Mitä mieltä? (Yrittäjän lapsien päivähoito)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "emppu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="wieras";30798015]Siksi koska meillä lapset ovat yksityisessä päiväkodissa, joka noudattaa tiettyä pedagogiikkaa. Ei siis mikään kunnallinen tai kunnan/kaupungin ostopäiväkoti, missä hinnat ovat mainitsemaasi hintaluokkaa.[/QUOTE]

No sitten varmaan pidätte lapsenne siellä koko rahan edestä. :D
 
[QUOTE="wieras";30798015]Siksi koska meillä lapset ovat yksityisessä päiväkodissa, joka noudattaa tiettyä pedagogiikkaa. Ei siis mikään kunnallinen tai kunnan/kaupungin ostopäiväkoti, missä hinnat ovat mainitsemaasi hintaluokkaa.[/QUOTE]

Harvoin yksityisissä päiväkodeissa ne maksut kovin montaa kymppiä enempää maksavat, ainakaan Helsingissä. Kaupunkihan maksaa osan niistä maksuista, joten etenkin yli 3-vuotiaiden hoito yksityisessä päiväkodissa on melkein saman hintaista kuin kunnallisella.
 
Lähtökohtasesti kunnallinen päivähoito on järjestetty sitä varten että vanhemmat pystyy käymään töissä, maksamaan palkastaan veroja ja niillä sitten kustannetaan sitä päivähoitoa. Minusta on julkisten palveluiden väärinkäyttöä jos vanhemmat näkee päivähoidon vanhempia varten järjestettynä palveluna että saa vapaa-aikaa omista lapsistaan. Päivähoitomaksu on mitättömän pieni, pienituloset parhaimmillaan saa sen ilmaseksi. Jos lapsi on iso, viihtyy varmasti hoidossa, hoitopäivät on kohtuullisia ja ryhmä keskiverrosta poiketen todellisuudessakin (ei siis vain vanhempien mielikuvissa) rauhallinen, en näe ongelmaa siinä että satunnaisesti lapsi on hoidossa sen aikaa että vanhempi käy lääkärissä tai poikkee matkan varrella vartin kaupassa. Mutta mä en vaan pysty ymmärtämään, miten joku nauttii omasta vapaa-ajasta tietäen, että lapsi on sen takia pitkän päivän päiväkodissa. Etenkin jos kyse on kovin pienestä lapsesta. En minäkään suostuis siihen, että vaikka mies vaatis minua tekemään säännöllisesti pidempää työpäivää, jotta hän saa harrastaa. Siitä huolimatta että viihdyn omassa työssäni hyvin.
 
[QUOTE="...";30798023]Harvoin yksityisissä päiväkodeissa ne maksut kovin montaa kymppiä enempää maksavat, ainakaan Helsingissä. Kaupunkihan maksaa osan niistä maksuista, joten etenkin yli 3-vuotiaiden hoito yksityisessä päiväkodissa on melkein saman hintaista kuin kunnallisella.[/QUOTE]

Niin varmaan ovatkin, mutta vaan noissa yksityisissä ostopäiväkodeissa joilta kunta ostaa hoidon palveluna. Kunta/kaupunki eivät osta yleensä palveluja hoitopaikoista jotka noudattavat jotain pedagogiikkaa. Minä näen tässä suuren eron yksityisen ja toisen yksityisen hoitopaikan välillä. Meillä maksaa yksityisessä hoito n. 150 €/lapsi enemmän kun mitä tavallisessa päivähoitopaikassa. Ja tiedän paikkoja missä hoito on yksityisellä vielä kalliimpaa.
 
[QUOTE="wieras";30798015]Siksi koska meillä lapset ovat yksityisessä päiväkodissa, joka noudattaa tiettyä pedagogiikkaa. Ei siis mikään kunnallinen tai kunnan/kaupungin ostopäiväkoti, missä hinnat ovat mainitsemaasi hintaluokkaa.[/QUOTE]

Jos omasta pussista maksaa lapsen päivähoidon, on talouden osalta lapsen pitäminen päiväkodissa perheen oma asia. Ehkä siellä on rauhallisempaakin, en tiedä.
 
