Mitä mieltä tästä kaikesta, mitä tekisit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Katti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"Katti"

Vieras
Olen huomannut olevani uupunut ja aika iso syy on köyhyys jolle ei näy loppua, iso talolaina ahdistaa, voiko tästä selvitä?

Laina-aika 25 vuotta, 1000€ kk lyhennys, lisäksi tuli ostettua talo hätiköidysti, eli en ainakaan itse kovin viihdy, vanha paljon remonttia kaipaava talo, ei tosin ole rahaa remontoida. Miehen tulot nettona 1400, omat 1600 ja lapsilisä 1400.

Kulutusluotto 400€ kk ja sähkö/lämmityslasku 400€ kk (!!), kaikenlisäksi miehellä paha tapa tehdä isot puhelinlaskut joka kuukausi, asia josta on riidelty vuosikaudet. Haluaisin itse laittaa talon myyntiin, vaikka nyt lieneekin huono aika sille, mutta tuntuu etten kestä ajatusta röttelössä vankina olemisesta seuraavat 25 vuotta, mies ei halua myydä ja mielummin eroasi silloin minusta, kun muutenkin sellaistakin kriisiä ollut ilmassa. Miehelle talon maksaminen on tärkeää että lapsille jäisi jotain kun meistä aika jättää, mikä on hienoa mutta en näe juuri tätä taloa sellaisena. Uutta lainaa tuskin saisimme, kun otimme lainan muutama vuosi sitten niin molemmilla oli paremmat tulot.

Vanhin lapsi kysyy usein miksi olemme niin köyhiä ja kun kavereilla on sitä ja tätä. Meillä vanhemmilla molemmilla kuluttavat työt, minulla henkisesti ja miehellä fyysisesti ja henkisesti, silti mitään ei jää elämän pieniin nautintoihin. Olenko vain tyytymätön valittaja vai panikoinko syystäkin? Meillä molemmilla aikuisilla lisäksi terveysongelmia, sekin huolestuttaa kuinka jaksaa olla työelämässä vielä seuraavat 25 vuotta.
 
Pitää ensin opetella tyytymään vähempään- mitä sitten vaikka kaikkea ei voikaan rempata heti?
Vähitellen, pitää vain oppia olemaan välittämättä ihan joka kohdasta sitä kotia, joka ei nyt ihan vimpan päälle ole.

Pystyykö lainaerää pienentämään?
Mitä sitten, jos joku vuosi tuohon vielä litää tuleekin, ei se nyt enää pari vuotta lisää tunnu.

Stressi lisää teidän terveysongelmia, se on varma se.
 
Terveysongelmia, ylipainosta johtuvia? Siinä on varmaan ensimmäinen parannuksen paikka. Herkut maksaa ja ovat turhia jokapäiväisesenä paheena.. Samoin tupakointi maksaa jos sitä harrastatte.
 
No mä henk koht asuisin mieluummin vähän edullisemmin jolloin jäis enemmän käyttövaraa muuhun kuin asuisin talossa joka nielee palkat niin että muuhun ei jää varaa. Mutta kuten kirjoitit, se ei sovi miehellesi. Kuitenkinjos saisitte asumiskuluja pienemmäksi niin silloin te voisitte laittaa sitä rahaa muuhun ja lapsetkaan ei ehkä kokisi itseään niin köyhiksi kun joskus saisivat jotain.

Siis tämä seuraava ei ole tarkoitettu moitteeksi ap:lle, sympatiani ovat ap:n puolella täysin, mutta näin yleisesti mä oon täällä omallakin paikkakunnalla ihmetellyt sitä että miksi se oma talo on NIIN hirvittävän tärkeä statuksen kohottaja että se pitää väkisin ostaa ja sitten eletään suu säkkiä myöten kun kaikki rahat menee sen talon maksamiseen ja ylläpitämiseen. taikka sitte tehdään töitä kellon ympäri että on tarpeeksi rahaa sihen taloon, itse ei sielä talossa ehditä kun käydä nukkumassa. Mitä hyötyä sellaisesta isosta hienosta talosta on jos siellä ei ehdi olla vaan aika kuluu töissä että saa tarpeeksi rahaa. Täälläkin suurin osa perustelee sitä omaa taloa sillä että on sitte lapsille perintöä. No onko sitä pakko olla?? :O Entä jos lapset ei halua koko mörskää? Itse sain perinnöksi talon mutta en todelakaa halunnu muuttaa siihen.

