Mitä mieltä olet sukupuolisensitiivisestä(/neutraalista) kasvatuksesta? Onko täällä sukupuolisensitiivisiä kasvattajia?

[chef]

[QUOTE="mami";28309633]Kyllähän monissa muslimimaissa miehet pitävät "mekkoja", siis niitä kaapuja mitkä me miellämme mekoiksi. Tyttövauvat ei tietääkseni myöskään synny mekot päällä.[/QUOTE]

Asutaanko me muslimimaassa? Onhan miehillä kilttikin, mutta eipä niitäkään katukuvassa siinä määrin täällä Suomenkamaralla ole näkynyt, että sitä kautta mekosta tai hameesta olisi muodostunut sukupuolineutraali kuva.

Kyllä varmasti jossakin päin maailmaa mekko mielletään sukupuolineutraaliksi. Mitkälie alkuasukkaat viidakon syvyyksissä käyttää bambuhameita sukupuolesta välittämättä. Mutta pistäppä poikasi/miehesi/veljesi/isäsi päälle mekko ja lähetä ulos tekemään galluppia, onko hänellä sukupuolineutraali vaate päällä, vai ei. Tuskin tulee montaakaan "kyllä"-vastausta saamaan.

 

[tytsi-89]

Mielestäni tätä sukupuolen piilottelua kuvastaa mm. se, ettei suvulle ja/tai lapselle kerrota, mitä sukupuolta lapsi on tai, että vanhempia ei kutsuta äidiksi ja isäksi, koska ne ilmentävät sukupuolia. Näitä en ymmärrä enkä sitä ajattelutapaa, että sukupuolierot johtuisi vain sosiaalisista tekijöistä. Toisaalta tajuan sen ajatuksen tuon takana, ettei kerrota heti syntyneen lapsen sukupuolta suvulle. Onhan tutkittu, että jo vauvaikäisiä lapsia kohdellaan eri tavalla sukupuolen mukaan (tytöille jutellan ja osoitetaan hellyyttä enemmän). Sekin ihmetytti, kun jotkut sukupuolineutraalit kasvattajat sanoivat haastattelussa, ettei olisi ok, jos heidän lapsensa tahtoisi vain punaisia/sinisiä vaatteita, koska se ei sovi heidän arvomaailmaansa. Tuohan juuri korostaa sitä, että on olemassa tyttöjen ja poikien värit? Puhumattakaan siitä, ettei se ole kovin lapsilähtöistä, jos lapsi ei saa käyttää mieleisiään vaatteita.

Sen sijaan on mielestäni hyvä juttu, jos ei erotella tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten tapoja, asioita, töitä jne. vaan annetaan lasten itse päättää, mistä kiinnostuvat. Sekin on hyvä juttu, että yritetään tiedostaa stereotypiat ja niiden vahvistaminen (mitä tapahtuu ihan tiedostamatta). Sen sijaan ei pitäisi koskaan kiistää sitä tosiasiaa, että eri sukupuolilla on synnynnäisiä eroja. Tasa-arvo ei mielestäni tarkoita tasapäistämistä.

 

[chef]

Mulla on molempia sukupuolia jälkeläisissäni ja onhan niissä tosiaan eroa. Koska ero on heissä luonnostaan, en näe tarvetta opettaa heille mitään tyttömäisyyden ja poikamaisuuden aakkosia, koska hittojako mä turhaa työtä tekisin. Yritän sen sijaan raivata ne rajoittavat roolit pois tieltä, eli pidän huolta, ettei kummaltakaan jäisi mitään kokematta tai oppimatta sen vuoksi, että ovat johonkin "väärää" sukupuolta. Tyttöä ei siis varoitella tai rajoiteta enempää kuin poikaakaan ja pojalta ei vaadita sen enempää kovuutta kuin tytöltäkään. Pinkistä, mustasta, autoista tai nukenrattaista saa tykätä ihan sukupuolesta riippumatta.

Pointti on antaa lapsen olla sellainen kuin on, eikä vaatia häntä käyttäytymään kuten muutkin sukupuolensa edustajat. Sehän se vasta muottiin tunkemista on, jos aikuinen katsoo oikeudekseen päättää, mistä lapsi saa tykätä ja mistä ei.

Miten tyttöä tai poikaa sitten noin niinkuin yleisesti vaaditaan käyttäytymään?

Mitä sellaista pojilta vaaditaan, mitä tytöiltä ei? Ja mitä sellaista tytöiltä, mitä pojilta puolestaan ei?

 

[Mörköäiti]

Meillä on vain tyttöjä, joten vaikea sanoa mitä tekisin toisin, jos joku lapsista olisi poika. Aivan varmaa on kuitenkin se, että aivan samalla tapaa en poikaa kasvattaisi.

Miksi se on aivan varmaa?