[QUOTE="Hömelö";30798053]Jos omasta pussista maksaa lapsen päivähoidon, on talouden osalta lapsen pitäminen päiväkodissa perheen oma asia. Ehkä siellä on rauhallisempaakin, en tiedä.[/QUOTE]

No voin kertoa että lapsia pidetään se aika hoidossa mikä on välttämätöntä. Joskus saatan käydä kaupassa ennen kuin haen lapset ja kaupassa käyntiin menee max. puoli tuntia ja sitä varten lähden aiemmin myös töistä tai sitten mies on hakenut lapset. Emme siis siltäkään osin venytä lasten hoitopäivää koska se on mielestäni väärin lapsia kohtaan, vaikka hoidossa viihtyvätkin.
 
[QUOTE="Hömelö";30798040]Minusta on julkisten palveluiden väärinkäyttöä jos vanhemmat näkee päivähoidon vanhempia varten järjestettynä palveluna että saa vapaa-aikaa omista lapsistaan. [/QUOTE]

On myös yhteiskunnan etu, että lasten vanhemmat pysyvät täysijärkisinä ja hyväntuulisina. Ja moni tarvitsee omaa aikaa pysyäkseen täysijärkisenä ja hyväntuulisena. Monella harrastus voi hoitua helpoiten ja nopeimmin työmatkalla, kun ei tarvitse käyttää aikaa edestakaisin ajeluun. Jos lähtee erikseen harrastamaan illalla, siihen tuhrautuu matkoinen helposti lapsen kotonaoloaika kokonaan tai lähes kokonaan. Kun vanhemmat voivat hyvin, myös lapsista kasvaa varmemmin täysipainoisia yhteiskunnan jäseniä, jotka eivät kuormita yhteiskuntaa kouluhäiriköinnillä, mielenterveyspalveluiden tarpeella, aikuisena työttömyydellä, jne. jne.

Veikkaan, että juuri kukaan ei pidä lapsia tarhassa harrastustensa takia _joka_päivä_ pidempään päiväkodissa, joten kuinka suuri tämä ongelma on oikeasti? Luulisin, että osa vanhemmista käyttää toisinaan, ehkä kerran-pari viikossa, ehkä tunnin-pari pidempään hoitoa harrastuksen tai vaikka ripeästi sujuvan kaupassakäynnin takia. Luulisin myös, että hyödyt (kun hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia) ovat suurempia kuin näiden muutamien ekstrahoitotuntien aiheuttamat haitat, jos niitä haittoja nyt ylipäätään on. Yleensä ajatellaan, että lapselle ulkoilu on hyvästä, mutta yhtäkkiä ulkoilu muuttuukin pahaksi, kun se tapahtuu päiväkodin pihassa? Ulkoiluaikaahan se vanhemman kauppa- tai harrastuskäynti nimenomaan yleensä pidentää.
 
Maksut pitäisi määräytyä hoidossa käytettyjen tuntien perusteella.
Eli vanhemmat ostaa tietyn määrän tunteja per päivä.
Näin kustannukset kohdentuisi oikein.
Karsisi myös turhia tunteja pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nöinnn;30798143:
Maksut pitäisi määräytyä hoidossa käytettyjen tuntien perusteella.
Eli vanhemmat ostaa tietyn määrän tunteja per päivä.
Näin kustannukset kohdentuisi oikein.
Karsisi myös turhia tunteja pois.

Samaa mieltä.
 
On myös yhteiskunnan etu, että lasten vanhemmat pysyvät täysijärkisinä ja hyväntuulisina. Ja moni tarvitsee omaa aikaa pysyäkseen täysijärkisenä ja hyväntuulisena. Monella harrastus voi hoitua helpoiten ja nopeimmin työmatkalla, kun ei tarvitse käyttää aikaa edestakaisin ajeluun. Jos lähtee erikseen harrastamaan illalla, siihen tuhrautuu matkoinen helposti lapsen kotonaoloaika kokonaan tai lähes kokonaan. Kun vanhemmat voivat hyvin, myös lapsista kasvaa varmemmin täysipainoisia yhteiskunnan jäseniä, jotka eivät kuormita yhteiskuntaa kouluhäiriköinnillä, mielenterveyspalveluiden tarpeella, aikuisena työttömyydellä, jne. jne.

