Mitä nyt teen? Prkl..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Lasten isä halusi laskettaa elatustuen uusiksi ja siellä ilmeni sellainen että hän on maksanut liian vähän parin vuoden ajan.. Hän ei allekirjoittanut tätä ja nyt sain oikeusaputoimistosta kirjeen jossa isä vaatii nollasopimusta.. Siis oikeasti.. Mitä hemmettiä nyt sitten?! Mulla on vajaat tunnit viikossa töitä ja palkka kk huikeat 900-1200€ ja minimi elatustuki kelalta kahdelle lapselle. Voinko olla hyväksymättä tuota? Ja jos alan tappeleen vastaan niin entäpä jos häviän? Isä on töissä ja ilm tienaa ihan ok ja lapset asuu vuoro viikoin molemmilla. Isä on aikoinaan sotkenut asiansa ja elatustukia on mennyt ulosottoon..
 
Eikai vuoroviikko systeemillä kumpikaan maksa mitään? Tai no saattaisi maksaa jos sinä olet ainut huoltaja. Mutta seuraavanahan mies hakisi yhteishuoltajuutta kerta ovat viikko-viikko.
 
Kyseessä on maailman typerin mies, jos vuoroviikkosopparilla maksaa senttiäkään äidille.

Älkää nyt jumaliste kukaan mies KOSKAAN suostuko moiseen. Älkääkä ikinä, koskaan suostuko lastenvalvojan(yleensä nainen) ensimmäisiin ehdotuksiin, oli tapaamismalli mikä hyvänsä. Ottakaa vaikka kulutusluottoa ja palkatkaa juristi, mikäli ette halua maksaa vuosikausia ex-puolisonne elatuksesta. Laki määrää elatuksen lapselle, mutta todellisuudessa se on kuukausittain ex-puolison tilille tipahtava mukava summa jonka hän voi vapaasti käyttää omiin kuluihinsa. Ja useat käyttävät.

Älkää ikinä antako periksi ja myöntykö.
 
168,00 €/lapsi/kk on maksimi perusteltu elatusmaksukatto, mikäli lapset majoittuvat etävanhemman luona kahtena viikonloppuna kuussa. Useimmissa tuloluokissa maksun tulee olla pienempi.Tuon edellämainitun joutuu maksamaan vain todella hyvätuloinen etävanhempi.

Jos käytössä on vuoroviikkojärjestelmä tapaamisten osalta, niin mitään kuukausimaksuja ei ole eikä tule.

Moni maksaa enemmän, mutta turhaan. Kannattaa riitauttaa, etävanhempi voi säästää pitkän pennin vuodessa.
 
Lasten elintaso pyritään säilyttämään saman suuntaisena kuin se on ollut ennen vanhempien eroa.
Eron jälkeen elintaso nousee yleensä lasten pääasiallisella huoltajalla.
Tämä "yleensä" oleva henkilö on pienipalkkainen tai työtön-/kotiäiti, joka jo ennen eroa on kustantanut lasten kulut ja osaltaan asumiskulut. Mies on näennäisesti osallistunut menoihin.

Eron jälkeen huoltaja saa tuloihin soviteltua asumistukea, lapsilisät korotettuna 53,30€/lapsi, elatusmaksut vähintään 156,39€/lapsi ja hyvin hoidetussa järjestelyissä elatusmaksu on suurempi + pari vapaata viikonloppua kuussa.

Jos vanhemmat vuorottelevat viikottain, niin ei tietenkään tule saada jotain ekstraelatusmaksuja. Molemmat osallistuvat lasten huolehtimiseen saman verran. Pitäisi olla hyvin tyytyväinen, jos saa minimin elatusmaksuja tähän päälle. Ja ne maksuthan kuuluu lasten huolehtimiseen.
 
Entä lasten vaatteiden ostaminen, harrastukset, hoitomaksut jne.?