Poikaa tulisi ohjailtua enempi "miesten juttuihin", vaikka toki haluaisin opettaa poikani myös ompelemaan, mikäli se häntä kiinnostaa. Yleensä se kuitenkaan ei ymmärtääkseni niitä poikia samassa määrin kiinnosta, kuin tyttöjä, joten minkäs sitä sitten teet?

Miksi ohjailisit enemmän miesten juttuihin? Tottakai poika kiinnostuu niistä enemmän kuin ompelusta, kun huomaa niiden olevan se toivottu kiinnostuksen kohde - häntä ohjaillaan niihin enemmän kuin ompeluun, kotona ehkä isä ei ompele vaan tekee miesten juttuja, samoin kenties muutkin tutut miehet, kirjoissa ja ohjelmissa toistuvat samat kuviot... onko ihme, jos lapsi lukee näistä aika perinteisen sukupuoliroolin ja alkaa toteuttaa sitä?

Olen yhden lapseni kanssa eräässä TYKS:in tutkimuksessa mukana ja siinä(kin) on tullut ilmi, että tyttöjen ja poikien väliset erot ovat ihan faktaa...joten omaan kaaliini ei mahdu sellainen kasvatusmetodi, jossa lapsista yritetään tehdä joko sukupuolettomia, tai jossa heitä yritetään puoliväkisin asettaa muottiin, jonne he eivät sovi.

Mitä ne erot olivat? Tuliko pohdittua, mistä ne johtuvat? Eihän se, että joku asia on fakta, kerro vielä mitään siitä, onko se luonnollista vai opittua - ja voisiko asia yhtä hyvin olla toisinkin.

Ja vaikka olisikin niin, että suurin osa pojista tykkäisi vaikka autoista, niin olisiko se silti riittävä syy ohjailla omaa pientä poikayksilöä niihin autohommiin? Eikö voisi luottaa, että JOS ne kiinnostavat häntäkin, niin kyllä hän sitten niihin ajautuu - ja antaa yhtä lailla mahdollisuuden löytää autojen lisäksi jonkun muun tai muitakin kiinnostuksen kohteita?

Kyllähän se on ihan tutkittu juttu, että miesten ja naisten aivot ovat erilaiset, kuten heillä on erilaiset vehkeet jalkojenkin välissä. Enkä käsitä miksi joku näkee sen negatiivisenä asiana, joka pitää jollakin tavalla koittaa muuttaa.

Hmm, no eivät ne aivot nyt niin erilaiset ole, kyllä tässä ihan samaa lajia vielä toistaiseksi ollaan... Ei se, että aivot joissain asioissa askaroivat vähän eri tavoin, tarkoita sitä, että pitäisi luoda keinotekoiset sukupuoliroolit ja alkaa pitää niitä luonnollisina.

 

[chef]

Mielestäni tätä sukupuolen piilottelua kuvastaa mm. se, ettei suvulle ja/tai lapselle kerrota, mitä sukupuolta lapsi on tai, että vanhempia ei kutsuta äidiksi ja isäksi, koska ne ilmentävät sukupuolia. Näitä en ymmärrä enkä sitä ajattelutapaa, että sukupuolierot johtuisi vain sosiaalisista tekijöistä. Toisaalta tajuan sen ajatuksen tuon takana, ettei kerrota heti syntyneen lapsen sukupuolta suvulle. Onhan tutkittu, että jo vauvoina kohdellaan eri tavalla tyttöä ja poikaa (tytöille jutellaan enemmän ja kohdellaan hellemmin). Sekin ihmetytti, kun jotkut sukupuolineutraalit kasvattajat sanoivat haastattelussa, ettei olisi ok, jos heidän lapsensa tahtoisi vain punaisia/sinisiä vaatteita, koska se ei sovi heidän arvomaailmaansa. Tuohan juuri korostaa sitä, että on olemassa tyttöjen ja poikien värit? Puhumattakaan siitä, ettei se ole kovin lapsilähtöistä, jos lapsi ei saa käyttää mieleisiään vaatteita.

Sen sijaan on mielestäni hyvä juttu, jos ei erotella tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten tapoja, asioita, töitä jne. vaan annetaan lasten itse päättää, mistä kiinnostuvat. Sekin on hyvä juttu, että yritetään tiedostaa stereotypiat ja niiden vahvistaminen (mitä tapahtuu ihan tiedostamatta). Sen sijaan ei pitäisi koskaan kiistää sitä tosiasiaa, että eri sukupuolilla on synnynnäisiä eroja. Tasa-arvo ei mielestäni tarkoita tasapäistämistä.

No erotellaanko niitä sitten muka oikeasti? Koitan tässä kovasti miettiä jotakin asiaa, jossa tämä erottelu näkyy, mutten moista keksi.