Veikkaan, että juuri kukaan ei pidä lapsia tarhassa harrastustensa takia _joka_päivä_ pidempään päiväkodissa, joten kuinka suuri tämä ongelma on oikeasti? Luulisin, että osa vanhemmista käyttää toisinaan, ehkä kerran-pari viikossa, ehkä tunnin-pari pidempään hoitoa harrastuksen tai vaikka ripeästi sujuvan kaupassakäynnin takia. Luulisin myös, että hyödyt (kun hyvinvoivat vanhemmat kasvattavat hyvinvoivia lapsia) ovat suurempia kuin näiden muutamien ekstrahoitotuntien aiheuttamat haitat, jos niitä haittoja nyt ylipäätään on. Yleensä ajatellaan, että lapselle ulkoilu on hyvästä, mutta yhtäkkiä ulkoilu muuttuukin pahaksi, kun se tapahtuu päiväkodin pihassa? Ulkoiluaikaahan se vanhemman kauppa- tai harrastuskäynti nimenomaan yleensä pidentää.
Se on taas se iänikunen "hyvinvoiva vanhempi" -kortti käytössä... Edelleenkään en suostuis itse siihen, että tekisin viikossa tunnista muutamaan tuntiin ylitöitä ihan vaan siksi että mies sais harrastaa sen aikaa. Enkä käsitä, miten pieni lapsi laitetaan samaan tilanteeseen ja se on sitte ok. Miksi sitä omaa aikaa ei voi ottaa sillon kun lapsi on toisen vanhemman kanssa kotona? Vaan ei kun se oma aika on otettava niin että lapsi on sen ajan päiväkodissa. Sääliksi käy kyllä koko perhe jos arki on niin rankkaa ihan tavallisessa kahden aikuisen perheessä, että jos vanhemmat tinkii omista harrastuksista tai vapaa-ajasta sen verran, ettei lasta turhaan pidetä päiväkodissa niin jo on elämä niin vaikeeta että aletaan kaltoinkohtelemaan lapsia. Eiköhän se monille ole lähinnä tarjoutunu mahdollisuus, mikä halutaan käyttää kun itseä sattuu huvittamaan, ei suinkaan välttämättömyys mistä luopumalla perhe joutuu katuojaan ja lapsista kasvaa hulttioita.
 
Surkuhupaisaa miten osa vanhemmista puolustelee jotain joskus hyvinkin kyseenalaisia valintojaan sillä, että näin jaksan olla parempi vanhempi. Lapset on aika haastavia, niin minä painan pitkää työpäivää vaikkei välttämättä tarvitsiskaan, koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Käytän rahani kunnollisten lasten ulkovaatteiden sijaan baariviikonloppuihin, koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Pidän puolet kesälomastani lapsen päiväkodissa, koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Pidän pienen lapseni päiväkodissa omien harrastusteni ajan, koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Olen ihan keskivertovauvan kanssa kotona ja tuuppaan taaperon päiväkotiin koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Syötän lapsille pelkkiä eineksiä koska näin jaksan olla parempi vanhempi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nöinnn;30798143:
Maksut pitäisi määräytyä hoidossa käytettyjen tuntien perusteella.
Eli vanhemmat ostaa tietyn määrän tunteja per päivä.
Näin kustannukset kohdentuisi oikein.
Karsisi myös turhia tunteja pois.

Todellakin ja tähän se varmasti menee pikkuhiljaa. Jos haluaa viettää laatuaikaa itsekseen työajan ulkopuolella ja pitää lapset päiväkodissa niin varmaan voi sitten maksaakin siitä ajasta.
 
En tiedä miten päiväkodeissa menee mutta meillä perhepäivähoitajalla tai isovanhemmilla pidän pojan aina klo 10.30-15 välisen ajan hoidossa, ellei ole pakko hakea kesken pois. Tämä siksi, että ruoka on 11 maissa ja sitten päikäreille. Päikkäreiden jälkeen välipala ja n. klo 15 se on syöty. eli jos pääsen vaikka kahdeltatoista koulusta niin en hae poikaa kotiin, vaan teen omia juttujani.

