Mitä mieltä:mies lähti juhlimaan?

[?]

Meille syntyi tyttö 1,5 viikkoa sitten. Mies piti varpajaiset kun olin sairaalassa. Muutama päivä siitä mies lähti kaveriporukalla vielä ajelemaan crossipyörillä, eli oli mukava päivä. No tänään sitten meillä piti olla mukava ilta miehen kanssa, tai sovittiin että katsotaan yksi leffa. No miehelle soitti sitten joku kaveri joka pyysi miestä istumaan iltaa. Mies muitta mutkitta suostui. Mies näki kuinka minusta tuntui pahalta (nielin itkua) mutta silti hänen piti lähteä, eikä tuntunut miehen omatuntoa paljoa hetkauttavan. Loukkaannuinko turhaan? Mitä mieltä siitä että näin pienen vauvan isä lähtee ex-tempore istumaan iltaa kaljoitellen kun muuta on sovittu ja se loukkaa miehen vaimoa?

 

[vieras]

No, mä en olisi niellyt itkua, vaan mies olisi saanut tuta kaiken raivon ja pahan mieleni. Jos se olisi sittenkin lähtenyt ( mun mies ei todellakaan olisi ), niin v**** mikä kusipää.

Minusta et loukkaantunut turhaan.

 

[vieras]

No jospa olisi syytä ensin aikuistua ja sitten vasta hankkia lapsia???

 

[ö]

Mun mies ei kyllä lähtenyt yhtään mihinkään vauvan synnyttyä. Enkä ois päästänytkään. Ei se enää vetele entinen meininki.

 

[Kärsäpärstäinen]

kusipäinen paskaukko

 

["¤%%¤%&/(/&]

en suodattais. varpajaiset ymmärrän,mutta.. tuo tollane extemporeilu... arg.

 

[AAM]

en suodattais. varpajaiset ymmärrän,mutta.. tuo tollane extemporeilu... arg.

kuin myös.. :kieh:

 

[ninuzi]

Kun mä olin synnäril venaamas et muksu syntyis ja mulle annettii lääkkeitä ja kaikkea ja oli muutenki tuskasta ku vauva kasvo isoksi mahassa ja meinas jäädä massuasukiksi niin mun silloinen aviomies päätti lähteä ryyppäämään ja ryyppäs mun äitiyspäivärahatJa sit ku muksu oli n.parin kk:n se petti ja pian sen jälkeen muutti yhteen toisen naisen kans ja lopun voi arvata että ero tuli.
Musta et loukkaantunut turhaan ja kannattaa puhua asiasta hänen kanssaan aj selvittää onko miehestä ylipäänsä isäksi.En suosittele missään nimessä eoa jos kerta olette naimisissakin vaan mun mielestä asioiden puhuminen niiden oikeilla nimillä helpottaa tilannetta ja voi hyvässä lykyssä viedä suhdetta eteenpäin.Eli rohkeasti vaan tunnustat kuinka apaskalta susta tuntu ja tajusko mies miksi susta tuntu miltä tuntu(eli pieni vauva juuri syntyny yms)Tsemiä ja jaksamisia!

 

[Tiina69]

No jospa olisi syytä ensin aikuistua ja sitten vasta hankkia lapsia???

Samaa mieltä.

 

[muuttanut]

Kuulostaapa valitettavan tutulta. Et ap minusta kuiteskaan turhaan pahottanu mieltäs, sulla on oikeus sun tunteisiin, eikä ollut reilua mieheltä noin vaan perua teidän yhteistä aikaa.

Pari vuotta sitten vielä olisin ollu sitä mieltä et meillä ei tällasta tapahtus, huomioidaan toisia. Meillä oli sellanen yhteisymmärrys, että ei toista kannata kieltää menemästä, koska jos ite ei ymmärrä milloin voi mennä ja milloin ei, niin jossain on jo vikaa.
No, nyt kai sit jossain on vikaa. Olen jo välillä sanonut suoraan miten pahalta tuntuu, mut ilmekään ei värähdä ja ovi vaan kolahtaa.
Nyt tässä kirjoittaessa alkaa itekki tajuta et miten pitkälle tää meidän touhu on menny.

 

[ap]

No jospa olisi syytä ensin aikuistua ja sitten vasta hankkia lapsia???

Samaa mieltä.

ai minun,miksi? en olisi uskonut että mies käyttäytyy näin.

 

[melena]

ei kauhean kivaa... tiedän tunteen, koin saman muutama kuukausi sitten kun poikamme syntyi... itse tein virheen että rupesin asiasta mesomaan, ja siitä tuli vaan pahempi mieli... muista puhua asioista, äläkä pidä kaikkea sisälläsi... muuten sä räjähdät...