 

["mami"]

Tytöiltä siedetään vähemmän huonoa käytöstä, poikien riehunta kuitataan sanomalla "pojat on poikia". Jos poika on rauhallinen, häntä pidetään syrjäänvetäytyvänä nössönä. Ammateista turha puhuakaan, vai onko esim. palomies kovin neutraali ilmaisu? Esimerkkejä kyllä riittää, alkaen naisen eurosta.

 

[tytsi-89]

"Hmm, no eivät ne aivot nyt niin erilaiset ole, kyllä tässä ihan samaa lajia vielä toistaiseksi ollaan... Ei se, että aivot joissain asioissa askaroivat vähän eri tavoin, tarkoita sitä, että pitäisi luoda keinotekoiset sukupuoliroolit ja alkaa pitää niitä luonnollisina."

Sukupuolten välillä on kyllä eroja, osittain toisiaan täydentäviä. Tämän takia on mm. hyvä asia, jos lapsen elämässä on sekä äiti että isä (tai vähintään läheiset aikuiset molemmista sukupuolen edustajista). Äidin/isän puute altistaa lapsia tiettyihin riskeihin, mitkä vieläpä jaottuvat tilastoissa sukupuolen mukaan. Sekin on totta, että yksilöiden väliset erot ovat keskimäärin suuremmat kuin sukupuolten väliset.

 

[tytsi-89]

No erotellaanko niitä sitten muka oikeasti? Koitan tässä kovasti miettiä jotakin asiaa, jossa tämä erottelu näkyy, mutten moista keksi.

On tehty tutkimuksia, joiden mukaan esim. Suomen päiväkodeissa erotellaan leikkeihin sukupuolten mukaan ja myös kohdellaan tyttöjä ja poikia eri tavalla sukupuolen perusteella. Onhan ihan jo kaupoissa selkeästi eritelty tyttöjen ja poikien vaatteet, lelut jne.

 

[Mörköäiti]

Kiitos selvennyksestä.

Me emme siis todellakaan ole sukupuolisensitiivisiä kasvattajia.

Meillä on kyllä nukkejen lisäksi myös junarataa ja autoja, mutta ne on pölykerroksen peitossa, koska eipä ne näytä noita tyttöjä kiinnostavan.

Mies kyllä hoitaa lapsia, siivoaa kotia jne. mutta en keksi yhtäkään "miehistä" juttua, jota minä tekisin. En kertakaikkiaan osaa kiinnostua auton rassaamisesta, jääkiekosta, tietokoneista tai mistään muustakaan teknisestä vempaimesta.

Ja aina kun on mahdollisuus olla prinsessa, niin sitä sitten myös ollaan. Tyllimekkoja löytyy joka lähtöön, kuin myös tiarat, pinnit, pampulat ja juhlakengät useassa eri värissä.

Meillä on tyttö, joka tykkää sekä prinsessajutuista että junaradasta ja autoista. Kumpikaan ei kuitenkaan ole hänelle se ykkösjuttu, vaan Muumit ja piirtäminen sekä askartelu.

No, en minäkään ole noista mainitsemistasi "miehisistä" jutuista kiinnostunut (tosin ei ole kyllä miehenikään), eikä toki tarvitse ollakaan. Se omaan esimerkkiin liittyvä asia on onneksi syvällisempi kuin se, jaksaako äiti innostua lätkästä. Ja sukupuoliroolit perheessä ilmenevät muutenkin kuin siivouksen ja renkaanvaihdon kautta - esim. kuka tekee päätöksiä, kuka käyttää rahaa, millainen reviiri kenelläkin on kotona/yhteiskunnassa, miten vanhemmat suhtautuvat toisiinsa ja miehiin/naisiin, jne.

Ja maailmassa on muutakin kuin perinteiset naisten/miesten jutut. Esim. vanhempi voi olla innostunut kirjoista, taiteesta, liikunnasta, matkailusta, avaruudesta, kasveista, merestä, yms. ja tätä kautta avartaa lapsen maailmaa myös niiden prinsessojen ja autojen tuolle puolen

Ja voihan prinsessaleikeissäkin olla vaikka mitä - esim. prinsessan ei tarvitse aina meikata ja tanssia, vaan hän voi jahdata lohikäärmettä, tehdä taikoja, olla hassu, seikkailla, sotkea, pelastaa maailma... vain mielikuvitus on rajana. Prinsessaleikkienkin kautta voi rikkoa perinteisiä sukupuolirooleja.

 

[chef]

Miksi se on aivan varmaa?



