Mitä mieltä, jos 23-vuotiaana on lapset tehty?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 83
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
8

83

Vieras
Olen nyt 25v ja esikoisen sain 21-vuotiaana, kuopuksen 23-vuotiaana. Nyt tuntuu siltä että lapset on tässä, että ei enää viitsi vauvarumbaan alkaa (joka ei meillä ole kummankaan kohdalla ollut todellakaan mitään helppoa). Nyt alkavat lapset olla sen ikäisiä 2 ja kohta 4, että heidän kanssa pystyy jo kivasti matkustelemaan (mikä on meille tosi tärkeä "harrastus"), joten tuntuu ettei enää viitsi uutta vauvaa yrittää, ehkä ollenkaan. Toisaalta tietenkin mieli voi muuttua, aikaa vauvan tekoon on vielä hyvinkin 10 vuotta, periaatteessa enemmänkin, että sittenhän sen vasta näkee iskeekö vauvakuume.
 
Sehän on hienoa, jos elämäntilanteenne tuntuu nyt hyvältä. Eihän niitä lapsia ole pakko olla enempää.

Nauttikaa elämästä niin kauan kuin on mukavaa. Vauvarumbaan voi aina ryhtyä myöhemminkin (sinun iällä), jos siltä tuntuu.
 
No hyvä sinulle. Itellä miesmakukin oli niin hm.. naurettava tuossa iässä, että kiitän luojaani ettei ikinä vahinkoa sattunut. Itse olin sen verran lapsellinen parikymppisenä ja piti kokea kaikenlaista (opiskeluaika, matkustelu yli 20 maassa, sopivan miehen tapaaminen jne) ennen lapsia, että se myöhempi ikä oli parempi. Mutta hyvä jos olet jo tarpeeksi kypsä tuossa iässä ja lasten isäkin toivottovasti on myös!
 
Mikäs siinä. Ja sullahan on vielä aikaa, vaikka mieli muuttuisikin kymmenen vuoden päästä =)
Tutulla oli 23vuotiaana 8 lasta =D Siihen lopettivat. Ja kaikki alle neljässä vuodessa.
 
Mä olen 21v ja saan syksyllä kolmannen.
Heti tuskin lisää tulee, mutta ei sitä ikinä tiedä mitä elämä tuo tullessaan...
Tuntuu, että tähän elämänvaiheeseen lapset on tehty, mutta... niinkun sanoin... ken tietää, minä en...
 
Mä oon nyt sen 23v. ja kaksi lasta löytyy. Esikoinen 18-vuotiaana ja pikkukakkonen 21-vuotiaana. Ja taitaa olla meilläkin tässä. Mutta älä koskaan sano "ei koskaan" ;) :whistle:
 
Joo ei tosiaan olla enää mitään teinejä vaan ihan aikuisia ihmisiä, mies myös hyvä ja vastuuntuntoinen isä :D Olin 16v kun tavattiin ja 17v kun mentiin kihloihin. Että on tässä ennen lapsiakin vietetty elämää yhdessä 5 vuotta ja nuoruutta kerinnyt ihan tarpeeksi kokea.
Tavallaan miettii että haluaisi ehkä vielä joskus sen kolmannenkin, mutta se jää sitten nähtäväksi miten käy. Eipä tarvitse vielä onneksi päättää :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja pienenhetken:
mä sain kolmannen lapsen 19vuotiaana ja vahvasti ollaan miehen kanssa sitä mieltä että meidän lapsiluku on täynnä :heart: nuorin on reilu 2vuotias nyt :)

Huh, ootko noin kakara vasta.. oon kuvitellu ihan eri ikäseksi. En kyllä muista mitä oot kirjotellu, mut nikin muistan.
:/
 
Alkuperäinen kirjoittaja jestas:
Alkuperäinen kirjoittaja pienenhetken:
mä sain kolmannen lapsen 19vuotiaana ja vahvasti ollaan miehen kanssa sitä mieltä että meidän lapsiluku on täynnä :heart: nuorin on reilu 2vuotias nyt :)

Huh, ootko noin kakara vasta.. oon kuvitellu ihan eri ikäseksi. En kyllä muista mitä oot kirjotellu, mut nikin muistan.
:/

Tästä voimme varmaan todeta, että se ikä on toisinaan vaan numero? ;)
 
tottakai asia ok jos sitä mieltä olet, mutta älä koskaan sano ei koskaan... tunnen ihan älyttömästi perheitä (me mukaan lukien) joissa on 2-3 lasta saatu alle 25 vuotiaina ja sit se kuopus reilu kolmekymppisenä.
 
Mä oikein odotan, että ehkä 7-8 vuoden päästä saadaan vielä iltatähti :) Sain 26 ja 28-vuotiaana lapset, nyt olen 29v. Tuntuu että minullakin on vielä vuosia aikaa, jos haluan iltatähden (tähän väliin ei enempää...). Mutta ap:llahan on vielä paljon enemmän aikaa.

:wave:
 
Jos mies pysyy rinnalla niin mikäs siinä. Mut jos mies lähtee seuraavan viiden vuoden sisällä niin voipi olla haasteellista löytää uusi, oman ikäinen kumppani (jos siis sellaista edes tahtoo). Nuo alle kolmekymppiset äijät kun ei hirveesti innostu "koko paketista"..
 
No mitäs sitten. Itselläkin oli 23-vuotiaana sellainen tunne että lapset on tehty. Kolme niitä oli siinä vaiheessa. No sitten iski kolmenkympin villitys ja alkoi tehdä mieli vielä iltatähteä ja sitten iltatähdelle kaveria. Joten enään en kyllä mene kellekkään sanomaan että meidän perhe on sitten tässä. Vaikka taas siltä tuntuu mutta mistä sen voi tietää jos vielä nelikymppisenä "hurahtaa"
Jokainen tekee lapsensa siinä iässä ja niin monta kuin halua mitä se kenellekkään kuuluu ;)
 

Yhteistyössä