 

[nättitähti]

exä lähti samana päivänä kun pääsin sairaalasta kotiin. valehteli et menee vaan poikkeen moikkaan kavereita. menikin veneileen ja veti perseet.
kun aamuyöllä raahautu kotiin pyysin että veis ees koiran ulos. ei suostunu. päästi koiran rappuun ja sammu eteiseen.
paska oli koko äijä ja pääsin onneks eroon siitä.
samanlaista paskaa se oli sen koko 1,5vuotta mitä jouduin katteleen sitä lapsen syntymän jälkeen. uskoi että haluan sen pois vasta sitten kun ilkeenä raahasin nykyisen mieheni meille. onneks asunto oli vaan mun nimissä.

 

[boa]

Pieni vauva tai ei, niin kyllä musta miehen olis ainakin pitänyt sulta kysyä, että sopiiko lähteä, kun kerran olitte jo muuta sopineet.

 

[Vieras]

Minkälaista teidän elämä oli ennen vauvaa? Oliko silloin normaalia että lähtee tuollain extempore iltaa istumaan?

 

[eräs]

Meille syntyi tyttö 1,5 viikkoa sitten. Mies piti varpajaiset kun olin sairaalassa. Muutama päivä siitä mies lähti kaveriporukalla vielä ajelemaan crossipyörillä, eli oli mukava päivä. No tänään sitten meillä piti olla mukava ilta miehen kanssa, tai sovittiin että katsotaan yksi leffa. No miehelle soitti sitten joku kaveri joka pyysi miestä istumaan iltaa. Mies muitta mutkitta suostui. Mies näki kuinka minusta tuntui pahalta (nielin itkua) mutta silti hänen piti lähteä, eikä tuntunut miehen omatuntoa paljoa hetkauttavan. Loukkaannuinko turhaan? Mitä mieltä siitä että näin pienen vauvan isä lähtee ex-tempore istumaan iltaa kaljoitellen kun muuta on sovittu ja se loukkaa miehen vaimoa?

Ikävä jos lähti, jos olitte sopineet muuta. Se ei kävisi meillä päinsä. Mutta ei meillä elämä muutenkaan ole lastentekoon loppunut, eli mies on esim. kulkenut treeneissä ja käynyt kavereidensa kanssa istumassa iltaa ja niin minäkin sitten, kun vauva on imetyksen puolesta pärjäillyt, jatkanut omia harrastuksiani. Ei se ole minulta pois, jos miehellä on mukavaa. Tuo vaan kalskahtaa korvaan, että olitte sopineet muuta. Yhteisesti on yritetty menot sopia.

 

[Cassyput]

Meille syntyi tyttö 1,5 viikkoa sitten. Mies piti varpajaiset kun olin sairaalassa. Muutama päivä siitä mies lähti kaveriporukalla vielä ajelemaan crossipyörillä, eli oli mukava päivä. No tänään sitten meillä piti olla mukava ilta miehen kanssa, tai sovittiin että katsotaan yksi leffa. No miehelle soitti sitten joku kaveri joka pyysi miestä istumaan iltaa. Mies muitta mutkitta suostui. Mies näki kuinka minusta tuntui pahalta (nielin itkua) mutta silti hänen piti lähteä, eikä tuntunut miehen omatuntoa paljoa hetkauttavan. Loukkaannuinko turhaan? Mitä mieltä siitä että näin pienen vauvan isä lähtee ex-tempore istumaan iltaa kaljoitellen kun muuta on sovittu ja se loukkaa miehen vaimoa?

Ikävä jos lähti, jos olitte sopineet muuta. Se ei kävisi meillä päinsä. Mutta ei meillä elämä muutenkaan ole lastentekoon loppunut, eli mies on esim. kulkenut treeneissä ja käynyt kavereidensa kanssa istumassa iltaa ja niin minäkin sitten, kun vauva on imetyksen puolesta pärjäillyt, jatkanut omia harrastuksiani. Ei se ole minulta pois, jos miehellä on mukavaa. Tuo vaan kalskahtaa korvaan, että olitte sopineet muuta. Yhteisesti on yritetty menot sopia.

Hyvä kirjoitus eräs-vieraalta.

 

[no]

mä en voi ymmärtää että tuommoisia miehiä oikeesti on. Meillä miehellä juoksut on juostu ennen lasta, joten kyllä pikkuvauva-aikan on onneksi maltettu olla kotonakin. Onko ollut tyypillistä käytöstä ennen vauvaa? Juttelitteko näistä asioista jo ennen vauvan syntymää?