Miksi ohjailisit enemmän miesten juttuihin? Tottakai poika kiinnostuu niistä enemmän kuin ompelusta, kun huomaa niiden olevan se toivottu kiinnostuksen kohde - häntä ohjaillaan niihin enemmän kuin ompeluun, kotona ehkä isä ei ompele vaan tekee miesten juttuja, samoin kenties muutkin tutut miehet, kirjoissa ja ohjelmissa toistuvat samat kuviot... onko ihme, jos lapsi lukee näistä aika perinteisen sukupuoliroolin ja alkaa toteuttaa sitä?



Mitä ne erot olivat? Tuliko pohdittua, mistä ne johtuvat? Eihän se, että joku asia on fakta, kerro vielä mitään siitä, onko se luonnollista vai opittua - ja voisiko asia yhtä hyvin olla toisinkin.

Ja vaikka olisikin niin, että suurin osa pojista tykkäisi vaikka autoista, niin olisiko se silti riittävä syy ohjailla omaa pientä poikayksilöä niihin autohommiin? Eikö voisi luottaa, että JOS ne kiinnostavat häntäkin, niin kyllä hän sitten niihin ajautuu - ja antaa yhtä lailla mahdollisuuden löytää autojen lisäksi jonkun muun tai muitakin kiinnostuksen kohteita?



Hmm, no eivät ne aivot nyt niin erilaiset ole, kyllä tässä ihan samaa lajia vielä toistaiseksi ollaan... Ei se, että aivot joissain asioissa askaroivat vähän eri tavoin, tarkoita sitä, että pitäisi luoda keinotekoiset sukupuoliroolit ja alkaa pitää niitä luonnollisina.

Tietkö, mä olen aivan liian väsynyt jatkamaan tätä keskustelua.

Siis nyt jopa ihan harmittaa, että uni painaa silmää, eikä juttu oikeen enää luista, koska mulla olisi kyllä ollut paljon sanottavaa ja mielelläni olisin tätä vähän syvällisemminkin pohtimaan lähtenyt

Mutta nyt ei pysty...mä nukahdan kohta tähän koneelle.

Joten ei muuta, kuin unia. Pitäkää hyvä keskustelu yllä, mä käyn katsastamassa tämän ketjun huomenissa

 

[Mörköäiti]

Mielestäni tätä sukupuolen piilottelua kuvastaa mm. se, ettei suvulle ja/tai lapselle kerrota, mitä sukupuolta lapsi on tai, että vanhempia ei kutsuta äidiksi ja isäksi, koska ne ilmentävät sukupuolia.

No, lopulta on aika sama, kutsutaanko äitiä ja isää äidiksi ja isäksi vai joksikin muuksi. Sanojahan ne vain ovat, ja pääasia, että käytettyihin sanoihin liittyy lapselle rakas ja tärkeä merkitys.

Itse en kyllä korosta sukupuolta muista ihmisistä puhuessa. En siis sano koskaan tuntemattomista lapsista "tyttö" tai "poika" tyyliin "nyt on tytön vuoro keinua ensin". En ymmärrä miksi niin edes tehdään - miksi juuri se sukupuoli pitää poimia tuossa kohtaa esiin, miksi sitä pitää korostaa? Jos en tiedä lapsen nimeä, sanon "lapsi" tai joskus vaikka "kaveri". Jos sukupuolta korostaa, viestii lapselle, että JUURI SE on tuossa toisessa lapsessa tärkeintä.

Sen sijaan ei pitäisi koskaan kiistää sitä tosiasiaa, että eri sukupuolilla on synnynnäisiä eroja. Tasa-arvo ei mielestäni tarkoita tasapäistämistä.

No, mitä ne synnynnäiset erot ovat? Tai siis kaikillahan meillä on myös synnynnäisiä eroja, mutta mitkä ovat sitten niitä naisten ja miesten - tai siis tyttöjen ja poikien - synnynnäisiä eroja?

 

[Mörköäiti]

Miten tyttöä tai poikaa sitten noin niinkuin yleisesti vaaditaan käyttäytymään?

Mitä sellaista pojilta vaaditaan, mitä tytöiltä ei? Ja mitä sellaista tytöiltä, mitä pojilta puolestaan ei?

No etkös sinä itse juuri kirjoittanut, että ohjailisit poikaa enemmän miesten juttuihin? Jos jo tiedostat tämän, niin voisiko olla, että tiedostamattasi odottaisit esim. pojalta vielä jotain muutakin kuin kiinnostusta autoja ja jääkiekkoa kohtaan ja kiinnostumattomuutta ompeluun?

 

[Bitch]

Mun lapseni ovat syntyneet ja kasvaneet aikana, jolloin moista ilmiötä ei vielä oltu keksitty. Olen siis kasvattanut kaksi tyttöä ja pojan. Tai siis olemme kasvattaneet, äitinä ja isänä.

