mitä mieltä opettajasta joka uhkaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tiikeri"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Joskus ankarasta kurista, suurista vaatimuksista, yleisestä empatiakyvyn puutteesta jne. EIKÄ, kuten usein luullaan, suinkaan _kurittomasta_.

Lapsi ei voi kovakurisessa, liian ankarassa ympäristössä "olla".
Lapsi selviytyy tuollaisella "valeminä"-käytöksellä.

Mutta miten teillä, sen tiedät sinä, en minä.

no en tiedä,meillä isä on se joka komentaa ja pitää järjestystä yllä ja mielestäni välillä liian ankarakin,minä taas olen se syli johon voi tulla ja mulle lapsi yleensä kertoo asioitaan..
 
no en tiedä,meillä isä on se joka komentaa ja pitää järjestystä yllä ja mielestäni välillä liian ankarakin,minä taas olen se syli johon voi tulla ja mulle lapsi yleensä kertoo asioitaan..

Mulla ei ollut mahdollisuutta käyttäytyä kotona/koulussa (mm. kovan kurin takia) ns. huonosti. Mutta käytös oli muualla, ajoittain, järkyttävää.
Tuskinpa uskoivat "mussustaan" ja pelkäsinkin, että saavat tietää.
 
[QUOTE="tiikeri";26069467]tehdä lastensuojeluilmoituksen.Meillä ei ole perheessä päihdeongelmia,ei väkivaltaa,lapset on puettu hyvin ja syötetty hyvin.Pojalla oli ekaluokalla vaikeuksia kaverisuhteissa,eikä kavereita ollut kotipihoillakaan.Nyt kavereita on kotona ja koulussa.Oppiminen sujuu hyvin.Opettaja väittää että pojalla syrjäytymisen vaara!Poika käy harrastuksissa kerran viikossa ja kavereitten kanssa viettää päivittäin aikaa kouluajan ulkopuolella pari tuntia.[/QUOTE]

jotkut pistää sinut juotuen perusteella paskaks! se riittäää. No ei mitään kokeilkaa sokun eikot! Viekää lapset! katellaan!
 
Minä luulen, että opettaja on sinulle huolensa ilmaissut, mutta sinä et ota asiaa vastaan. Hän siis sanoo sen joko liian epäselvästi tai sinä et halua kuunnella. Sit ope ei keksi enää mitään muista konsteja kun pyytää tukea lastensuojelulta.
No, opettaja toimii ehkä väärin kun ei saa sinua ymmärtämään missä vika. Huvin vuoksi ei kuitenkaan noita ilmoja tehdä, sen verran on paskamaista puuhaa.

Mutta tämä sinun olisi tärkeä ymmärtää: tavallinen, hyvin kasvanut ja kasvatettu lapsi ei hypi aikuisten silmille. Peruslapsille ei tarvitse opettajan vakuuttaa omaa asemaansa, vaan lapset jo kouluun (ja päiväkotiin) tullessaan ymmärtävät kuka/ketkä ovat aikuisia, joiden ohjeita noudatetaan.

Annoit ymmärtää, ettei opettaja kenties saa kuria poikaasi. Luokanopettajan työ olis täyttä helvettiä, jos jokaisen lapsen kanssa joutuis auktoriteetti-kisan erikseen käymään!
Sen sijaan käytös- tunne/tms. häriöiset lapset ovat liki poikkeuksetta niitä, joiden kanssa opettaja vääntää löytääkseen asemansa. Ja kuulen melkein jokaisen em. lapsen vanhemman suusta saman: kotona se on niiiin kiltti, mutta koulussa tuli vaikeeta kun ei se opettaja osannut komentaa.
Kaikilla tosi huono tuuri opettajan suhteen :O

Loppuihin juttuihin en jaksa edes paneutua, kun melkein joka pätkässä oli jotain "taketumisen arvoista". Kysymykseesi vastaus: Opettaja on ehkä vähän nynny kun ei saa sulle asiaansa perille. Eikä se lastensuojelu tee mitään, ohjaa perheneuvolaan jos kattoo et teillä vanhemmuus hukassa. Eikä siitäkään ole mitään hyötyä jos et ole itse vastaanottavainen.
 
Viimeksi muokattu:
no en tiedä,meillä isä on se joka komentaa ja pitää järjestystä yllä ja mielestäni välillä liian ankarakin,minä taas olen se syli johon voi tulla ja mulle lapsi yleensä kertoo asioitaan..