 

[Ei-niin-hauska-täti Moonika]

Mä olisin sanonut, että et mene. Piste. :kieh:

 

[AP]

Ei mies ole koskaan ollut niinkään alkoholin/juhlinnan perään. Ennen laskettua aikaa oli useampi meno ja silloin mies sanoikin, että "sitten vauvan synnyttyä ei pitkään aikaan". Varpajaiset tietty oli ok ja se crossipäiväkin, kun mies tuli illaksi kotiin. Eikä ole yhtään miehen tapaista lähteä ex-tempore, mutta nyt hän sen teki eikä tuntunut kiinnostavan edes se että olin todella surullinen. Mies vaan sanoi ettei ole pitkään aikaan nähnyt noita kavereita. Menevät kuulemma baariinkin :/ . En vaan voi uskoa tätä, tää on just se mistä äitini on varoitellut aiemmin. Miehen perään laitoin vielä viestin että enpä saa nukuttua ennen kuin mies on tullut, että näin se on ollut ennenkin ja kovasti väsyttää kun vauva on valvottanut. Mies sitten soitti ja sanoi vaan että "ei hänelläkään enää niin hyvä mieli ole mun purkauksen jälkeen"... eli tavallaan MULLE tuli se syyllinen olo lopulta.

 

[nanna]

Minkälaista teidän elämä oli ennen vauvaa? Oliko silloin normaalia että lähtee tuollain extempore iltaa istumaan?

Onko teidän ensimmäinen vauva? Meillä oli ennen pojan syntymää se että sai lähteä extemporee, jos jotain tosi kivaa ilmaantui, eikä kumpikaan ollut moksiskaan. Minä en ole niin menevää tyyppiä kuin mieheni, eikä minua haitannut istua yksin kotona. Sama meno meinasi kuitenkin jatkua vielä vauvan synnyttyä, kun mies ei aluksi tajunnut ettei ole sama olla yksin kotona kuin olla kahden vastasyntyneen kanssa. Meillä keskustelu auttoi asiaa, kun sain miehen tajuamaan etten haulua istua iltojani yksin. Tosin joskus on hyvä päästää toinen tuulettumaan, kunhan se sopii kummallekkin. Toivottavasti saatte asiat sovittua.

 

[vieras]

Mies sitten soitti ja sanoi vaan että "ei hänelläkään enää niin hyvä mieli ole mun purkauksen jälkeen"... eli tavallaan MULLE tuli se syyllinen olo lopulta.

No niin, älä lähde tuolle linjalle. Tai muuten kohta huomaat et huomenna sä itket ja pyytelet anteeksi ukoltasi, että olet niin kamala akka...

Te olitte YHDESSÄ sopineet yhteisestä illasta. Lupausta ei petetä. Sillä siisti.

 

[vieras]

Ei mies ole koskaan ollut niinkään alkoholin/juhlinnan perään. Ennen laskettua aikaa oli useampi meno ja silloin mies sanoikin, että "sitten vauvan synnyttyä ei pitkään aikaan". Varpajaiset tietty oli ok ja se crossipäiväkin, kun mies tuli illaksi kotiin. Eikä ole yhtään miehen tapaista lähteä ex-tempore, mutta nyt hän sen teki eikä tuntunut kiinnostavan edes se että olin todella surullinen. Mies vaan sanoi ettei ole pitkään aikaan nähnyt noita kavereita. Menevät kuulemma baariinkin :/ . En vaan voi uskoa tätä, tää on just se mistä äitini on varoitellut aiemmin. Miehen perään laitoin vielä viestin että enpä saa nukuttua ennen kuin mies on tullut, että näin se on ollut ennenkin ja kovasti väsyttää kun vauva on valvottanut. Mies sitten soitti ja sanoi vaan että "ei hänelläkään enää niin hyvä mieli ole mun purkauksen jälkeen"... eli tavallaan MULLE tuli se syyllinen olo lopulta.

Miksi teet itsestäsi marttyyrin? Menehän nukkumaan niin saat levättyä. Huomenna juttelette sitten miehen kanssa ja sovitte yhteiset pelisäännöt, ellei näistä ole sovittu aiemmin. Sitten kun vauva kasvaa niin pääset itsekin menemään.

 

[vieras]

No jospa olisi syytä ensin aikuistua ja sitten vasta hankkia lapsia???

Samaa mieltä.

ai minun,miksi? en olisi uskonut että mies käyttäytyy näin.

Eikö se lapsi ole miehesikin, eli ensin aikuistutaan ja sitten vasta lapset kehiin!

 

[Kylmä ämmä]

Just tuollaisen miehen "ansiosta" olen nyt onnellinen ja stressitön yh-äiti,entisen onnettoman ja kireän avovaimon sijaan. =) Ex syyllisti minua iltansa pilaamisesta,ei voinu kuulemma pitää hauskaa hyvillä mielin koska olin vittuillut sille lähtiessä...Hmm,meidän jälkikasvu tais olla jopa 2 viikkoa vanha kun isin piti päästä nollaamaan tilanne.Siitä se sitten jatkuikin joka viikonloppuisena.