Esikoinen, tyttö, on lady. Hänellä on korkeakorkoiset kengät ja koruja, rakastaa käsilaukkuja jne. Keskimmäinen poika on tyypillinen poika. Ajaa moottoripyörällä, pelailee kavereitten kanssa futista tai pleikkaa. Molemmat vanhimmat lapset asuvat omillaan, käyvät töissä, opiskelevat ja pärjäävät. Nuorimmainen tytär on SM-tason jalkapalloilija, ensi kevään abi ja aikoo pyrkiä eläinlääkikseen. Kumminkin on pitkät hiukset ja sipsuttelee korkokengissä jos siltä tuntuu. Kaikki lapset ovat sinuja itsensä kanssa ja heillä on terve suhtautuminen omaan kroppaansa, omaan sukupuoleensa ja omaan identiteettiinsä. Ei kai heillä kellään ole ollut mitään suurempia sukupuoleen liittyviä odotuksia vaikka heidät on tyttöinä ja poikina kasvatettu

 

[Mörköäiti]

Sukupuolten välillä on kyllä eroja, osittain toisiaan täydentäviä.

Mitä ne ovat?

 

[Mörköäiti]

No erotellaanko niitä sitten muka oikeasti? Koitan tässä kovasti miettiä jotakin asiaa, jossa tämä erottelu näkyy, mutten moista keksi.

Siihen erotteluunhan koko "ei sukupuolisensitiivisyyttä" -ajattelu perustuu. Jos ajatellaan, että naiset ja miehet ovat erilaisia erilaisine taipumuksineen ja kiinnostuksen kohteineen, niin silloinhan tarkoitetaan juuri sitä, että mainitut asiat erotellaan. Ei varmaan tarvitse lähteä listaamaan kaikkia mahdollisia asioita yhteiskunnassa, jotka on jotenkin jaoteltu sukupuolen mukaan? Luulisi, että kaikki tietävät jo niistä ilmeisimmät, onhan asiasta puhuttu kymmeniä vuosia ellei enemmänkin.

 

[tytsi-89]

Mitä ne ovat?

No tähän olis varmasti pitkä lista. Etköhän itsekin tiedä, että miehissä ja naisissa on eroja? Muuten täällä vaeltaisi vain yhtä sorttia itseään kloonaten tai jotain.

Aloitetaan vaikka siitä, että jo vauvoina tytöt kiinnittävät poikia enemmän huomiota ihmisiin, ihmisten kasvoihin ja tunnetiloihin, pojat tyttöjä enemmän teknisiin vempeleihin. Miehet ovat keskimäärin voimakkaampia, aggressiivisempia, riskejä ottavia, kilpailuhaluisia jne. Naisilla on keskimäärin enemmän hoivaviettiä (pienet tytöt leikkivät enemmän nukeilla kuin pojat). Miesten ja naisten lastenhoitotapa on erilainen: miehet kaikkialla maailmassa leikkivät lasten kanssa naisia fyysisempiä leikkejä ja naiset keskittyvät enemmän hoivaamiseen. Toki kulttuuriset tekijät ja sukupuoliroolien stereotypiat vahvistavat biologisia eroja, mutta sitä faktaa on turha kieltää, että miehissä ja naisissa on synnynnäisiä eroja, jotka tilastoitaessa tulisivat esille.

Jos lapsen elämästä puuttuu isä, tytöt ja pojat reagoivat siihen eri tavalla. Isättä kasvaneet
tytöt sairastuvat keskimäärin useammin masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin, pojat ovat väkivaltaisempia ja dominoivampia. Isän puute nostaa kummankin sukupuolen riskiä tunne-elämän ongelmiin, käytöshäiriöihin ja varhaisen seksielämän aloittamiseen. Keskimäärin on siis merkitystä, mitä sukupuolta vanhemmat ovat.

 

[tytsi-89]

Siihen erotteluunhan koko "ei sukupuolisensitiivisyyttä" -ajattelu perustuu. Jos ajatellaan, että naiset ja miehet ovat erilaisia erilaisine taipumuksineen ja kiinnostuksen kohteineen, niin silloinhan tarkoitetaan juuri sitä, että mainitut asiat erotellaan. Ei varmaan tarvitse lähteä listaamaan kaikkia mahdollisia asioita yhteiskunnassa, jotka on jotenkin jaoteltu sukupuolen mukaan? Luulisi, että kaikki tietävät jo niistä ilmeisimmät, onhan asiasta puhuttu kymmeniä vuosia ellei enemmänkin.

Ei se tarkoita asioiden erottelua. Vaikka tytöt leikkisivät keskimäärin poikia enemmän nukeilla, se ei tarkoita, että se pitäisi nimetä tyttöjen jutuksi ja kieltää pojilta. Ei vain kiistetä tuota osin biologiaan pohjautuvaa eroa. Se on tervettä järkeä, että hyväksyy sukupuolen vaikuttavan ihmisen ominaisuuksiin ja ymmärtää, ettei tasa-arvo tarkoita sitä, että kaikki on samaa massaa. Mielestäni äiti ja isä esim. eivät ole pienen vastasyntyneen silmissä samalla viivalla imetyksen ja muiden biologisten valmiuksien takia.

