Mitä mä teen niin paljo väärin???

[KuuMuun]

Mitä mä voin tuolle tytölle tehdä?
Kun olen hänen kanssaan kahden, on helvetti irti. Huudetaan, potkitaan kiljutaan heti jos ei saa tahtoaan läpi VÄLITTÖMÄSTI! Kiukutellaan ja kokeillaan kuinka pitkälle mun hermo kestää. (tiedetään toi on uhmaa) Mutta kotona lapsen ollessa isän kanssa se on kuin ihmisen mieli. Rauhallinen touhuaa paljon yksin ja tottelee mitä sanotaan. Kun olemme molemmat kotona, mitään ei tapahdu jos minä käsken. Isän käskystä kyllä, ehkä toisella kerralla. Yleensä yhdellä kylläkin.
Mitä kummaa teen niiiin väärin että mua inhotaan? Tekisi mieli antaa likalle kunnon selkäsauna jos se ei olisi laitonta. :ashamed:

Olen sen kanssa ihan loppu ja miettiny kiukkusena että annan kokonaan hänet pois kun mies on töissä... Emmä jaksa.

 

[endie]

mitäs sä sitten teet kun lapsi aloittaa uhman sun kanssa ?

 

[KuuMuun]

Niin uhma sillä on jo se on selvää ei oo tulossa vaan on-

 

[Viiden Viritys]

Se vaan purkaa nyt suhun kaiken sen uhmansa.Meillä on auttanut vaan selkeet rajat ja säännöt+jäähypenkki ja tietävätkin ettei mamman kanssa kukkoilla.

 

[KuuMuun]

No eikun jäähy penkille sit vaan (puol vuotta hyödyttömänä käytössä) kiitos taas näistä |O :headwall:

 

[endie]

Niin uhma sillä on jo se on selvää ei oo tulossa vaan on-

niin siis tarkoitin, että mitä sinä konkreettisesti teet kun lapsi alkaa sulle kiukkuamaan ja heittäytyy uhmaan ? :snotty:

 

[vieras]

Voi että ihan kun olisin lukenut omaa tekstiä. Meillä esikoinen sai tänään aamulla raivarin kun petasi sänkyä. Siinä sitten yritin ensin hyvällä hoitaa tilanteen mutta huutamiseksi meni. Sitten vähan aikaa huudettiin ja lopulta itkettiin kun äiti vei voiton, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Rauhotuttiin molemmat syötiin aamupala yhdessä tyttö laittoi vaatteet päälle halattiin suukoteltiin ja hän lähti kouluun. Olen häneltä myöhemin kysynyt mistä se johtuu, että tilanteet kärjistyy joskus ja neiti vastasi, että "minä nautin tilanteesta ja kokeilen kuinkä hyvin sä kestät äiti"

Eli älä ota sitä niin raskaasti. Itse olen ajatellut että, jos huudan niin se ei satuta häntä. Se on vaan ääntä. Kielenkäyttö nimittäin pysyy ehdottomasti asiallisena ja sen olen päättänyt ja päätös pitää, että vakivalta ei tule koskaan mukaan.

Meillä tilanteet kestää vaan hetken. Olen opetellut, että lähden aina johonkin toiseen huoneeseen tekemään jotakin järkevää tai rauhoittumaan, eli silloin tytär huomaa, että äiti ei ole huutamassa vieressä ja tilanne rauhoittuu. Tänään selitin jälleen kerran tyttärelle sitten kun tilanne oli ohi, että äitiä pitää kunnioittaa ja rumasti ei saa loukata, koska minäkään en sano hänelle rumasti.

Tiedän että tilanteet ei ole helppoja, mutta huomaan sen, että tärkeintä on muistaa halata ja tehdä sovinto sitten kun tilanne on rauhoittunut. Ehkä on myös kysymys huomion hakemisesta.

 

[vieras]

Minkä ikäinen lapsi? Annatko sille kiukuttelulle periksi? Mussa ainakin vähän sitä vikaa ollut, että annan sille kitinälle periksi. sitten seuraavalla kerralla lapsi tieää, että kyllä äiti antaa periksi, kun vähän vielä huudan. Mutta nyt oon ottanut tiukemman linjan, niin vähän on tilanteet rauhoittuneet

 

[kk]

Luulen että tuo uhma voi johtua siitä että tuntee sinut paljon läheisemmäksi kuin isänsä... Isää "pelätään" ( en nyt tarkoita tuolla pelätään sanalla että isä ois tehnyt mitään pahaa lapselle) enempi joten kaikki kiukku puretaan äitiin. Meillä on ollu ainakin näin.

 

[Gluteus maximus]

meidän 2,5v tyttö on välillä ihan hirveä sekä minulle, että isällensä. Uhmaa todella raivokkaasti. Päiväkodissa on kuin enkeli eikä ne edes usko minkälainen riiviö tuosta tulee heti kun kotiovi aukeaa :headwall: :headwall: Olen ajatellut sen niin, että kenelle muulle lapsi purkaisi kiukkuaan kuin vanhemmille. Raskasta on ja meillä tyttö istuu jäähyllä ihan oma-aloitteisesti. Hänen mielestä se on hauksa leikki :headwall: :headwall: Lelujen piilotus tai muu vastaava ei toimi.