Miehesi pitää siis kuria. Mitä meinaat kun sanot hänen olevan "liian ankara"? Tuttavaperheessä isä käyttää ruumiillista rangaistusta ja huutaa, äiti ei osaa laittaa rajoja, ja jos yrittää niin joustaa niistä kun lapsi manipuloi niin taitavasti. Jos poika pahaa pienemmilleen, ja taapero tähän reagoi samalla mitalla, syy on taaperon "kovapäisyydessä" ja siitä, että taaperolle annetut jäähyt on ihan lässynlässyä. Siis WTF?
 
Kyllähän lapset joskus "testailee" ja on paljon opettajia, ketkä kokee jopa tulevansa kiusatuksi.
Yhdellä lapsella voi olla ongelmia yhden opettajan kanssa, vaan ei muiden.
Siksipä aloittajan kannattaa kysellä muidenkin opettajien mielipiteet, jos lapsella sellaisia on.
 
Nän pikaisesti luettuna, JOS ap:n kaikki jutut pitävät paikkansa, niin vaikuttaa siltä, että opettaja ylireagoi, kun ei yksinkertaisesti saa luokkaa kuriin. Noihin kepillä lyömisiin pitäisi suhtautua äärimmäisellä vakavuudella ja pistää molemmat pojat vastuuseen tilanteesta. Ottaisin yhteyttä paitsi opettajaan, myös rehtoriin, sekä koulun oppilashuoltoryhmään ja haluaisin kuulla asialle perinpohjaiset perustelut. Toimiiko koulussanne KiVa-koulu -systeemi? Lisäksi ottaisin yhteyttä muiden oppilaiden vanhempiin, millaisia kokemuksia heillä on ko. opettajasta. Puskaradio toimii, ja kertoo usein enemmän, kuin pelkän opettajan haastattelu. Opettajalla on ilmoitusvelvollisuus, mutta se ei tarkoita, että opettaja olisi aina oikeassa. Itsekin parhaillaa siivoilen edellisen opettajan ylireagoinnista, oppilaiden haukkumisesta ja epätasa-asrvoisesta kohtelusta johtuvia sotkuja. Huonojakin opettajiakin on, uskokaa pois..

Ja voi kuulkaa teitä rakkaat palstamammat: nykyään erittäin monet lapset ihan järjestään hyppivät aikuisten silmille, jopa sellaisetkin, jotka ovat kotona kunnolla. Opettajan on itse otettava se auktoriteettiasema ja laitettava oppilaat ruotuun, eikä pelkästään itkeä vanhemmille, että kun se teidän poika ei osaa olla hiljaa tunnilla. Eli kyllä, se auktoritettikisa käydään aina, joka ikisen uuden porukan kanssa - se ON opettajan tehtävä. Menkää vaikka kärpäseksi kattoon katsomaan.
 
Kyllähän lapset joskus "testailee" ja on paljon opettajia, ketkä kokee jopa tulevansa kiusatuksi.
Yhdellä lapsella voi olla ongelmia yhden opettajan kanssa, vaan ei muiden.
Siksipä aloittajan kannattaa kysellä muidenkin opettajien mielipiteet, jos lapsella sellaisia on.

Mistähän johtuu, että tällaisia "testailijoita" on nykyään paljon enemmän, kuin esim. 20 vuotta sitten? Ainahan joka luokassa joku vilkkaampi vilpertti tuolloinkin oli, mutta ei jumaliste meidän kouluaikana kukaan hyppinyt opettajan silmille. Olisikohan vanhempien syytä katsoa peiliin, ja myöntää, että se meidän ihana muru-mussukka saattaa ihan oikeasti olla koulussa pikkuterroristi. Eikä heti kyseenalaistaa opettajan sanomisia. Ottakaa huoli vakavasti ja keskustelkaa opettajien kanssa asioista avoimemmin!
 
Nän pikaisesti luettuna, JOS ap:n kaikki jutut pitävät paikkansa, niin vaikuttaa siltä, että opettaja ylireagoi, kun ei yksinkertaisesti saa luokkaa kuriin. Noihin kepillä lyömisiin pitäisi suhtautua äärimmäisellä vakavuudella ja pistää molemmat pojat vastuuseen tilanteesta. Ottaisin yhteyttä paitsi opettajaan, myös rehtoriin, sekä koulun oppilashuoltoryhmään ja haluaisin kuulla asialle perinpohjaiset perustelut. Toimiiko koulussanne KiVa-koulu -systeemi? Lisäksi ottaisin yhteyttä muiden oppilaiden vanhempiin, millaisia kokemuksia heillä on ko. opettajasta. Puskaradio toimii, ja kertoo usein enemmän, kuin pelkän opettajan haastattelu. Opettajalla on ilmoitusvelvollisuus, mutta se ei tarkoita, että opettaja olisi aina oikeassa. Itsekin parhaillaa siivoilen edellisen opettajan ylireagoinnista, oppilaiden haukkumisesta ja epätasa-asrvoisesta kohtelusta johtuvia sotkuja. Huonojakin opettajiakin on, uskokaa pois..