 

[pandamamma]

En oikein tajua tuota sukupuoletonta kasvatusta, mistä saa vähän väliä lukea milloin mistäkin. Meillä on tytöt jotka käyttävät mekkoja ja hienostelevat, mutta toisaalta leikkivät autoilla ja parkkitalolla ja rakentavat mönkkäriratoja olkkariin. Itse kerron omille tytöilleni, että ei ole olemassa tyttöjen tai poikien leikkejä eikä myöskään miesten tai naisten töitä. Kaikki voivat tehdä tai leikkiä kaikkia, ei se ole siitä kiinni onko tyttö vai poika, mies vai nainen.

No en oikeen minäkään tajua. Olisi tietysti eri asia kieltää vaikka pojalta jokin tyttömäinen harrastus tai tytöltä poikamainen harrastus tai lelu. Kyllä minä silti kieltäisin poikaani ostamasta itselleen mekkoa ihan vaan sen takia, ettei tulisi kiusatuksi. En tietenkään häntä väheksyisi aikuisenakaan, jos pitäisi miehistä tai vastaavasti tyttäreni haluaisi tytön kanssa naimisiin. Silti haluan lapsilleni mahdollisimman helpon lapsuuden.

Vaikka hyväksyn homouden täysin ja allekirjoitin esimerkiksi homojen avioliittolain puolesta, en esimerkiksi kysyisi pojaltani lapsena "tykkäätkö tuosta samista, vai onko pirjo enemmän makuusi", koska ajattelen kuitenkin, että jos homous ei olisi mitenkään "erikoisempi" ratkaisu, monet naiset ottaisivat enemmän puolisokseen naisia ja miehet miehiä. Biologisesti tämä on huono malli, koska ihminen ei voisi lisääntyä. Olen hetero, olen tosin ihastunut palavasti ja halunnut myös naista. Koen silti olevani hetero, tai en oikeastaan luokittele itseäni mihinkään.

Naiselle nainen kumppanina on helpompi ja miehelle mies kumppanina. Naisella ja miehellä on kuitenkin väistämättä erilainen ajatusmaailma lähtökohtaisesti, jos nyt karkeasti jaotellaan. En halua mitenkään kannustaa erityisesti sellaiseen elämään, jossa ei voisi jälkeläisiä saada ja lapsi sitten vanhempana huomaisi, että ei äiti äiti sitten kertonut, että jos rakastun Saanaan, emme voi saada yhdessä lapsia, koska olemme samaa sukupuolta.

Nyt joku varmaan suuttuu tästäkin jaottelusta ja siitä, että sanon, että homous on väistämättä "huonompi vaihtoehto". Minua ei tosin haittaisi yhtään vaikka lapseni olisi homoseksuaali, jos lapsi on itse sinut sen asian kanssa, ettei pysty lisääntymään kumppaninsa kanssa.

Noh, nyt ei puhuttu misään homo tai hetero -jakaumasta, mutta jos joku nyt ymmärsi mitä haen takaa: Sillä on väliä oletko tyttö vai poika, biologinen fakta, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

 

[Rigel]

Kyllähän se on ihan tutkittu juttu, että miesten ja naisten aivot ovat erilaiset, kuten heillä on erilaiset vehkeet jalkojenkin välissä. Enkä käsitä miksi joku näkee sen negatiivisenä asiana, joka pitää jollakin tavalla koittaa muuttaa.

Tämä on kyllä faktaa, mutta myös biologiset erot ryhmien sisällä ovat suurempia kuin ryhmien väliset erot. Ja tässä siis ryhmät = tytöt ja pojat.

 

[Mörköäiti]

No tähän olis varmasti pitkä lista. Etköhän itsekin tiedä, että miehissä ja naisissa on eroja? Muuten täällä vaeltaisi vain yhtä sorttia itseään kloonaten tai jotain.

Niin, siis IHMISISSÄ on eroja - jos erot olisivat sukupuolten välillä, täällä vaeltaisi kahta sorttia niitä klooneja

Aloitetaan vaikka siitä, että jo vauvoina tytöt kiinnittävät poikia enemmän huomiota ihmisiin, ihmisten kasvoihin ja tunnetiloihin, pojat tyttöjä enemmän teknisiin vempeleihin. Miehet ovat keskimäärin voimakkaampia, aggressiivisempia, riskejä ottavia, kilpailuhaluisia jne. Naisilla on keskimäärin enemmän hoivaviettiä (pienet tytöt leikkivät enemmän nukeilla kuin pojat). Miesten ja naisten lastenhoitotapa on erilainen: miehet kaikkialla maailmassa leikkivät lasten kanssa naisia fyysisempiä leikkejä ja naiset keskittyvät enemmän hoivaamiseen. Toki kulttuuriset tekijät ja sukupuoliroolien stereotypiat vahvistavat biologisia eroja, mutta sitä faktaa on turha kieltää, että miehissä ja naisissa on synnynnäisiä eroja, jotka tilastoitaessa tulisivat esille.

