Mitä mieltä tälläisestä suhteesta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kirjauduin ulos
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kannustan sinua:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Starbucks:
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
Alkuperäinen kirjoittaja Starbucks:
miten heti joku muka tietää että miehesi on oltava narsisti? :whistle:

No kun se on muoti-ilmaus nykyään ;) kaikki v-maiset puolisot ovat niitä.

niin aivan. Jokaisessa on hyvät ja huonot puolet, joillain on niitä huonoja puolia sitten vähän enemmän. Mutta eikö asiolle voi tehdä jotain tai pyytää vaikka ihan ammattiauttajaa jos kyseinen mies vaikka suostuisi. Nykyään niin helposti erotaan, heti jos itseään ei miellytä toisen käytös. Väkivaltainen käytös on sitten ihan erikseen, mutta jos kutakuinkin pärjätään niin miksi erota?? Elämässä on nousuja ja laskuja ja mielestäni asioista pitää kantaa vastuu varsinkin jos on lapsia niin täytyy oikeesti miettiä että onko oikeesti järkevää erota.

Me ollaan käyty jo parisuhdeterapiassa ja mies käynyt agressiivisille mieheille tarkoitetussa terapiassa. Ei paljoa apuja olla saatu, ehkä pari viikkoa menee terapian jälkeen hyvin ja sitten taas alkaa..

Juuri tämän takia ilmoitin kannustavani ap:tä , kun on jo näinkin pitkälle päässyt. Meillä samoin terapiassa käyty ja vähän aikaa menee hyvin ja sitten palataan taas ihan entiseen elämäntyyliin. Tämmöinen perhe-elämä on raskasta ja tuntuu, että ainakin meillä lapset sairastuu kohta kanssa...vaikea sitä on ehkä ulkopuolisen ymmärtää, joka ei ole jatkuvaa henkistä kiusaamista ja painostamista kokenut. Sinänsä en kannata avioeroa, mutta joskus se valitettavasti voi olla ainut oikea ratkaisu.

Kiitos, sinä ymmärrät miltä musta tuntuu. Miten sun oma tilanne, ota nyt elämä käsiin ja suunnittele omaa elämää. Niin paskalta kuin se kuulostaakin, mä aion taktikoida ja miettiä missä vaiheessa olis hyvä erota ja ettei me lasten kanssa jäätäis ihan tyhjän päälle. Ajattelin ruveta laittaa vähän rahaa jemmaan omistani, sen mikä irtoaa, helpottaa kummasti kun on tilillä vähän mulle ja lapsille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Susanna:
Minua ei tarvitsisi miehen lyödä kuin kerran, lähtisin saman tien.
Käsitin, että ap:n mies on välivaltainen.

Ei ole lyömällä lyönyt, töninyt kännissä ja paha kyllä oli kun kun tönäisi kun mulla oli lapsi sylissä. Ja pahin oli kun töinäisi niin että kaaduin ja sain pahan viikkon korvalehteen jostain. Verta tuli mutta en mä voinut lähteä mihinkään päivystykseen kun lapset nukkui ja mies oli kännissä. Mutte tätäkin enemmän mua on satuttanut henkinen kiusaaminen.
 
Minulla paljon samanlaisia kokemuksia kuin ap:lla, raitistuminen ratkaisi meidän suurimmat ongelmat, nyt mies ollut raittiina 3v, ja pahimmat karikot ovat takana. Mieheni ei ollut alkkoholisti, ei missään tapauksessa, mutta kun sen kerran otti niin siitä tuli oikee hirviö, kävi käsiksi ym. ym. muuta paskaa, paljon samaa kun ap:n tapauksessa. Eli, viina on viisasten juoma, se ei todellakaan sovi kaikille...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja kannustan sinua:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Starbucks:
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
Alkuperäinen kirjoittaja Starbucks:
miten heti joku muka tietää että miehesi on oltava narsisti? :whistle:

No kun se on muoti-ilmaus nykyään ;) kaikki v-maiset puolisot ovat niitä.

niin aivan. Jokaisessa on hyvät ja huonot puolet, joillain on niitä huonoja puolia sitten vähän enemmän. Mutta eikö asiolle voi tehdä jotain tai pyytää vaikka ihan ammattiauttajaa jos kyseinen mies vaikka suostuisi. Nykyään niin helposti erotaan, heti jos itseään ei miellytä toisen käytös. Väkivaltainen käytös on sitten ihan erikseen, mutta jos kutakuinkin pärjätään niin miksi erota?? Elämässä on nousuja ja laskuja ja mielestäni asioista pitää kantaa vastuu varsinkin jos on lapsia niin täytyy oikeesti miettiä että onko oikeesti järkevää erota.

