Mitä mieltä olet parikymppisestä naisesta, joka ei juo?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Sillä on ehkä ollut lapsuudessa huonoja kokemuksia alkoholiin liittyen. Fiksuahan se on olla juomatta. Toivottavasti hänellä on samanhenkisiä kavereita, usein juomaton jää ulkopuolelle jos kaverit ryyppäävät kaikki viikonloput.
 
Mä olen 22-vuotias ja en juo, kavereille se ei ole ongelma, mutta tuntemattomille ihmisille pitää aina olla joku todella hyvä syy miksi ei kittaa kaksinkäsin bisseä. Mua vaan ei kiinnosta ja en halua krapulaa. :) tykkään kuitenkin muuten käydä baareissa, koska rakastan tanssimista :D
 
[QUOTE="vieras";28639070]Sillä on ehkä ollut lapsuudessa huonoja kokemuksia alkoholiin liittyen. Fiksuahan se on olla juomatta. Toivottavasti hänellä on samanhenkisiä kavereita, usein juomaton jää ulkopuolelle jos kaverit ryyppäävät kaikki viikonloput.[/QUOTE]

Minä en juo, koska joudun yhden känni-illan jälkeen kärsimään kahden päivän oksennus krapulasta. Ei ole huonoja kokemuksia lapsuudesta.
 
[QUOTE="vieras";28639070]Sillä on ehkä ollut lapsuudessa huonoja kokemuksia alkoholiin liittyen. Fiksuahan se on olla juomatta. Toivottavasti hänellä on samanhenkisiä kavereita, usein juomaton jää ulkopuolelle jos kaverit ryyppäävät kaikki viikonloput.[/QUOTE]


En mä ole ainakaan ikinä jäänyt ulkopuolelle vaikka olen kaveriporukasta ainoa, joka ei juo.
 
Mun on vähän vaikea ymmärtää sitä, jos joku ei juo ikinä, koskaan, eikä milloinkaan.

Ihan sama, kun mun on vähän vaikea ymmärtää sitä, jos joku ei syö karkkia ikinä, koskaan, eikä milloinkaan.

Ei sen juomisen tarvitse tarkoittaa räkäkännejä, vaan ihan vaan vaikka yhtä olut/viililasillista jouluaterialla tms.

Eikä sen karkin mussutuksen tarvi olla niin suurta, että perse leviää.

Sinänsä mulle on se ja sama jos joku ei juo tippaakaan ikinä, tai vaikka joisi joka päivä...kumpaamaan ääripäätä en vaan ymmärrä. Mutta eipä mun tarvitsekaan.
 
Minä muuten inhoan karkkia :D en ole tähän päivään mennessä maistanut yhtäkään hyvänmakuista karkkia. Suklaa on ehkä pahin. :) meitä on moneen junaan.
Itse kyllä juon, mutta humalassa olen todella harvoin (saan kamalat krapulat aina ja kammoan oksentamista).
 
[QUOTE="Heh";28639101]Minä muuten inhoan karkkia :D en ole tähän päivään mennessä maistanut yhtäkään hyvänmakuista karkkia. Suklaa on ehkä pahin. :) meitä on moneen junaan.
Itse kyllä juon, mutta humalassa olen todella harvoin (saan kamalat krapulat aina ja kammoan oksentamista).[/QUOTE]

Sulla on selvästi makuaistissa jotain vikaa! :D Tosin niin taitaa olla mullakin, kuin en juurikaan pahoihin karkkeihin ole törmännyt. Luulisi sentään, että niitäkin olisi olemassa. Ja suklaa...siis sehän on ihan paras! :D
 
Mun on vähän vaikea ymmärtää sitä, jos joku ei juo ikinä, koskaan, eikä milloinkaan.

Ihan sama, kun mun on vähän vaikea ymmärtää sitä, jos joku ei syö karkkia ikinä, koskaan, eikä milloinkaan.

Ei sen juomisen tarvitse tarkoittaa räkäkännejä, vaan ihan vaan vaikka yhtä olut/viililasillista jouluaterialla tms.

Eikä sen karkin mussutuksen tarvi olla niin suurta, että perse leviää.

Sinänsä mulle on se ja sama jos joku ei juo tippaakaan ikinä, tai vaikka joisi joka päivä...kumpaamaan ääripäätä en vaan ymmärrä. Mutta eipä mun tarvitsekaan.



Mä en ole koskaan juonut. Lukuunottamatta niitä maisteluja joita sain tehdä jo ihan pienenä alkoholistivanhempien laseista. Niistä oppi, että alkoholi missä tahansa muodossa haisee ja maistuu pahalle + se saa aikuiset käyttäytymään tosi idioottimaisesti.

Samoin tavoin en ole koskaan polttanut, lukuunottamatta sitä yhtä imaisua jonka isä tarjosi kun pyysin n. 5 vuotiaana. Maistui pahalle.