Ja voi kuulkaa teitä rakkaat palstamammat: nykyään erittäin monet lapset ihan järjestään hyppivät aikuisten silmille, jopa sellaisetkin, jotka ovat kotona kunnolla. Opettajan on itse otettava se auktoriteettiasema ja laitettava oppilaat ruotuun, eikä pelkästään itkeä vanhemmille, että kun se teidän poika ei osaa olla hiljaa tunnilla. Eli kyllä, se auktoritettikisa käydään aina, joka ikisen uuden porukan kanssa - se ON opettajan tehtävä. Menkää vaikka kärpäseksi kattoon katsomaan.

No totta munassa opettajan on otettava auktoriteettiasema heti alussa, tai peli on menetetty. Mutta onko nykyään opettajissa enemmän nössöjä, vai onko lasten kasvatuksessa jotain pielessä, kun nämä ongelmat ovat räjähtäneet käsiin?

Ja mitä tulee tuohon ko. opettajan kykyyn laittaa luokka kuriin, ei minulle ainakaan tullut sellaista kuvaa, ettei hän osaa pitää kuria yllä yleisesti. Voin toki olla väärässäkin, mutta sellaista ei ap missään vaiheessa tuonut ilmi. Voihan joku lapsi olla ns. "open silmätikku", koska on hieman vilkkaampi, näinhän on ollut aina. Ja tottahan lastensuojeluilmoituksen mainitseminen on todella ällistyttävää opettajan taholta, mutta ehkä hän haluaa herätellä vanhemmat tajuamaan, että jotain on pielessä. Tosiaan, usemmalta taholta itsekin haluaisin tuohon tilanteeseen selvyyden, jos omasta lapsestani olisi kyse.
 
Mistähän johtuu, että tällaisia "testailijoita" on nykyään paljon enemmän, kuin esim. 20 vuotta sitten? Ainahan joka luokassa joku vilkkaampi vilpertti tuolloinkin oli, mutta ei jumaliste meidän kouluaikana kukaan hyppinyt opettajan silmille. Olisikohan vanhempien syytä katsoa peiliin, ja myöntää, että se meidän ihana muru-mussukka saattaa ihan oikeasti olla koulussa pikkuterroristi. Eikä heti kyseenalaistaa opettajan sanomisia. Ottakaa huoli vakavasti ja keskustelkaa opettajien kanssa asioista avoimemmin!

En tiedä, en ole tutkinut asiaa, enkä perehtynyt siihen.
20 vuotta sitten elin vaikeaa lapsuutta ja opettajien nenille hypittiin.
Nuori olen yhä, joten kouluvuosia tuolta ajalta on minimaalisesti, eikä kokemukseni pohjalta voi päätellä yhtään mitään.

Omilta kouluajoilta tulee vahvasti mieleen, kuinka joidenkin tunneilla suorastaan eläimellinen meno ja joidenkin tunneilla jokainen hiljaa/kunnolla.
Että kyllä sillä opettajalla on väliä, mun mielestä ja aika hitosti.

Meidän muru-mussukalla saattaa olla hirveät olot kotona, vai luuletko että kaiken hyvän saanut on alttiimpi käytöshäiriöille. Eipä ne lievät, ohimenevät, käytösongelmat tee vanhemmista yhtään mitään.

Kaikkien on hyvä katsoa peiliin - myös niiden opettajien!
 
No totta munassa opettajan on otettava auktoriteettiasema heti alussa, tai peli on menetetty. Mutta onko nykyään opettajissa enemmän nössöjä, vai onko lasten kasvatuksessa jotain pielessä, kun nämä ongelmat ovat räjähtäneet käsiin? .

En ole edelleenkään tutkinut asiaa tai perehtynyt siihen, joten ihan mielipide.
Ajat ja yhteiskunta muuttuu, monella tapaa. On asioita mitkä kehittyy hyvään suuntaan ja asioita, mitkä kehittyy ei-niin-hyvään suuntaan (ja kaikkea tuolta väliltä).

Tuskin on yhtä asiaa, mikä selittää miksi tänään on ehkä toisin, kuin 30 vuotta sitten. Eli tuskinpa kaikki maailman opettajat ovat muuttuneet joksikin "nössöiksi".
Se mikä on muuttunut, niin ainakin lainsäädäntö; lasta ei saa kurittaa fyysisesti, aikoinaan sai.