Välillä saatan viedä pojan aamulla pariksi tunniksi hoitoon jos haluan käydä jumpalla. Välillä vien yhdeksältä, että ehdin käydä jumpalla ennen koulua. Välillä taas haen klo 16 jos käyn salilla koulun jälkeen. Olen kokenut kivemmaksi sen, että harrastan omat liikunnat pojan ollessa hoidossa (jos mahdollista) ja sitten vietetään ilta ihan rauhassa yhdessä. Vapaapäivät pidän pojan yleensä kotona, ellei ole koulutöitä mitä pitää tehdä. Toki jos lapsi olisi tarhassa niin olisin tarkempi siitä etten pidä ylimääräistä. Nyt poika osittain isovanhemmilla ja osittain perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitopäivinä olen tarkempi, ettei liian pitkää päivää tule.

En ymmärrä ajatusta että lapset voi olla hoidossa vain tarkasti vanhempien työajan. Joissain tapauksissa se ei ole edes järkevää. Esim. päikkäriaikaan on typerää hakea lapsi pois. Toki ei ole reilua että lapsi on joka päivä hoidossa klo 7-17 sen takia, että vanhemmilla on omia menoja. Mun mielestä tässä asiassa järki ja kohtuus, eikä äärimmäisyyksiä kumpaankaan suuntaan.
 
[QUOTE="Hömelö";30799215]Se on taas se iänikunen "hyvinvoiva vanhempi" -kortti käytössä... Edelleenkään en suostuis itse siihen, että tekisin viikossa tunnista muutamaan tuntiin ylitöitä ihan vaan siksi että mies sais harrastaa sen aikaa. Enkä käsitä, miten pieni lapsi laitetaan samaan tilanteeseen ja se on sitte ok. Miksi sitä omaa aikaa ei voi ottaa sillon kun lapsi on toisen vanhemman kanssa kotona? Vaan ei kun se oma aika on otettava niin että lapsi on sen ajan päiväkodissa. Sääliksi käy kyllä koko perhe jos arki on niin rankkaa ihan tavallisessa kahden aikuisen perheessä, että jos vanhemmat tinkii omista harrastuksista tai vapaa-ajasta sen verran, ettei lasta turhaan pidetä päiväkodissa niin jo on elämä niin vaikeeta että aletaan kaltoinkohtelemaan lapsia. Eiköhän se monille ole lähinnä tarjoutunu mahdollisuus, mikä halutaan käyttää kun itseä sattuu huvittamaan, ei suinkaan välttämättömyys mistä luopumalla perhe joutuu katuojaan ja lapsista kasvaa hulttioita.[/QUOTE]

Mitkä asiat ovat mielestäsi sallittuja tehdä vanhemman hyvinvoinnin vuoksi, vai ovatko mitkään?

Katuojan ja täydellisen hyvinvoinnin välissä on aika paljon harmaan sävyjä. Esimerkiksi liikuntaa kiistatta tarvitaan sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tuskin sitä heti joutuu katuojaan jos ei hoida kuntoaan, mutta ennen pitkää (joillakin jo hyvin nopeasti) terveys prakaa, jos ei liiku. Energiatasoissa ja stressinsietokyvyssä liikkumattomuuden ainakin aiemmin aktiivisesti liikkunut ihminen huomaa hyvin nopeasti, ja varmasti nämä muutokset heijastuvat perheeseenkin. Jos arkena sekä isä että äiti käyvät liikkumassa muutaman kerran viikossa (mikä on kunnon kannalta aivan minimi, vähemmän kuin liikuntaa suositellaan harrastettavaksi) ilta-aikaan, niin siinä ei lopulta välttämättä jää koko perheen yhteistä aikaa lainkaan kun aina jompi kumpi vanhemmista on poissa. Ainakin meidän perheessä liikunta hoituu keskustassa, missä työpaikatkin ovat, ja jos liikkumassa käy työmatkalla, se on paljon nopeammin hoidettu kuin ilta-aikaan erikseen lähtemällä. Olen varma, että lapsemmekin valitsevat mieluummin lähes joka ilta koko perheen aikaa ja pari kertaa viikossa tunnin kauemmin hoidossa, kuin lähes joka illan vain toisen vanhemman kanssa. Silläkin on väliä mitä kotona tehdään, ei vain sillä, että siellä kotona ollaan.
 
