Mitä mieltä olette?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Meillä on miehen kanssa erilaisia toiveita esim. työnteon ja asuinpaikan suhteen?
Mies yrittää säästää nyt mahdollisimman paljon rahaa, jotta voisi jäädä nuorena eläkkeelle tai tehdä vähemmän töitä. Lisäksi mies haluaisi muuttaa maalle jonnekin korpeen, jonne itse en missään nimessä haluaisi muuttaa lasten kanssa. Mitä järkeä muuttaa jonnekin korpeen josta ei tunne ketään ja ystävät ja sukulaiset asuvat yli 50 km päässä.
Mies ei muutenkaan ole mitenkään sosiaalinen ihminen, joten ei siellä helposti kehenkään tutustuisi. Itse haluaisin käydä ihan normaalisti töissä enkä jäädä kotiin loppuelämäkseni tai yrittää vaihtaa johonkin sellaiseen alaan jota töitä voisi tehdä kotona. En ole mikään maataloussuuntainen tai käsityöihminen.

Vielä ei ole mitään tarkooja suunnitelmia tehty, mutta mua on alkanut ahdistaa. Pitäiskiö erota ja etsiä sopivampi mies vai odottaa kun jotain päätöksiä tehdää ja silloin vasta mahdollisesti toimia?

Kaipaan järkeviä kommentteja. Kuulllostaako tämä teistä vain siltä että olen ollut liian kauan kotona lasten kanssa?
 
Mistä jengi saa päähän koko ajan erota ja erota, tulee välillä mieleen näistä avauksista että mieheni kaivaa nenää pitäisikö meidän erota ja vastaukset ovat, sika se on jätä se.
 
ihan ekana vain tulee mieleen, että miten ihmeessä olette edes alunperin yhteenpäätyneet jos halunne ovat noinkin erilaisia suurissa asioissa ?
mutta kai jonkinlainen kompromissi olis tarpeen. hankkikaa mökki jostain korvesta joka tyydyttää miehen "erakoitumistarvetta" ( :D ) ?
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
ihan ekana vain tulee mieleen, että miten ihmeessä olette edes alunperin yhteenpäätyneet jos halunne ovat noinkin erilaisia suurissa asioissa ?
mutta kai jonkinlainen kompromissi olis tarpeen. hankkikaa mökki jostain korvesta joka tyydyttää miehen "erakoitumistarvetta" ( :D ) ?

Tätä mäkin ihmettelen. Tätä palstaa lukiessa joskus ihmetyttää, että eikö ihmiset lainkaan puhu toiveistaan ja haaveistaan ennen kuin alkavat yhteiselämää elämään. Itse jotenkin... no, seurusteluvaiheessa ainakin samantien sanoin kiitti ja hei sellaisille tyypeille, joilla oli ihan erilaiset haaveet elämältä. Nuorena kai sitä ei tule ajatelleeksi tuollaisia.

Mun mielestä kuulostaa hyvin hankalalle kyllä, jos toinen esim. halaua asua korvessa ja toinen ei. Sitten täytyy miettiä vaan kuinka tärkeitä ne elämänhaaveet on, ja onko niistä valmis joustamaan siksi, että haluaa sen puolisonsa kanssa olla.
 

Similar threads

Yhteistyössä