Taisin jo aika varhain tajuta, että minulla on erittäin voimakkaat addiktigeenit päihteisiin; siksi en ole koskaan halunnut edes seuran vuoksi opetella väkisin juomaan alkoholia. Minulle tämä ei ole ollut ongelma; muille ihmisille välillä sitäkin suurempi sellainen kun olin nuori. Opiskelemaan mennessä löytyi sitten se pieni hyvä ystäväpiiri johon tällainen kummajainen mahtui mukaan; yksikään ystävistäni ei koskaan ole ollut humalassa; lasillisen joskus juovat sivistyneesti.

Addiktigeenit löytyvät myös syömiseen; se sokerihiireilu on joko massiivista taikka sitten ei ollenkaan. Kohtuusyöjää ei minusta saa tekemälläkään. Kovasti sitä toki edelleen harjoittelen.
 
[QUOTE="isipappa";28639109]Toivottavasti ei tarvitsekaan.

Monilla on kaksi vaihtoehtoa. Laittaa korkki kiinni tai juoda itsensä hengiltä.[/QUOTE]

Ai siis lähtökohtaisesti?

Toki ymmärrän tilanteen silloin, jos kyseessä on alkoholisti, joka haluaa parantua, tai ihminen, joka on sairastunut vaikka maksakirroosiin.

Mutta tällainen ihminen yleensä on sitten sitä alkoa elämänsä aikana jo ihan riittämiin nauttinut. Ja se on eri asia, kuin se, ettei olisi ikinä, koskaan, eikä milloinkaan alkoholia käyttänyt.
 
Miksi parikymppisen naisen pitäisi juoda? Entä jos ikää on 30? Kyselläänkö silloin juomattomuuden perään? Entäpä vaikka ikä 65? Onko silloin pakko juoda vai eikö se enää sovi sen ikäiselle?
 
olen 28v enkä ole nyt viiteen vuoteen juonut tippaakaan. miksi? no kun ei vaan ole tullut otettua :D mieluummin ostan vaikka sprite pullon kun alkoholia.
tosin mulla on kaveripiiri muuttunut, ei mua enää kukaan ole baariin pyytämässä, enkä kotona viitsi yksikseenkään ryypiskellä. noh, 10v sitten tuli otettua senkin edestä.

mä en tajua niitä jotka ei tajua niitä jotka ei juo :D
 
Se vasta TOSINAINEN onkin joka juo joka viikonloppu sikakänniin.
Sitä kaikki ihailee.
Muutaman vuoden kuluttua tosinaisen pää on tosi pehmee. Viina tuhoa naisella aivoja todella nopeesti.
 
Ikää 31v. En juo enkä polta. En pysty edes olemaan tupakansavussa kun happi loppuu. Mieli ei tee koskaan kumpaakaan. En vain näe järkeä koko touhuun

Alkuperäinen kirjoittaja ikää yli 40 v;28639107:
Mä en ole koskaan juonut. Lukuunottamatta niitä maisteluja joita sain tehdä jo ihan pienenä alkoholistivanhempien laseista. Niistä oppi, että alkoholi missä tahansa muodossa haisee ja maistuu pahalle + se saa aikuiset käyttäytymään tosi idioottimaisesti.

Samoin tavoin en ole koskaan polttanut, lukuunottamatta sitä yhtä imaisua jonka isä tarjosi kun pyysin n. 5 vuotiaana. Maistui pahalle.

Taisin jo aika varhain tajuta, että minulla on erittäin voimakkaat addiktigeenit päihteisiin; siksi en ole koskaan halunnut edes seuran vuoksi opetella väkisin juomaan alkoholia. Minulle tämä ei ole ollut ongelma; muille ihmisille välillä sitäkin suurempi sellainen kun olin nuori. Opiskelemaan mennessä löytyi sitten se pieni hyvä ystäväpiiri johon tällainen kummajainen mahtui mukaan; yksikään ystävistäni ei koskaan ole ollut humalassa; lasillisen joskus juovat sivistyneesti.

Addiktigeenit löytyvät myös syömiseen; se sokerihiireilu on joko massiivista taikka sitten ei ollenkaan. Kohtuusyöjää ei minusta saa tekemälläkään. Kovasti sitä toki edelleen harjoittelen.
 
Mitä mieltä? Harvinaisen viisas suomalaiseksi naiseksi. ;) En ole ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka ihmettelevät niitä, jotka eivät juo alkoholia! En myöskään ymmärrä sanontaa "juoda sivistyneesti" tai " oppia juomaan sivistyneesti/kohtuudella". Mitä sivistynyttä alkoholin juomisessa on? Tai miksi alkoholia pitäisi opetella juomaan? Saati opettaa nuoria juomaa, kuten jotkut vanhemmat tekee?!
 
Mä olen vain mielissäni, ettei mun parikymppinen tyttö juo. Kavereita sillä kyllä riittää. Tyttö ei ole mikään hihhuli, juominen ei vain kiinnosta. Toinen parikymppinen tyttömme voi ottaa lasin viiniä ruuan kanssa, mutta humalaan hänkään ei juo.
 

Yhteistyössä