[QUOTE="Hömelö";30799247]Surkuhupaisaa miten osa vanhemmista puolustelee jotain joskus hyvinkin kyseenalaisia valintojaan sillä, että näin jaksan olla parempi vanhempi. Lapset on aika haastavia, niin minä painan pitkää työpäivää vaikkei välttämättä tarvitsiskaan, koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Käytän rahani kunnollisten lasten ulkovaatteiden sijaan baariviikonloppuihin, koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Pidän puolet kesälomastani lapsen päiväkodissa, koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Pidän pienen lapseni päiväkodissa omien harrastusteni ajan, koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Olen ihan keskivertovauvan kanssa kotona ja tuuppaan taaperon päiväkotiin koska näin jaksan olla parempi vanhempi. Syötän lapsille pelkkiä eineksiä koska näin jaksan olla parempi vanhempi.[/QUOTE]

Niin. Olennaista on se, kärsiikö lapsi vanhempien valinnoista. Ja JOS kärsii, miten paljon. Jos saavutetaan hyvin suuri hyöty hyvin pienellä haitalla tai ilman haittoja, niin valinta on perusteltavissa. Jos haitta on suurempi kuin hyöty ja tietysti lasten kohdalla jos merkittäviä haittoja ylipäätään on, pitää valita toisin. Se, että joku vanhempi tekee idioottimaisia asioita jaksaakseen paremmin ei tarkoita, että kaikki jaksamista edistävät valinnat olisivat huonoja.

Kysymys kuuluu: kärsiikö lapsi siitä, että on päiväkodissa toisinaan hetken pidempään. Moni on sitä mieltä että ei kärsi. Sinä olet sitä mieltä, että kärsii. Se jääkin sitten kysymysmerkiksi kumpi puoli on oikeassa. Luulen, ettei kumpikaan, vaan kyse on yksilöistä, siitä millainen lapsi on ja millaisessa päiväkodissa hän aikaansa viettää ja miten. Tuskin olet niin viisas, että voit ulkopuolelta sanoa kaikkien, tai edes kaikkien pienten lasten yksiselitteisesti kärsivän siitä, että päiväkodissa joskus ollaan hetki pidempään. Tuskin olet myöskään niin viisas, että voit tuomita kaikkien vanhempien kaikki oman hyvinvointinsa eteen tekemänsä asiat yksiselitteisesti vääriksi tai huonoiksi.
 
Mitkä asiat ovat mielestäsi sallittuja tehdä vanhemman hyvinvoinnin vuoksi, vai ovatko mitkään?

Katuojan ja täydellisen hyvinvoinnin välissä on aika paljon harmaan sävyjä. Esimerkiksi liikuntaa kiistatta tarvitaan sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tuskin sitä heti joutuu katuojaan jos ei hoida kuntoaan, mutta ennen pitkää (joillakin jo hyvin nopeasti) terveys prakaa, jos ei liiku. Energiatasoissa ja stressinsietokyvyssä liikkumattomuuden ainakin aiemmin aktiivisesti liikkunut ihminen huomaa hyvin nopeasti, ja varmasti nämä muutokset heijastuvat perheeseenkin. Jos arkena sekä isä että äiti käyvät liikkumassa muutaman kerran viikossa (mikä on kunnon kannalta aivan minimi, vähemmän kuin liikuntaa suositellaan harrastettavaksi) ilta-aikaan, niin siinä ei lopulta välttämättä jää koko perheen yhteistä aikaa lainkaan kun aina jompi kumpi vanhemmista on poissa. Ainakin meidän perheessä liikunta hoituu keskustassa, missä työpaikatkin ovat, ja jos liikkumassa käy työmatkalla, se on paljon nopeammin hoidettu kuin ilta-aikaan erikseen lähtemällä. Olen varma, että lapsemmekin valitsevat mieluummin lähes joka ilta koko perheen aikaa ja pari kertaa viikossa tunnin kauemmin hoidossa, kuin lähes joka illan vain toisen vanhemman kanssa. Silläkin on väliä mitä kotona tehdään, ei vain sillä, että siellä kotona ollaan.