Miten tutkimuksissa on eritelty, mitkä ovat synnynnäisiä ja mitkä opittuja?
Muistan lukeneeni tuosta vauvatutkimuksesta - en oikein sulata sitä. No, ainakin voin olla iloinen siitä, että minulla on enemmän ihmiskasvoista kuin härveleistä kiinnostuva poikavauva. Uskotko, että miesten kilpailuvietti tai naisten hoivavietti on synnynnäinen - vai olisiko kuitenkin yhteiskunta vahvistanut juuri näitä sukupuolen mukaan? Tyttöjen nukkeleikeistä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä asian suhteen, koska aikuiset kuitenkin ohjailevat leikkejä ja kiinnostuksen kohteita, johan sen joku myönsi ihan suoraan. Samoin tuo lastenhoitotapa - mistä voi päätellä sen olevan synnynnäistä eikä opittua, opitun miehisen käyttäytymistavan mukaan toimittua? Ei noista mikään ole aukottomasti synnynnäinen ero. Ja lopulta kuitenkin naiset ja miehetkin ovat kaikki yksilöitä - yksilölliset erot jyräävät kuitenkin sukupuolen mukanaan tuomat vivahteet mennen tullen.

Jos lapsen elämästä puuttuu isä, tytöt ja pojat reagoivat siihen eri tavalla. Isättä kasvaneet
tytöt sairastuvat keskimäärin useammin masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöihin, pojat ovat väkivaltaisempia ja dominoivampia. Isän puute nostaa kummankin sukupuolen riskiä tunne-elämän ongelmiin, käytöshäiriöihin ja varhaisen seksielämän aloittamiseen. Keskimäärin on siis merkitystä, mitä sukupuolta vanhemmat ovat.

Olisiko tähän kuitenkin yhteiskunnalla ja kulttuurilla suurempi merkitys?

 

[Rigel]

Minusta tuossa syntyneen lapsen sukupuolen salailussa järkyttävin ajatus kytkeytyy siihen, että nämä vanhemmat ovat kuitenkin useimmiten saaneet lapsen, jolla selkeästi on jompi kumpi sukupuoli. Paljon syntyy sellaisia lapsia, joiden sukupuolta lääkärikään ei pysty määrittämään. Tätä kontekstia vasten tuntuu älyttömältä huomion kalastelulta, ettei lasta vahingossakaan saa nimitellä pojaksi, jos se poika on.

 

["murmur"]

Tämä sukupuolisensitiivisyys on yhtä höperö ja ohikiitävä villitys kuin aikanaan oli vapaakasvatus. Lapselle ei saa sitä eikä saa tätä ja lässytiläää...Lapsissa on se ihana puoli etteivät he analysoi kokoajan kaikkea vaan keskittyvät elämään. Siinä ois monella aikuisella opittavaa. Minulla on poikia ja tyttöjä jotka aivan tietoisesti haluan kasvattaa pojat poikina ja tytöt tyttöinä. Tytölle hehkutan ihania prinsessajuttuja ja pojille ostan "poikien värisiä" vaatteita...ja ei, EN osta pojalle hametta vaikka hän haluaisikin. Yhteiskunta vaatii naisilta tiettyjä asioita ja miehiltä tiettyjä ja sehän on vain hyvä juttu, miksi kaikkien pitäis olla jotain yhtä sukupuoletonta mössöä?? Ihmiset on toisinaan huvittavia; jos ei ole ongelmia tarpeeksi niin keksitään niitä . Kylläpäs minä olen SIVISTYMÄTÖN! Kysytäänpäs lapsiltamme parinkymmenen vuoden päästä millaisia vaurioita tämä sukupuoliroolien mukainen kasvatus on heille aiheuttanut

 

[tytsi-89]

Niin, siis IHMISISSÄ on eroja - jos erot olisivat sukupuolten välillä, täällä vaeltaisi kahta sorttia niitä klooneja



