasti epäillä puolisoaan virtuaalisuhteista. Tuntuu että tämä asia on kokoajan mielessä, aamulla herätessä ja illalla viimeisenä. Meillä tätä on nyt kestänyt puolisen vuotta, tai ainakin sen verran olen asian tiedostanut. Vaimo on kevään aikana narahtanut jo useamman kerran toisesta puhelimesta, milloin se on pirahtanut kun olen soittanut toiseen, sittemmin toinen puhelin oli taskussa - toinen vapaasti pöydällä ....todella ovelaa! Jokakerta kun hän on jäänyt kiinni on vakuuttanut että hän aikoo jättää nämä suhteensa , keskimäärin 2-3 viikon päästä käry taas käy jossain muodossa.
Uskon että suhteet johtuvat viilentyneistä väleistämme ja pitkään jatkuneesta kylmästä sodasta. Nyt kun asia on tulut ilmi, olemme yrittäneet löytää toisiamme sillä molemmilla olisi tahto pitää perheemme koossa. Olemme jossain määrin onnistuneetkin, olemme harrrastaneet kaikenlaista yhdessä, seksiäkin on lähes päivittäin. SIlti jatkuvasti minulla on tunne että vaimoni on muissa maailmoissa ja näppäilee puhelintaan ja konettaan varsin innokkaasti. Yritän kovasti miettiä että mikä olisi järkevintä, antaako vaimon toimia niinkuin parhaaksi näkee, koska alituinen kyttääminenkin tuntuu raskaalta - vai pitäisikö olla tiukkana ja vaatia täydellistä avoimuutta puhelimen ja netin käytölle ? Mielelläni kuulisin kommentteja myös naisilta jotka rakastavat perhettään eivätkä halua sitä missään nimessä hajottaa, mutta harrastavat virtuaalisuhteista elämänsä suolaksi - miten teidän mielestänne "oman" ukon pitäisi toimia tällaisessa tilanteessa että mielenkiinto virtuaalisuhteisiin vähenisi ja oma alkaisi kiinnostaa enemmän ?

En tiedä mikä auttaisi. Ole onnellinen kun vaimosi ei petä sinua oikeassa elämässä. Tiedätkö varmasti että vaimosi harrastaa virtuaaliseksiä? Minä olen ollut hiukan samassa tilanteessa. Mies sanoo että ovat vain ystäviä ja kirjoittelevat edelleen.
Minun ratkaisu oli se että etsin itselleni miehen meilikaveriksi ja hyvän tyypin löysinkin.
Nyt ollaan molemmat tyytyväisiä ja meidän arkielämä on parantunut ja seksi ym. sujuu paremmin kuin ennen. Olen oppinu tajuamaan miestäni paremmin tämän meilikaverin ansiosta.

 
Tiina, kiitos kommentista ! Olen harkinnut myös että hankkisin itselleni meiliseuraa, mutta ajatus toisaalta tökkii. Tuntuu että menisikö tämä paketti ihan sekaisin, jos molemmilla on samaan aikaan sutinoita - mene ja tiedä! Toki jos suhteet pystyisi pitämään virtuaalitasolla niin voisi auttaakin, mutta entäpä jos joku osapuoli haluaakin enemmän??? Toisaalta ymmärrän että nämä virtuaalisuhteet voivat olla varsin "terapaeuttisia" - kuten sinäkin mainitsit että niiden myötä olet oppinut tajuamaan miestäsikin paremmin. Tsemppiä sinulle !
 
Lähtökohta parisuhteen ulkopuolisissa virtuaalisuhteissa ja tosielämän suhteissa on usein kyseenalainen. Suhteet, keskustelunaiheet ja niihin liittyvä tunne-elämä ovat salaisia. Tokihan liiton ulkopuolisia ystävyyssuhteita tulisi olla, mutta ollaan väärillä linjoilla jos on kyse vastakkaisesta sukupuolesta ja keskusteluissa keskitytään rakkauselämään ja erotiikkaan liittyviin haaveisiin. Tai haetaan nimenomaan miehistä tai naisellista olkapäätä omille murheille. Nuo kaikki tarpeet ja aiheet ovat sellaisia, joiden vuoksi meillä yleensä on elämänkumppani. Tässä kai pätee hyvin se periaate, että jos suhteessa tai keskustelunaiheissa ei ole mitään peiteltävää, tilanne on kaikin puolin hyväksyttävä. Yleensä pitkissä ja onnistuneissa liitoissa eletään, kuten "Rakel" aiemmin kuvasi. Eiväthän parisuhteen solmutkaan ikinä aukene jos niistä ei keskustella sen oman kumppanin kanssa. Nämä ulkopuoliset suhteet saattavat pahimmillaan viedä meiltä tarpeen käsitellä tunteita oman puolison kanssa. Oma tunne-elämä saattaa lyhytaikaisesti parantua ja helpottua, mutta parisuhteen ongelmat pysyvät ja pahenevat. Paha tai tyydyttymätön olo pitää pystyä näyttämään eikä jäädä vatvomaan sitä tai haaveksimaan pilvilinnoista ulkopuolisen osapuolen kanssa.
 
