Mitä mieltä - syytä huoleen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nuori mies
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nuori mies

Vieras
Miten suhtautuisitte tälläiseen tilanteeseen. Parikymppinen raskaana oleva nainen on suuttuessaan ts "kilahtaessaan" ns kontrolloimaton ja siinä saattaa tavarat lennellä lattialle / seiniin. Pahin kuitenkin se, kun joskus hermostuessaan koiraan on potkaissut sitä tai muuten retuuttanut. Olen sitten pari kertaa sanonut hänelle, että ei voi käyttäytyä noin ja itsehallinta pitää pystyä pitämään, ainakin jos eläin kyseessä. Samalla olen sanonut, että lapseenkin varmasti tulee menemään hermot ja ei voi sitä retuuttaa. Tästä hän on sitten suuttunut ja äimistellyt miten edes kehtaan verrata eläintä ihmiseen? Kuulema ihan eria asia. Mun mielestä se ei kuitenkaan siinä mielessä eri asia, jos ei pysty kontrolloimaan käytöstään juurikaan suuttuessa, oli kyseessä sitten eläin tai lapsi. Hän on syvästi loukkaantunut kun olen siitä sanonut. Hän siis myös eläinrakas ihminen, eli tykkään koirista ja muistakin eläimistä.

Mitä mieltä? Olinko koohtuuton sanoissani vai olenko teidän mielestänne ihan syystäkin huolissani?
 
En osaa ottaa kantaa tuohon, että kuinka hän pystyi potkaista koiraa, joka ei kuitenkaan ole tehnyt mitään. Surullista käyttäytymistä..

Osittain tunnistan itseni tekstistä kuopusta odottaessa. Olin pari kymppinen raivopää silloin. Vääräkin sana mieheltä sai minut joskus niin raivonpartaalle, että riideltiin siitä ties kuinka pitkään ja on kaukosäädinkin joskus seinään lentänyt. En pystyny kontrolloimaan niissä raivoissa itseäni. Kehenkään en tietenkään käsiksi käynyt, mutta ei minulla ole tapana viskellä tavaroita tai huutaa kurkku punaisena suuttuessani. Se oli vain silloin raskausaikana.

Heti kun lapsi syntyi, niin kyllä kaikki muuttui. Mieskin monta kertaa muisti sanoa minulle, kuinka oli ihanaa saada vanha persoonani takaisin :D
 
....Kyllä ihan asiasta sanoit! Jos oma avovaimoni tekisi noin, saisi kyllä kuulla siitä todella äreästi - ja lujaa! Meillä ei potkita sen enempää koiraa kuin ihmisiä. Tosin oma siippani oli raskaana viimeksi 13 vuotta sitten, mutta kuitenkin. Ihan asiasta sanoit!
 
Ottaisin asian neuvolatädin kanssa puheeksi kaksin ilman naisen läsnäoloa,puhu vapaasti
Koirasta eläinsuojelu ilmoitus ja koira pois.Koira ja lapsi hankala näin vihaiselle
Pelkäisin että nainen suuttuessaan voi vaikka ravistella vauvaa
 
Ottaisin asian neuvolatädin kanssa puheeksi kaksin ilman naisen läsnäoloa,puhu vapaasti
Koirasta eläinsuojelu ilmoitus ja koira pois.Koira ja lapsi hankala näin vihaiselle
Pelkäisin että nainen suuttuessaan voi vaikka ravistella vauvaa

Mä taas uskon, että suurin syy naisen käyttäytymiseen on se raskaus. Sillä kuten aiemmin kirjoitin, itse olin myös aika tulistuvaa sorttia raskaana ollessa. Mutta samantien kun lapsi syntyi, niin itsekkin muutuin. Tosin koskaan en ollut väkivaltainen, mutta erittäin raivoisa tapaus silti. Joten nyt kun ap:n nainen on raskaana ja käyttäytyy tavallaan, niin ei silti pidä heti vetää johtopäätöksiä, että hän on normaalistikkin aggressiivinen tapaus ja olisi heti vahingoittamassa lastaan. Varsinkaan, jos aggressiivisuutta ei ole ilmennyt kuin vasta nyt raskausaikana.
Kyllä se raskauskin muuttaa hormooniheikkoja naisia aikalailla. Mutta eipä sitäkään voi ymmärtää, ellei itse tosiaan ole jonkinlaista kokemusta asiasta. Ei se kaikilla äideille mene niin, että raskausaikana kukoistaa ja kaikki on niin ihanaa!
 
Jos se aggressionhallinta on huonontunut raskauden eli hormonimuutosten vuoksi, niin silloin se kyllä voi ihan hyvin olla ongelma siinä synnytyksen jälkeenkin, hormonimuutosten vuoksi. Et sä mun mielestä sanonut turhasta, ihan syytä on tarkkailla tilannetta.
 

Yhteistyössä