Mitä miehen olisi hyvä tietää ennen lasten hankkimista?

[äidiksi?]

Olemme olleet yhdessä viisi vuotta ja mieheni haluaisi lapsia. Ajatus oli siis mieheni, mutta minä olen myös valmis. Olen pyörinyt täällä palstalla pari vuotta, katsonut lapsiohjelmia telkkarista ja hoitanut paljon sukulaisten lapsia vauvasta saakka, minulla on siis jonkinlainen kuva siitä millaista lapsen kanssa tulisi olemaan. Mieheni taas ei ole koskaan pitänyt edes vauvaa sylissä, eikä muutenkaan juuri ollut lasten kanssa tekemisissä. Eikä häntä ymmärrettävästi kiinnosta katsella mitään Erilaisia äitejä tms. Haluaisin kuitenkin jotenkin varmistaa, että mieheni ymmärtää mihin olisimme ryhtymässä ja miten hankalaa raskaus ja vauva-aika voivat joskus olla. Ideoita?

 

[goo]

ei siihen voi välttämättä valmistautua, eikä välttämättä tarvitsekkaan.

 

["jope"]

Olemme olleet yhdessä viisi vuotta --. Mieheni taas ei ole koskaan pitänyt edes vauvaa sylissä, eikä muutenkaan juuri ollut lasten kanssa tekemisissä.

Meillä oli sama tilanne, tosin minä olin se joka halusi lapsia ja puhui miehen ympäri - siihen meni pari-kolme vuotta. Mies ei ollut koskaan kiinnostunut toisten lapsista, ei ollut pitänyt yhtään vauvaa sylissä ennen omaansa, mutta vaihtoi kuitenkin omalleen ensimmäisenä vaipankin. Isänä hänestä tuli tuhat kertaa parempi kuin koskaan uskoin. Esikoinen on nyt 7-vuotias.

Jos haluatte lapsia, jättäkää ehkäisy pois ja katsokaa mitä tapahtuu.

 

["joooo"]

Kaikkeen ei täysin voi varautua..

 

["minä vaan"]

Parisuhteenne ei tule olemaan entisensä lapsen jälkeen. Ei ole vain te kaksi vaan siinä on kiinteästi maailman tappiin asti lapsi/lapset.

Elämästä loppuu tietty spontaanius.

Naisen vartalo muuttuu raskauden ja imetyksen myötä.

Seksin harrastaminen ei ole niin kuin ennen. Talossa asuu myös pieni ihminen, joka vuosi vuodelta ymmärtää asioista enemmän.

Äiti saattaa olla melkoisissa hormoonihuuruissa raskaus- ja imetysaikana. Lapsen syntymän jälkeen väsyttää, väsyttää ja väsyttää.

Lapsi maksaa. Paljon.

Lapset eivät automaattisesti ole kauniisti käyttäytyviä enkeleitä. Niille pitää laittaa rajat, vaikka pahalta tuntuisi kun isin kullanmurulla alahuuli väpättää ja anovasti katsoo nappisilmillään.

Noo, nää oli nyt tämmösiä.


Mutta siinä asioita mitä meillä "havaittiin" lapsen myötä. Jotkut isompina ja jotkut pienempinä murheina. Mutta hei, lapset kasvaa ja onhan se kivaa kuitenkin suurimmaksi osaksi.

 

[MarieHos]

Ei munkaan mies ollut aiemmin vauvoja sylissä pidellyt, ennen omaansa.
Isäksi (ja vanhemmaksi) kasvetaan lapsen kanssa. Sitä ei voi opetella ja harjotella etukäteen.