Kiitti sinulle "nettideittailijan mies 40 v" :)

Aina on olemassa vaara että kun mies ja nainen kirjoittelee, niin toisen ajatukset menee liian pitkälle. Kirjoittelussa on ehkä hiukan tiettyä värinää kokoajan, mutta se on mukavaa piristystä, kunhan sen osaa pitää oikealla tasolla. Sitä samaa mitä on esim. työpaikoilla ja muualla elämässä.

Minä olisin tuhonnut avioliittoni, jos en olisi löytänyt niin hyvää ystävää meilien kautta. Minulla oli samat ajatukset kuin sinulla, tilanne oli aika kestämätön. Meillä toimii tämä ratkaisu, mutta jos etsit netistä ystävää, niin älä kirjoittele vapaille naisille. Eivät he pysty ymmärtämään sinua ja alkavat ehkä odottaa liikaa ja tulee sitä kautta vaikeuksia.

Tsemppiä sinulle!!!
 
Minä olen varmaan turhan jyrkkäkin näissä jutuissa, mutta olen seurannut läheltä niin monen virtuaali- ,tms. -suhteen kehittymistä etten hyväksy niitä useastakaan syystä. Onko se edes avioliiton pelastus jos ainoa keino pitää se pystyssä on elää kaksoiselämää tahollaan ? Ovatko kaikki keskusteluaiheet ja paljastukset oikein toista puolisoa kohtaan ? En minä ainakaan katso oman siippani oikeudeksi käsitellä liittomme tilaa, omia edesottamuksiani tai niiden aiheuttamia pettymyksiä ulkopuolisen naisihmisen kanssa. Myös minulla on oikeus yksityisyyteen. Ja näissä nettisuhteissa on valitettavasti turhan usein kyse liiallisistakin lisävärinöistä. Liikutaan pahan kerran pettämisen tiellä jos omissa seksuaalisissa haavekuvitelmissa keskitytään nettituttavan kanssa piehtarointiin. Ihan todellista pettämistä se on, sanon minä.
 
Omasta kokemuksesta voin kertoa, että poikkeuksetta 'viattomana' alkanut mailaussuhde on muuttunut seksisuhteeksi. Olen itse eronnut mies, mutta sinkkuunnuttuani jokunen vuosi sitten, meilailin muutaman varatun naisen kanssa ja kaikki mailisuhteet muuttuivat aika pian seksisuhteiksi. Noh eihän se minua haitannut, mutta näiden naisten miehet olivat toista mieltä.
 
Tosi hyviä kannanottoja. Olen ajatellut ehdottaa avoimuutta netti/gsm-asioissa mikäli suhdetta jatketaan. Jos on tarvetta pitää yksityisyydestään kiinni useiden käryjen jälkeen niin eikö ole selvää että se kielii suhteiden ylläpidosta edelleen ??? Onko mielestänne liikaa vaadittu että pelataan avointa peliä luottamuksen palauttamiseksi ? Tätä asiaa on nyt soudettu ja huovattu puoli vuotta lähes päivittäin. Suhdetta meillä on takana 14 vuotta joten ihan pienestä en haluaisi periksi antaa, mutta pitäähän tässä joku tolkku olla.
 
Turha yleistää että naisen ja miehen meilaaminen johtaa aina tapaamiseen ja pettämiseen. Jotkut tietysti sellaista haluavat ja etsivät ja niin tekevät.

Onko aivan mahdottomuus uskoa miehen ja naisen ystävyyteen? Miksi heti ajatellaan että kyse on suhteesta? Minä olen pari vuotta kirjoitellut miehelle vaikka varattu olenkin. Ei tulisi mieleenkään tavata häntä ja alkaa suhteeseen. En pilaa ystävyyttä sellaisella.

En tietenkään arkaluontoisia asioita kirjoittele. Eiköhän jokainen osaa rajan vetää siihen mistä on sopivaa kirjoittaa. Minä uskon miehen ja naisen väliseen ystävyyteen.
 
Tuntuu jotenkin niin kurjalta huomata ja tuntea että oma kumppani saa virtaa joltain ulkopuoliselta. Tuntee siis itsensä riittämättömäksi kun ei enää pysty tarjoamaan riittävästi värinää puolisolleen. ( Tiedän että voisin olla monissa asioissa rakastettavampi - vaikkakin ; ylläpidän talouttamme, huolehdin lapsista etc, harrastamme seksiä päivittäin , yllätän puolisoani etc....)Ikäväähän tässä on se että tähän deittailuun jää mitä ilmeisemmin koukkuun , ja vaikka välillä palaisikin kuiville niin kynnys palata virtuaalikumppaneiden luo on todella matala. Antaahan pieni salasuhde kaivattua jännitystä ja vipinää elämään, joka muuten on arkista ja tylsää. Mutta te jotka tätä harrastatte, kertokaa nyt ihmeessä mikä olisi mielestänne puolisolta järkevin tapa reagoida, haluatteko oikeasti että tätä katsellaan läpi sormien vai kerjäättekö kenkää perseelle ??? Komments, please!
 