Ap:n tuloilla ei taida hoitomaksuja mennä. Harrastukset voi maksaa puoliksi. Vaatteiden osalta kannattaa suosia kirppiksiä ja edullisia vaatteita ja keskustella esim. haalareiden, kenkien yms osalta siitä, että ne voitaisiin maksaa puoliksi, tai jos toinen vanhempi on huomattavasti parempituloinen, hän voi ehkä sitten maksaa ja ostaa nuo.

Jos lapset ovat vuoroviikoin, silloinhan lastenhoito ei ole pääasiassa lähivanhemman (tässä tapauksessa äidin) velvollisuus. Ja pitää muistaa sekin, että lähivanhempi saa Kelasta lapsilisät yms tuet, mutta etävanhempi ei saa mitään, eikä etävanhemman osalta Kela huomioi lasten asumista edes asumistuessa, vaikka kuinka olisi vuoroviikot. Joen eihän se kauhean reilua ole, että lapset asuvat molempien kanssa, mutta vain "lähivanhempi" saa tuet ja lisäksi "etävanhemman" pitää maksaa "lähivanhemmalle lisätukeakin. Näissä vuoroviikoissahan käytännössä kumpikin on lähivanhempi, vaikkei Kela sitä tunnistakaan.

AP:lle sellainen, että jos kerran miehen tulot ovat muuttuneet sen verran, että edellytykset nollasopimukseen ovat, niin typerää on lähteä siitä tappelemaan. Niin se menisi ydinperheessäkin, että jos toisen tulot putoavat, se vaikuttaa toisenkin elämään. Tässä tapauksessa on lasten etu, että myöskään isän talous ei joudu liian tiukoille, koska isä kuitenkin pitää lapsia luonaan oman puolikkaansa.

Pitää muistaa se, että elatusmaksu ei ole mikään lähivanhemman "saavutettu etu".
 
Lasten elintaso pyritään säilyttämään saman suuntaisena kuin se on ollut ennen vanhempien eroa.

Ei suinkaan. Jos etävanhempi on miljonääri ja ydinperheenä oli totuttu elämään miljonäärin elämää, niin ei se sitä tarkoita, että eron jälkeen miljonäärin pitää kustantaa luksuselämä eksälleen ja lapsille jotka asuvat tämän kanssa.

Ja elintaso ei aina muutenkaan ole vakio. Jos etävanhempi jää työttömäksi, niin lähivanhemman on turha vaatia "samaa vanhaa elintasoa". Kyllä elintaso voi muuttua ydinperheessä eläessäkin, jos joudutaan vaikka työttömäksi, tulee sairauksia, tms.

Ei muutenkaan kyse ole elintasosta vaan laskennallisten kulujen kattamisesta. Elinkustannuksiksi lasketaan tietty euromäärä, jonka lisäksi kuluiksi lasketaan esim. harrastuskulut. Mutta mitä tahansa ei voi vaatia etävanhempaa maksamaan vain sen vuoksi, että "olihan meillä tämä ydinperheenäkin". Esim. jos lapset tottuivat ydinperheessä asumaan merenrantahuvilassa, mutta etävanhemman tulot riittävät vain kaupungin vuokrakaksioon Vesalassa, niin se on sitten niin. Lähivanhempi ei siis pääse eksänsä kustantamana uuteen merenrantahuvilaan vain lasten elintasoon vedoten ;)
 
Mua jaksaa ihmetyttää miten elatusavun määrä voi riippua tuloista. Syökö ne lapset enemmän jos etävanhempi tienaa paremmin, vai mitenkä?

Tässä on tosin sekin puoli, että pienituloisen ei tarvitse maksaa elatusapua, joten riippuuhan sen määrä tuloista toki tähänkin suuntaan. Mutta yleensä se tulojen mukaan maksettava elatusavun määrä tarkoittaa lähinnä sitä, että joku maksaa 150 eur kun joku toinen maksaa vaikka 300 eur. Ja tapaamispäivät otetaan huomioon elatusapua laskettaessa samoin kuin lähivanhemman omat tulot.
 

Yhteistyössä