Senkun harrastat vaikka aamusta iltaan ja viet lapsesi hoitoon.

Mutta älä maksata sitä lystiä meillä muilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yrittäjä myös;30799811:
Niin. Olennaista on se, kärsiikö lapsi vanhempien valinnoista. Ja JOS kärsii, miten paljon. Jos saavutetaan hyvin suuri hyöty hyvin pienellä haitalla tai ilman haittoja, niin valinta on perusteltavissa. Jos haitta on suurempi kuin hyöty ja tietysti lasten kohdalla jos merkittäviä haittoja ylipäätään on, pitää valita toisin. Se, että joku vanhempi tekee idioottimaisia asioita jaksaakseen paremmin ei tarkoita, että kaikki jaksamista edistävät valinnat olisivat huonoja.

Kysymys kuuluu: kärsiikö lapsi siitä, että on päiväkodissa toisinaan hetken pidempään. Moni on sitä mieltä että ei kärsi. Sinä olet sitä mieltä, että kärsii. Se jääkin sitten kysymysmerkiksi kumpi puoli on oikeassa. Luulen, ettei kumpikaan, vaan kyse on yksilöistä, siitä millainen lapsi on ja millaisessa päiväkodissa hän aikaansa viettää ja miten. Tuskin olet niin viisas, että voit ulkopuolelta sanoa kaikkien, tai edes kaikkien pienten lasten yksiselitteisesti kärsivän siitä, että päiväkodissa joskus ollaan hetki pidempään. Tuskin olet myöskään niin viisas, että voit tuomita kaikkien vanhempien kaikki oman hyvinvointinsa eteen tekemänsä asiat yksiselitteisesti vääriksi tai huonoiksi.

Onhan se täällä jo tuhat kertaa todettu että lapsen hoidon pitkittämisestä kärsii hoidossa olevat lapset. Lue taaksepäin niin ymmärrät.
 
Mitkä asiat ovat mielestäsi sallittuja tehdä vanhemman hyvinvoinnin vuoksi, vai ovatko mitkään?

Katuojan ja täydellisen hyvinvoinnin välissä on aika paljon harmaan sävyjä. Esimerkiksi liikuntaa kiistatta tarvitaan sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tuskin sitä heti joutuu katuojaan jos ei hoida kuntoaan, mutta ennen pitkää (joillakin jo hyvin nopeasti) terveys prakaa, jos ei liiku. Energiatasoissa ja stressinsietokyvyssä liikkumattomuuden ainakin aiemmin aktiivisesti liikkunut ihminen huomaa hyvin nopeasti, ja varmasti nämä muutokset heijastuvat perheeseenkin. Jos arkena sekä isä että äiti käyvät liikkumassa muutaman kerran viikossa (mikä on kunnon kannalta aivan minimi, vähemmän kuin liikuntaa suositellaan harrastettavaksi) ilta-aikaan, niin siinä ei lopulta välttämättä jää koko perheen yhteistä aikaa lainkaan kun aina jompi kumpi vanhemmista on poissa. Ainakin meidän perheessä liikunta hoituu keskustassa, missä työpaikatkin ovat, ja jos liikkumassa käy työmatkalla, se on paljon nopeammin hoidettu kuin ilta-aikaan erikseen lähtemällä. Olen varma, että lapsemmekin valitsevat mieluummin lähes joka ilta koko perheen aikaa ja pari kertaa viikossa tunnin kauemmin hoidossa, kuin lähes joka illan vain toisen vanhemman kanssa. Silläkin on väliä mitä kotona tehdään, ei vain sillä, että siellä kotona ollaan.