Tämä siis yleistä pohdintaa että kenenkään ei tarvii vetää hernettä nekkuunsa :D jos jollakin on niin hvyät tulot että saa hyvin talon maksettua niin eihän siinä mitään, mutta mun mielestä omakotitalon statusarvo on nykyään liian suuri. Onnellista elämää voi elää ilman omaa taloakin ja pienemmässä kodissa jolloin ei sitten kaikki raha m mene siihen taloon.
 
paljonko teillä lapsia?
ja millaisia remontteja, onko sellaisia jotka ihan pakko heti tehdä? ne luulis olevan joa budjetissa...
etekö voi venyttää lainaa esim 30 vuoteen? vai onko takaaja,lainaturva tms joka estää sen?

voimia joka tapauksessa....
 
Hmm, vaikea tilanne, kun molemmat haluaa eri asioita. Kyllähän tuo 400 euroa kuussa lämmitykseen ja sähköön on aika paljon teidän tuloistanne ja sitten jos sitä taloa ei ole varaa remontoidakaan. Voisihan miehellesi tehdä jonkun ehdotuksen, johon olisit laatinut kaikki rahakulut talosta ja näyttää ehkä konkreettisen valokuvan talosta, johon teillä olisi varaa, jos ette tuossa asuisi. Sitten voisit kysyä, mihin miehesi olisi valmis, minkälaisiin muutoksiin.
 
Siis teidän tulot on yhteensä 3 000 + lapsilisä 1 400 (?), menot 1 000+ 400+ 400, teillä jää siis 1 200+lapsilisä joka kuuakusi elämiseen? No toki kulutus tottumuksia on erilaisia, mutta meillä ei varmaan paljoa tuon enempää käteen jää kuukaudessa ja silti voidaan tehdä remonttia hartiapankilla, mut jos teidän tulotaso ei riitä talossa asumiseen niin silloin se toki on järkevä myydä.
 
Miksi sitä pitää pitää kynsinhampain kiinni jostain talon röttelöstä :o Mä ite syön mieluummin ruisleipää vuokralla, kun näkkäriä jossain homeisassa vanhassa pankilta lainaamassa talossa. Jotai ei välttämättä koskaa saa maksettua. Miellä on viellä ihan viihtyisä asunto vuokra-asunnoksi saunat ja kaikki. :) Onhan se niin että monikin jolla on "omakotitalo" tulee tänne ylpeänä katsomaan ja kehumaan että on se "omatalo". Mutta hyvä että saadaan lapsille ruokaa. MÄPÄ LAITANKIN RUOSLEIVÄN PÖYTÄÄ :)
 
Rahaa ei tosiaan jää koska on ne puhelinlaskut, lasten koulujen ruokailu- ja materiamaksut, auton ylläpito (ilman sitä en pääse töihin). Lapsia on neljä, erityislapsi nostaa lapsilisän aika korkeaksi ja muutenkin täällä isommat lapsilisät.

Itsekin koen kuten muutama vastannut, että vaikka edullisessa vuokra-asunnossa ruisleipää syöden voi olla onnellinen, ja vanhin lapsi jo ilmaissut ettei edes halua aikuisena asua täällä edes tässä maassa. No mies sanoo että voivat sitten lapset myydä ja saada "isot" rahat...mutta eikö olisi mukavampaa että sitä rahaa olisi nyt sellaiseen elämään jota haluaisi elää. Niin, kai se on vaan hyväksyttävä että tämä on joku parisuhdeongelma enemmänkin, haluamme eri asioita mieheni kanssa.
 
Tuo varsinkin, että olet uupunut, ei ole hyvä merkki. Tyytymättömyys syö suhdetta ja elämänhalua. Mitä miehesi sanoo omista puhelinlaskuistaan? Onko hän muuten ihan ok siihen tilanteeseen, että asumiskulut ovat noin mahdottomat, maksatte itse asiassa asumisesta 1400 kuukaudessa. Se on aika paljon.
 

Yhteistyössä