Me ollaan käyty jo parisuhdeterapiassa ja mies käynyt agressiivisille mieheille tarkoitetussa terapiassa. Ei paljoa apuja olla saatu, ehkä pari viikkoa menee terapian jälkeen hyvin ja sitten taas alkaa..

Juuri tämän takia ilmoitin kannustavani ap:tä , kun on jo näinkin pitkälle päässyt. Meillä samoin terapiassa käyty ja vähän aikaa menee hyvin ja sitten palataan taas ihan entiseen elämäntyyliin. Tämmöinen perhe-elämä on raskasta ja tuntuu, että ainakin meillä lapset sairastuu kohta kanssa...vaikea sitä on ehkä ulkopuolisen ymmärtää, joka ei ole jatkuvaa henkistä kiusaamista ja painostamista kokenut. Sinänsä en kannata avioeroa, mutta joskus se valitettavasti voi olla ainut oikea ratkaisu.

Kiitos, sinä ymmärrät miltä musta tuntuu. Miten sun oma tilanne, ota nyt elämä käsiin ja suunnittele omaa elämää. Niin paskalta kuin se kuulostaakin, mä aion taktikoida ja miettiä missä vaiheessa olis hyvä erota ja ettei me lasten kanssa jäätäis ihan tyhjän päälle. Ajattelin ruveta laittaa vähän rahaa jemmaan omistani, sen mikä irtoaa, helpottaa kummasti kun on tilillä vähän mulle ja lapsille.

Kiitos itsellesi ettet teilannut ajatuksiani. Olen ollut lähdössä jo sen sata kertaa, mutta mies "kiristää" minua (yhteinen talo, lapset jne). Olen myös alkanut junailla ja taktikoida itsekin. Talo on päätetty viimein yhteistuumin laittaa kesän jälkeen myyntiin (mies odottaa/toivoo hyvää myyntivoittoa). Ja heti kun yhteiset velat on hoidettu pois, niin meidän yhteiselo kyllä loppuu. Lapset alkaneet jo oireilla (vanhin poika toisinaan jo lyö).
Voimia ja jaksamista sinulle!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kannustan sinua:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja kannustan sinua:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Starbucks:
Alkuperäinen kirjoittaja Pessi:
Alkuperäinen kirjoittaja Starbucks:
miten heti joku muka tietää että miehesi on oltava narsisti? :whistle:

No kun se on muoti-ilmaus nykyään ;) kaikki v-maiset puolisot ovat niitä.

niin aivan. Jokaisessa on hyvät ja huonot puolet, joillain on niitä huonoja puolia sitten vähän enemmän. Mutta eikö asiolle voi tehdä jotain tai pyytää vaikka ihan ammattiauttajaa jos kyseinen mies vaikka suostuisi. Nykyään niin helposti erotaan, heti jos itseään ei miellytä toisen käytös. Väkivaltainen käytös on sitten ihan erikseen, mutta jos kutakuinkin pärjätään niin miksi erota?? Elämässä on nousuja ja laskuja ja mielestäni asioista pitää kantaa vastuu varsinkin jos on lapsia niin täytyy oikeesti miettiä että onko oikeesti järkevää erota.

Me ollaan käyty jo parisuhdeterapiassa ja mies käynyt agressiivisille mieheille tarkoitetussa terapiassa. Ei paljoa apuja olla saatu, ehkä pari viikkoa menee terapian jälkeen hyvin ja sitten taas alkaa..

Juuri tämän takia ilmoitin kannustavani ap:tä , kun on jo näinkin pitkälle päässyt. Meillä samoin terapiassa käyty ja vähän aikaa menee hyvin ja sitten palataan taas ihan entiseen elämäntyyliin. Tämmöinen perhe-elämä on raskasta ja tuntuu, että ainakin meillä lapset sairastuu kohta kanssa...vaikea sitä on ehkä ulkopuolisen ymmärtää, joka ei ole jatkuvaa henkistä kiusaamista ja painostamista kokenut. Sinänsä en kannata avioeroa, mutta joskus se valitettavasti voi olla ainut oikea ratkaisu.

Kiitos, sinä ymmärrät miltä musta tuntuu. Miten sun oma tilanne, ota nyt elämä käsiin ja suunnittele omaa elämää. Niin paskalta kuin se kuulostaakin, mä aion taktikoida ja miettiä missä vaiheessa olis hyvä erota ja ettei me lasten kanssa jäätäis ihan tyhjän päälle. Ajattelin ruveta laittaa vähän rahaa jemmaan omistani, sen mikä irtoaa, helpottaa kummasti kun on tilillä vähän mulle ja lapsille.