Ok, ehkä silloin kauan sitten oppilaat oli hiljaa ja totteli opettajaa MUTTA montakohan hirmutarinaa olen kouluista kuullut!?? Kuten:

-"jäi traumat, oli pakko syödä, vaikka oksensin lautaselle"
-"sain näpeilleni joka tunti ja vihaan vieläkin sitä opettajaa"
-"hän nöyryytti minua koko luokan edessä, häpeän yhä"
-"en koskaan unohda häpeänurkkaa ja kuinka kaikki nauroi"
-"en jaksanut kotona mitään, oli pakko hiihtää puolialasti 40km"

jne.

Ei vaikeudet maailmasta poistu, niitä on ja tulee aina olemaan, on aina ollut.
Ne vain muuttaa muotoaan, kun yhteiskunta taantuu ja kehittyy, elelee.

Aika kultaa muistot: "silloin hyvinä aikoina", "kun minä olin nuori".
Mutta vaikeuksia on aina, ajasta riippumatta. Yhtä lailla on asioita, jotka on nykyisin paremmin/kehittyneempiä.

Jos mennään psyykeeseen, niin onko eri häiriöt lisääntyneet vai diagnosoidaanko/tuodaanko esille entistä enemmän? Ei aikoinaan ollut mitään ADHD-diagnooseja lääkkeineen...

Kumpikaan ääripää - alistaminen tai alistuminen ei ole hyväksi.
Ei lapselle, ei aikuiselle. Kyllä opettajan tulisi osata käytöstavat lasten seurassa... muttei helppo homma, koko köörin kasvatus...
 
Kyllä opettajissa aivan oikeasti on ylireagoivia henkilöitä, jotka näkevät ls-ilmoituksen turhan helposti ratkaisuna. Ilmankos sosiaalityöntekijöillä aikataulut venyy eikä asioita saada hoidettua lain määräämissä aikatauluissa. Erityinen vilkkaus ei ole syy lastensuojeluilmoituksen tekemiselle. Kysyy myös opettajalta taitoja suunnata tätä vilkkautta muihin asioihin ja avoimuus vanhempia ja vanhempien avoimuus asialle on tärkeää. Näitä vilkkaita lapsia on ja tulee koko ajan olemaan.

Vaikka tutkimuksia on tehty, niin mun ielestä perheneuvola kaikesta huolimatta on ainut vaihtoehto, jos opettaja ei keksi ratkaisuja. Toivottavasti sieltä saisi vinkkejä ja ohjeita.
 
Mekin ollaan nyt käyty lapsen oppimisvaikeuksien vuoksi koululla palaverissa ja täytyy sanoa että olin ällikällä lyöty kun opettja koko työryhmän edessä kysyy minulta että onko lapsella kavereita naapurustossa?
-eipä meidän naapurustossa juuri asu samaa ikäluokkaa joten ei juuri ole.
Opettajan kommentti tähän että kyllä meidän sitten olisi parasta muuttaa :O

Oli ope hiljaa kun kysyin että ostaako hän meidän asunnon ja valikoko hän ylipäänsä lastensa kavereiden asuinpaikkojen mukaan oman kodin sijainnin?

Ei kai ole meidän vikamme että lähiössämme on muuta täydellisen purkukuntoinen kauungin vuokratalo josta on asukkaat sijoitettu toisaalle eri puolin pitäjää ja nuokin talot tullaan kaatamaan kokonaan.
 
Eikös se lapsen koulukäytös ole aika helppo tarkastaa jututtamalla muita opettajia ja muiden lasten vanhempia (muksut kyllä kotona puhuvat kuitenkin luokkatovereistaan)? Näin saadaan selville, onko kysymyksessä todellinen ongelma vai ihan HENKILÖKEMIALLINEN juttu - opettajatkin ovat nimittäin ihan vain inhimillisiä ihmisiä, joilla joskus voi itsereflektio unohtua, jos joku asia ärsyttää riittävästi, tai lapsi voi tökkiä sitä tajuamattaan nimenomaisesti jotain tiettyä opettajaa vaikkapa siksi, että hän kokee tämän turvalliseksi tai ärsyttäväksi. Olemme nimittäin ihmisiä iästä ja statuksesta riippumatta.

Koulu on avoin paikka. Sinne saa vanhempi mennä tunneille ja katsoa, mikä on meininki ja miten se oma piltti siellä pusaa. Tietenkin tämä on vaikeaa järjestää, mutta asiaa kannattaa harkita, niin näkee itse, millaisia tilanteita luokassa on menossa. Tärkeää on myös kysyä (tai kysytyttää) lapselta, että onko hän itse sitä mieltä, että käyttäytyy koulussa ja kotona eri tavoin ja jos, niin miksi. Aika nuorikin pentu osaa analysoida käytöstään yllättävän hyvin, ja ellei osaa, niin sitä taitoa on joka tapauksessa syytä harjoitella. :)
 

Yhteistyössä