Nimeen omaan, keskivertoperheessä useimmiten myös liikunnan voi enimmäkseen hoitaa niin ettei pieniä lapsia tarvitse suotta pitää päiväkodissa. Jos liikkuu vaikka kolmesti viikossa, eikö osaa voi hoitaa lenkkeilemässä yhdessä puolison kanssa lapsi rattaissa, osan vaikka kotijumppana ja osan yksikseen niin että toinen vanhempi on kotona lapsen kanssa? Vanhemmaksi tullessa pitäis vanhempien pystyä asettamaan lapsen tarpeet omien edelle, esimerkiksi niin ettei enää harrasteta sitä terveellistä liikuntaa väkisinkin kuutena päivänä viikossa. Samoin osan harrastuksista kenties joutuu laittamaan vähäksi ajaksi tauolle, jos perhe-elämä sitä vaatii. Jos se harrastus olis kasvimaan hoitoa, ei se terveellisistä salaateista huolimatta minusta ole niin tärkeetä, että lasta tarvitsis sen takia pitää turhaan hoidossa. Ja kyllä, uskon että suurin osa kaksvuotiaista olis mieluummin kotona toisen vanhemman kanssa kuin päiväkodissa.

Mutta kuten sanottu, ei teidän ratkaisut mulle kuulu. Mutta kerroin mielipiteeni asiasta kun sitä kerran kysyttiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Yrittäjä myös;30799811:
Niin. Olennaista on se, kärsiikö lapsi vanhempien valinnoista. Ja JOS kärsii, miten paljon. Jos saavutetaan hyvin suuri hyöty hyvin pienellä haitalla tai ilman haittoja, niin valinta on perusteltavissa. Jos haitta on suurempi kuin hyöty ja tietysti lasten kohdalla jos merkittäviä haittoja ylipäätään on, pitää valita toisin. Se, että joku vanhempi tekee idioottimaisia asioita jaksaakseen paremmin ei tarkoita, että kaikki jaksamista edistävät valinnat olisivat huonoja.

Kysymys kuuluu: kärsiikö lapsi siitä, että on päiväkodissa toisinaan hetken pidempään. Moni on sitä mieltä että ei kärsi. Sinä olet sitä mieltä, että kärsii. Se jääkin sitten kysymysmerkiksi kumpi puoli on oikeassa. Luulen, ettei kumpikaan, vaan kyse on yksilöistä, siitä millainen lapsi on ja millaisessa päiväkodissa hän aikaansa viettää ja miten. Tuskin olet niin viisas, että voit ulkopuolelta sanoa kaikkien, tai edes kaikkien pienten lasten yksiselitteisesti kärsivän siitä, että päiväkodissa joskus ollaan hetki pidempään. Tuskin olet myöskään niin viisas, että voit tuomita kaikkien vanhempien kaikki oman hyvinvointinsa eteen tekemänsä asiat yksiselitteisesti vääriksi tai huonoiksi.
Täytyy myöntää että tässä oot ihan oikeessa. Kerroin mielipiteeni kun sitä kysyttiin. Enkä keskustelunkaan jälkeen ole mielipidettäni muuttanu. Kantani perustuu ennen kaikkee kasvatusalan ammattilaisten näkemykseen siitä, että päiväkodit ei yleensä ole pienelle lapselle kauheen hyvä ympäristö verrattuna kotioloihin.
 
Palstalla on vain absoluuttista totuuksia ja sädekehän kiillottajat on aina oikeassa.

Höpö höpö :D Tämäkin on aina jonkun vakiovastaus kun kyseenalaistetaan jonkun vanhemman toimintatapoja. Jälleen jopa tupakkakeskusteluissa joku aina vetää tän kortin, kun ei muullakaan keinolla osaa selittää, miksi kiskoo norttia raskausaikana. Mielipidepalstalla yleensä vaihdetaan mielipiteitä, tämä sulle tiedoksi jos et vielä ollu huomannu.
 
Ja mä nimeen omaan kyseenalaistan sen ajatuksen, että kaksvuotiaan mielestä kaks tuntia kotona kahestaan iskän kans on kauheeta, mutta tunti ylimäärästä päiväkodissa ihan fantastista.
 

Kuumimmat

Yhteistyössä