Kiitos itsellesi ettet teilannut ajatuksiani. Olen ollut lähdössä jo sen sata kertaa, mutta mies "kiristää" minua (yhteinen talo, lapset jne). Olen myös alkanut junailla ja taktikoida itsekin. Talo on päätetty viimein yhteistuumin laittaa kesän jälkeen myyntiin (mies odottaa/toivoo hyvää myyntivoittoa). Ja heti kun yhteiset velat on hoidettu pois, niin meidän yhteiselo kyllä loppuu. Lapset alkaneet jo oireilla (vanhin poika toisinaan jo lyö).
Voimia ja jaksamista sinulle!

Ja toi hymiö ei kuulu tuonne ollenkaan....
 
Mut oisko kuitenkin järkevintä hakea apua juomiseen? Ihan miehen itsensä takia myös? Mutta myös sun ja lasten takia. Jos mies raitistuu, elämä myös muuttuu siinä samalla.

*muoks. Antaa vielä mahdollisuus tällä tavalla?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Starbucks:
Mut oisko kuitenkin järkevintä hakea apua juomiseen? Ihan miehen itsensä takia myös? Mutta myös sun ja lasten takia. Jos mies raitistuu, elämä myös muuttuu siinä samalla.

*muoks. Antaa vielä mahdollisuus tällä tavalla?

on annettu mahdollisuus ja on antabukset lääkekaapissa. eli kaikki apu on mun mielestä saatu ja koettu ja ja.. jotenkin kuvittelisin että elämä olisi mukavampaa, ja kumppanin kanssa voisi puhua. meillä uskonajatukset on kuin yö ja päivä, ollaan sovittu että ei puhuta niistä kun aina tulee kina. Ei kiva :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
jätetään nyt tuo narsisti-luokittelu pois, on tai ei. Mutta jaksaisitteko oikeasti tälläistä elämää, nyt tosiaan jo kolmatta viikkoa mies tenttaa ja piinaa asiasta mikä on sata kertaa juteltu läpi. Kyttää kaikki sun tekemiset. Vaihtaa työpaikkaa kerran kuussa. Koskaan ei voi suunnitella mitään kun ei tiedä koska miehen liksa (lopputili) tulee. Taustalla tosiaan se että on käynyt muhun käsiksi useamman kerran.
Narsisti sun miehes ei ole,mä olen nimittäin elänyt narsistin kanssa 13 vuotta avioliitossa.Sairaan mustasukkainen hän kyllä on.
Meillä oli myös tuo kyttääminen,edes postilaatikolla en saanut käydä kun jo oli naapurinmiehen kanssa suhde.Silloinen mieheni luki sähköpostit,kirjeet,tekstiviestit,tutki mihin olin soittanut,kukaa mulle oli soittanut.Tutki koneen sivuhistorian ym. tutulta kuulostaa.
Aiheeton epäileminen syö hirveästi voimavaroja,mä en jaksanut sellaista elämää.Tuo on luonteenpiirre miehessäsi joka ei tule muuttumaan,eli joko elät sen asian kanssa tai eroat.


 
Alkuperäinen kirjoittaja clivia:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
jätetään nyt tuo narsisti-luokittelu pois, on tai ei. Mutta jaksaisitteko oikeasti tälläistä elämää, nyt tosiaan jo kolmatta viikkoa mies tenttaa ja piinaa asiasta mikä on sata kertaa juteltu läpi. Kyttää kaikki sun tekemiset. Vaihtaa työpaikkaa kerran kuussa. Koskaan ei voi suunnitella mitään kun ei tiedä koska miehen liksa (lopputili) tulee. Taustalla tosiaan se että on käynyt muhun käsiksi useamman kerran.
Narsisti sun miehes ei ole,mä olen nimittäin elänyt narsistin kanssa 13 vuotta avioliitossa.Sairaan mustasukkainen hän kyllä on.
Meillä oli myös tuo kyttääminen,edes postilaatikolla en saanut käydä kun jo oli naapurinmiehen kanssa suhde.Silloinen mieheni luki sähköpostit,kirjeet,tekstiviestit,tutki mihin olin soittanut,kukaa mulle oli soittanut.Tutki koneen sivuhistorian ym. tutulta kuulostaa.
Aiheeton epäileminen syö hirveästi voimavaroja,mä en jaksanut sellaista elämää.Tuo on luonteenpiirre miehessäsi joka ei tule muuttumaan,eli joko elät sen asian kanssa tai eroat.


Olet oikeassa. On kriisit ja terapiat käyty läpi mutta mutta, ei se mua jätä rauhaan. Virallinen ero tulee kohta. Vaikealta tuntuu silti kosksa mies osaa ollaa olla ihanan ja rakastettava.

 

Yhteistyössä