Miten tutkimuksissa on eritelty, mitkä ovat synnynnäisiä ja mitkä opittuja?
Muistan lukeneeni tuosta vauvatutkimuksesta - en oikein sulata sitä. No, ainakin voin olla iloinen siitä, että minulla on enemmän ihmiskasvoista kuin härveleistä kiinnostuva poikavauva. Uskotko, että miesten kilpailuvietti tai naisten hoivavietti on synnynnäinen - vai olisiko kuitenkin yhteiskunta vahvistanut juuri näitä sukupuolen mukaan? Tyttöjen nukkeleikeistä ei voi vetää mitään johtopäätöksiä asian suhteen, koska aikuiset kuitenkin ohjailevat leikkejä ja kiinnostuksen kohteita, johan sen joku myönsi ihan suoraan. Samoin tuo lastenhoitotapa - mistä voi päätellä sen olevan synnynnäistä eikä opittua, opitun miehisen käyttäytymistavan mukaan toimittua? Ei noista mikään ole aukottomasti synnynnäinen ero. Ja lopulta kuitenkin naiset ja miehetkin ovat kaikki yksilöitä - yksilölliset erot jyräävät kuitenkin sukupuolen mukanaan tuomat vivahteet mennen tullen.



Olisiko tähän kuitenkin yhteiskunnalla ja kulttuurilla suurempi merkitys?

Sinustako on sattumaa, että tietyt keskimääräiset erot sukupuolten välillä näkyvät kaikkialla maailmassa? Miehet esim. ovat väkivaltaisempia ja tekevät enemmän rikoksia ihan jokaikisessä maassa. Tämä näkyy niin länsimaissa kuin luonnonkansoissakin. Mä en ymmärrä, miksi olisi olemassa kahta eri sukupuolta, jos mitään eroja ei olisi. Onhan eroa jo ruumiinrakenteessa, hormonitoiminnassa ja aivoissa. Erot eivät välttämättä ole merkittäviä kaikilla osa-alueilla, mutta eroja on.

 

[Mörköäiti]

Vaikka hyväksyn homouden täysin ja allekirjoitin esimerkiksi homojen avioliittolain puolesta, en esimerkiksi kysyisi pojaltani lapsena "tykkäätkö tuosta samista, vai onko pirjo enemmän makuusi", koska ajattelen kuitenkin, että jos homous ei olisi mitenkään "erikoisempi" ratkaisu, monet naiset ottaisivat enemmän puolisokseen naisia ja miehet miehiä. Biologisesti tämä on huono malli, koska ihminen ei voisi lisääntyä. Olen hetero, olen tosin ihastunut palavasti ja halunnut myös naista. Koen silti olevani hetero, tai en oikeastaan luokittele itseäni mihinkään.

No ei kai lapsille pidä mitään "tykkäätkö Pirjosta vai Samista" -juttuja mennäkään tyrkyttämään! Itse inhoan sitä, että joistain päiväkoti-ikäisten tavallisista kaverisuhteista väännetään "tykkäämis-juttuja" ja siten tehdään tyttöjen ja poikien yhteisleikeistä "outoja". Eli ei, lapselle ei tarvitse tyrkyttää homoseksuaalista identiteettiä sen enempää kuin heteroseksuaalistakaan. Mutta jos lapsi kysyy, voiko perheessä olla kaksi äitiä, niin kyllähän siihen voi vastata "kyllä". Tai niin minä ainakin vastasin.

Naisella ja miehellä on kuitenkin väistämättä erilainen ajatusmaailma lähtökohtaisesti, jos nyt karkeasti jaotellaan. En halua mitenkään kannustaa erityisesti sellaiseen elämään, jossa ei voisi jälkeläisiä saada ja lapsi sitten vanhempana huomaisi, että ei äiti äiti sitten kertonut, että jos rakastun Saanaan, emme voi saada yhdessä lapsia, koska olemme samaa sukupuolta.

Uskotko siis, että jos lapsen maailmassa/maailmankuvassa on muitakin kuin heteroita, hänestä voi vahingossa tulla homoseksuaali, (ja sitten hän syyttää siitä vanhempiaan)?

 

[Mörköäiti]

[QUOTE="murmur";28310082]Yhteiskunta vaatii naisilta tiettyjä asioita ja miehiltä tiettyjä ja sehän on vain hyvä juttu, miksi kaikkien pitäis olla jotain yhtä sukupuoletonta mössöä??[/QUOTE]

Hassua, mutta minusta juuri tämä yhteiskunnan vaatimus tekee ihmisistä yhtä tasapaksua mössöä, kun ihmiset (kärjistetysti) tungetaan kahteen ahtaaseen muottiin. Näen, että sukupuolisensitiivisyys tuo esiin enemmän vivahteita ja ihmisten omaa persoonaa.

[QUOTE="murmur";28310082]Kysytäänpäs lapsiltamme parinkymmenen vuoden päästä millaisia vaurioita tämä sukupuoliroolien mukainen kasvatus on heille aiheuttanut [/QUOTE]

Ei tarvitse odottaa niin kauas - sukupuoliroolien huonot puolet on jo nyt nähtävissä