"( Tiedän että voisin olla monissa asioissa rakastettavampi - vaikkakin ; ylläpidän talouttamme, huolehdin lapsista etc, harrastamme seksiä päivittäin , yllätän puolisoani etc....)Ikäväähän tässä on se että tähän deittailuun jää mitä ilmeisemmin koukkuun , ja vaikka välillä palaisikin kuiville niin kynnys palata virtuaalikumppaneiden luo on todella matala."

Kommentoin juuri Kristallipallopalstan juttuun Jämsän surmasta.
Jos tosiaan olet mies 40 vee ja noin kunnollinen, niin vaimosi saa katsoa tiukasti itseään peiliin.

Meitä rentun ex-ruusuja aina parjataan siitä, että olemme valinneet väärän miehen. En edes osaa kuvitella miltä elämä olisi tuntunut sinun tyylisen kultapalan kanssa.

Vaimolla on liikaa aikaa ja hän käyttää sen väärin. Minullakin on aina huono omatunto netissä roikkumisesta, mutta liikun vain Elleissä ja www.suomi24/avioeropalstalla. Yritän kirjoittaa asiaa ja viestejä, joista on jotain hyötyä Elleille.

Tietokone on nettipankki, tiedoton googletuspaikka. Ei tätä ole tarkoitettu sivusuhteiden pyöritykseen. Ei varsinkaan työajalla.

Helsingissä keskustellaan kaduille pissimisestä ja yleisellä paikalla suutelusta, jos oikein ymmärsin lehtijuttuja huonolla svenskan taidolla.

Milloin toimittajat alkavat kirjoittaa tästäkin ongelmasta. Netin käyttö on mennyt täysin omituiseksi. Tämä on tosiaan maailman suurin kaatopaikka Radio Suomen miesjuontajaa lainaten.

Kirjoitan viestejä, joita ex-aviomieheni joskus lukee. Hän toipuu pikkuhiljaa eikä enää pelkää minua.

Suomessa on näköjään vieläkin omituisempia pareja kuin me aikoinaan olimme.

Katson tätä ruutua ja huomaan ruudun vasemmassa alakulmassa vesipisaroita.
Ehkä olen pärskinyt niin pahasti tai sitten tuo vasemmalla oleva vesipannu on pärskyttänyt roiskeita.

Pettäminen on vakava asia. Sinuna en katsoisi tuota touhua yhtään.
 
Kiitos persoonallisesta vastauksesta ; ) !!! Olen samaa mieltä että tämä nettihömpötys on mennyt liian pitkälle. Itse olisin valmis heittämään nämä rakkineet pois kodistani, olen sen muutaman kerran tehnytkin , mutta aina joku on hakenut läppärit sisään roskiksesta.

Tsemppiä ja elämäniloa kesääsi !!!
 
Mr 40, paljon sinä teet perheesi eteen ja yrität parantaa teidän avioliittoa. Onko vaimosi sanonut miksi hän tarvitsee nettisuhteita? Onko hänellä oikeita ystäviä lainkaan? Käykö hän ravintoloissa tai tyttöporukassa ulkona?

Hieman saman kokeneena sanon ettet saisi kuitenkaan vahtia vaimoa liikaa. Se syö liikaa sinua, jos mietit sitä jatkuvasti. Minut se oli kuluttaa loppuun.

 
Moi Tiina ! Kiitos hyvästä vinkistä, yritän keskittyä muuhun elämään ja antaa vaimon tehdä mitä parhaaksi näkee....toki annnan hänelle hyvät kyydit joka ilta...
Vaimollani on kyllä liuta naisystäviä, sen puolen hän kyllä osaa ihan hyvin. Kuppiloissa hän ei juurikaan viihdy, enemmänkin istuvat iltaa, kahvittelevat mammojen kanssa, näin olen ymmärtänyt...enkä oikeasti muuta epäilekään.
No, onneksi kohta alkaa metsästyskausi, minä poika lähden lintujahtiin, ja voihan sitä lapissa joskus törmätä etelän ruskaretkeilijöihin ;-)
 
Moi mr 40 ! Onhan teilllä pullat kuitenkin aika hyvin uunissa, kun seksiä on noin paljon (olisipa meilläkin...) ja molemmat haluaa pitää perheen koossa.

Kun luet tätä palstaa niin huomaat kuinka paljon on pareja joista toinen osapuoli elää seksin suhteen puutteessa. Tuntuu kuin olisi entistä enemmän meitä naisia jotka eivät saa tarpeeksi seksiä.

Kuinka paljon onkaan liittoja, joissa ei pystytä edes puhumaan ongelmista, kun ei toinen suostu edes tunnustamaan että jokin on pielessä.

Nauti elämästä mr 40, mutta älä innostu liikaa niistä ruskaretkeilijöistä ;)
 

Similar threads

Yhteistyössä